rss Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja

7.3.2018 11.03

Lausunto osinkojen lähdeverotuksen muuttamisesta

Dnro 06/2018

Lausuntopyyntönne: VM083:00/2017, 26.1.2018

LAUSUNTO HALLINTAREKISTERÖIDYISTÄ OSAKKEISTA SAATUJEN OSINKOJEN VEROTUSMENETTELYÄ KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta koskien hallintarekisteröidyistä osakkeista saatujen osinkojen verotusmenettelyä. Asianajajaliitto toteaa, että esitysluonnos koskee käytännössä paljon muitakin tilanteita kuin tapauksia, joissa kyse on hallintarekisteröidyille osakkeille maksetuista osingoista. Asianajajaliitto kommentoi esitysluonnosta seuraavassa erityisesti oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden näkökulmasta.

Esitysluonnoksen yleisperusteluosassa todetaan, että hallintarekisteröidyistä osakkeista saatujen osinkojen lähdeverotusmenettelyä ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä säilyttäjien ilmoitusvelvollisuutta. Tavoitteena olisi, että Verohallinto saa tiedon käytännössä kaikista julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä. Samalla laajennettaisiin vastuuta perimättä jääneestä verosta koskemaan eräissä tilanteissa myös rekisteröitynyttä säilyttäjää.

Nykytilaa koskevassa kohdassa mainitaan, että lähdeverolain 10 b §:n 2 momentin 1 kohdassa edellytetään muun ohessa, että omaisuudenhoitaja vakuuttaa, että Suomen ja kyseisen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä sovelletaan osingon saajaan. Esitysluonnoksen mukaan tällä säännöksellä viitataan Suomen tekemissä verosopimuksissa yleisesti käytettyyn edellytykseen, että saaja on osinkoetuuden omistaja. Vanhemmissa verosopimuksissa sama sanotaan ilmaisulla ”saajalla on oikeus osinkoon” tai ”osinkoetuuden todellinen omistaja”. Nämä kaikki käsitteet vastaavat sopimuksen englanninkielisen version sanamuotoa ”beneficial owner”. Esitysluonnoksen mukaan Suomen tekemät verosopimukset ovat OECD:n malliverosopimuksen mukaisia ja niiden sanamuodot ja tulkinta vastaavat OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin tulkintaa, jollei verosopimuksesta tai sen liitteenä olevasta pöytäkirjasta taikka yhteisymmärrysmuistiosta ilmene, että sopimuksen neuvottelijat ovat tietoisesti halunneet poiketa OECD:n malliverosopimuksen tulkinnasta. Edelleen esitysluonnoksessa mainitaan seuraavaa:

"Käsite osinkoetuuden omistaja otettiin OECD:n malliverosopimukseen 1995 selvennyksenä, koska se vastasi kaikkien jäsenvaltioiden pitkäaikaista yhteistä tulkintaa, siitä kuka on verosopimuksen mukaan oikeutettu verosopimuksen alempaan verokantaan. Verosopimuksen mukainen alempi lähdeveron verokanta voidaan myöntää vain henkilölle, joka on osinkoetuuden omistaja ja jonka verotuksellinen asuinpaikka on verosopimusvaltiossa. Kommentaarin mukaan alempaa verokantaa ei tule myöntää pelkästään sillä perusteella, että osingon välitön saaja on sopimusvaltiossa asuva henkilö, jos tämä toimii ainoastaan välittäjänä, asiamiehenä tai muuna edustajana. Tällöin ei voi syntyä kaksinkertaista kansainvälistä verotusta, koska edellä kuvattu välitön osingon saaja ei ole verovelvollinen osinkotulosta asuinvaltiossaan. Verosopimusten tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisena ei siis pidetä sopimusetuuksien myöntämistä osakkeen ja osingon nimelliselle omistajalle silloin, kun se on erotettu taloudellisesta omistajuudesta. Tämä koskee erityisesti niitä valtioita, joissa omistajaksi ilmoitetaan ensisijaisesti nimellinen omistaja (”legal owner”) eikä osinkoetuuden omistaja. Osingon välitön saaja ei ole osinkoetuuden omistaja silloin, kun saajan oikeutta käyttää tai saada osingot rajoittaa sopimukseen tai lakiin perustuva velvoite siirtää saatu maksu toiselle henkilölle. Tällainen velvoite syntyy yleensä oikeudellisista dokumenteista, mutta sen voidaan havaita olevan olemassa myös tapauksen tosiseikoista ja olosuhteista, joiden mukaan saajan oikeutta osinkoon rajoittaa selvästi sopimukseen tai lakiin perustuva velvoite siirtää saatu maksu toiselle henkilölle."

Asianajajaliitto toteaa, että OECD:n kommentaaria on tähän liittyen vuoden 1995 jälkeen useasti muutettu viimeksi mm. vuosina 2012 ja 2014. Hallituksen esityksessä olisi syytä todeta tämä ja käsitellä sitä, mikä näiden muutosten merkitys on erityisesti tilanteissa, joissa muutokset on tehty sen jälkeen, kun verosopimus on solmittu. Ts. kun esitysluonnoksen mukaan edellä mainitusti Suomen tekemät verosopimukset ovat OECD:n malliverosopimuksen mukaisia ja niiden sanamuodot ja tulkinta vastaavat OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin tulkintaa, jollei verosopimuksesta tai sen liitteenä olevasta pöytäkirjasta taikka yhteisymmärrysmuistiosta ilmene, että sopimuksen neuvottelijat ovat tietoisesti halunneet poiketa OECD:n malliverosopimuksen tulkinnasta, niin tarkoittaako tämä sitä, että kunkin verosopimuksen osalta tulisi noudattaa sitä solmittaessa voimassa olleen kommentaarin mukaista tulkintaa (millä on merkitystä, koska tulkinnat ovat muuttuneet merkittävästi kommentaaria päivitettäessä).

Suomessa osinkoetuuden omistajalla on käytännössä tarkoitettu osakkeiden juridista omistajaa, joka on eri asia kuin esitysluonnoksessa mainittu nimellinen omistaja (josta esitysluonnos kuitenkin käyttää termiä "legal owner") sikäli, kun se viittaa välittäjään tms. tahoon.[1] Suomessa oikeuskäytännössä (KHO 2.5.1996 T 1266) on katsottu, että esimerkiksi osakelainausta pidetään lähtökohtaisesti luovutuksena ja siten lainaksiottajaa osakkeiden omistajana (eikä tämä ainakaan EU-alueella voine olla riippuvainen siitä, onko lainaksiottaja suomalainen vai ei). Tästä syystä tuloverolakiin otettiin aikanaan ns. sijaisosinkoa koskeva erityissäännös TVL 31 §:ään. Kun juridista omistajuutta painottava kotimainen käytäntö ja OECD:n kommentaarin muutosten mukainen tulkinta voivat olla ristiriidassa, hallituksen esityksessä ja myös nimenomaisesti lainsäädännössä olisi aiheellista määritellä mitä "osinkoetuuden todellisella omistajalla" tarkoitetaan. Hallituksen esityksessä tulisi myös käsitellä tilanteita, joissa osakkeiden omistajana on ulkomainen rahasto (ks. esim. KVL 2017/57 ja KVL 2005/22) tai henkilöyhtiö (ks. esim. KVL 1997/195), joita oikeuskäytännössä on pidetty läpivirtausyksikköinä. Nyt asia jää monilta osin varsin epäselväksi ja kun säilyttäjien vastuuta lisätään, niin tätä ei voida pitää oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden kannalta hyväksyttävänä, vaan tarkempi määrittely olisi tarpeen.


Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATI

Asianajaja Ossi Haapaniemi, Roschier Asianajotoimisto Oy


Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.



[1] Ks. Olli Ryynänen, "The concept of a beneficial owner in the application of Finnish tax treaties", Defensor Legis N:o 3/2003, s. 448–466.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje