Oikeusturvan toteutuminen vaatii rahaa

25.1.2019 | Tiedotteet

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Oikeusturvan toteutuminen Suomessa edellyttää, että kaikilla olisi tosiasiallisesti mahdollisuus saada asiantuntevaa oikeudellista apua asiaansa. Haavoittuvassa asemassa olevilla on tällä hetkellä vaikeuksia päästä oikeuksiinsa eikä oikeuden saatavuus toteudu tasapuolisesti myöskään tavallisille kansalaisille. Asianajajaliiton mielestä tilanne on korjattavissa, mutta se vaatii pikaisia konkreettisia muutoksia muun muassa lainsäädäntöön.
 
Asianajajien laaja eläköityminen lähivuosina sekä käräjäoikeuksien toimipaikkojen vähentyminen uhkaavat johtaa siihen, että asianajopalveluja on saatavilla vain suurimmilla paikkakunnilla. Oikeusavun kautta hoidetut jutut ovat merkittävä osa pienempien paikkakuntien asianajajien työtä. Alalle on haastavaa houkutella nuoria toimijoita, koska kannattavuus näissä jutturyhmissä voi olla heikkoa.
 
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholan mielestä kyse on erityisesti jälkeen jääneistä oikeusapupalkkioista; tasa-arvoinen oikeusturva saadaan tulevaisuudessa paremmin toteutumaan, jos avustajille maksetaan tärkeästä työstä kohtuullinen korvaus.
 
– Valtion varoista yksityisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot ovat jääneet huomattavasti todellisista kustannuksista jälkeen. Avustajien palkkioiden korotus olisi välttämätöntä palveluiden korkean laadun ja saatavuuden takaamiseksi. Oikeusturvaa ja oikeusapua ei saa rapauttaa tekemällä avustajien työ käytännössä hankalaksi tai tosiasiallisesti kannattamattomaksi. Eihän voi olla niin, että kaikkein haavoittuvimpien ryhmien oikeudellinen avustaminen on vapaaehtoistyötä, Ruohola huomauttaa.
 
Suomen Asianajajaliitto näkee, että julkisen oikeusavun tulisi ulottua myös asianajajien tarjoamana ensi vaiheen oikeudelliseen neuvontaan ja lisäksi ulkoprosessuaalisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävään ositukseen tai perinnönjakoon.
 
– On varsin erikoinen asetelma, että julkinen oikeusavustaja voi antaa valtion varoilla oikeusapua vaikkapa omaisuuden osituksessa tai erottelussa, mutta asianajaja ei voi, Ruohola hymähtää. Tällöin ei myöskään toteudu se periaate, että kansalaisen tulisi voida itse valita oma avustajansa asiaansa hoitamaan.
 
Toisaalta kohtuuton riski oikeudenkäyntikuluista estää kansalaisten mahdollisuutta viedä tärkeitä asioitaan riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi. Monet suomalaiset eivät ole oikeusapuun oikeutettuja, koska siihen liittyvät tulorajat ovat tiukkoja. Silloin kansalaisen vaihtoehtona on ottaa oikeusturvavakuutus, joka korvaa mm. oikeudenkäyntien asianajopalkkion, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Oikeusturvavakuutuksissa on kuitenkin ongelmia.
 
– Vakuutukset sisältävät paljon erilaisia rajoituksia, joista asiakkaalle ei kerrota – eivätkä asiakkaat osaa niistä kysyäkään. Näistä tyypillisiä ovat mm. työsuhdeasiat ja perheoikeudelliset asiat, kuten lasten huoltajuuteen liittyvät tilanteet. Siinäkin käsillä on jälleen konkreettinen ja valitettavasti jokapäiväinen oikeusturvaongelma, Jarkko Ruohola lisää.
 
Tietyissä tilanteissa oikeusturvavakuutuksen korvauskatto voi tulla vastaan jo ennen oikeuskäsittelyä. Esimerkiksi asunto- tai kiinteistökauppariidassa korvausmäärä voi täyttyä jo välttämättömien asiantuntijoiden palkkioista. Osa rajoitusehdoista ei myöskään kannusta sopimaan asiaa, koska sopimustilanteessa kustannuksia ei korvata kokonaan. Vakuutusyhtiöiden tulisikin pystyä tarjoamaan nykypäivänä parempaa vakuutusturvaa myös oikeudenkäyntikulujen varalle.
 
 
Lisätiedot: 
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola, p. 010 320 8441, jarkko.ruohola@lrhto.fi
Asianajajaliiton viestintäpäällikkö Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi