rss Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja

14.8.2018 10.21

Lausunto HE-luonnoksesta vesiliikennelaiksi

Dnro 40/2018

Lausuntopyyntönne: LVM/1832/03/2016, 20.6.2018

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VESILIIKENNELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

Kiitämme mahdollisuudesta lausunnon antamiseen yllä mainitussa asiassa. Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiinnittää huomiota lähinnä vesiliikennelain soveltamisalaa, määritelmiä ja rikkomuksia koskeviin säännöksiin.

 

1 § Soveltamisala

Lakiesitysluonnoksen 1 § 3 momentissa säädettäisiin siitä, missä tapauksissa lakia sovellettaisiin kauppamerenkulkuun ja siinä käytettäviin vesikulkuneuvoihin. Hallituksen esityksessä voisi Asianajajaliiton mielestä lausua myös, että esimerkiksi alusten käyttäminen kaapelien, putkien ja tuulivoimapuistojen asentamiseen on kauppamerenkulkua. Samoin olisi syytä mainita ruoppaukseen, väylänhoitoon ja merirakentamiseen käytettävät alukset.

 

3 § Määritelmät

Säännöksen 1 momentin 1) kohdassa määritellään vesikulkuneuvo, johon Asianajajaliitto esittää seuraavaa muutosta:

Vesikulkuneuvolla veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen käytettävää alusta, muuta kulkuneuvoa ja välinettä.”

Momentin 9) kohdassa määritellään alukseksi veteen tukeutuva ja vesillä liikkumiseen tarkoitettu kulkuväline tai laite. Perusteluissa voitaisiin Asianajajaliiton mielestä mainita myös, onko veteen laskeutuvaa lentokonetta (vesitaso) pidettävä aluksena, johon on sovellettava kaikkia alusta koskevia säännöksiä. Olisi myös johdonmukaista, että alus määriteltäisiin heti vesikulkuneuvoa koskevan määritelmän jälkeen.

Säännöksen 1 momentin 14) kohdassa määritellään lossi ohjausköyden ohjaamana lauttana. Sen sijaan missään ei ole määritelty, onko lautta alus.

Säännöksen 1 momentin 16) kohdan osalta Asianajajaliitto huomauttaa, että myös meriteiden säännöissä on määritelty ahdas kulkuväylä, mutta niissä merkitys on erilainen. Oikeuskäytännössä vakiintuneen tulkinnan mukaan meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta. Jos samalla ilmaisulla on kaksi eri merkitystä, sekaantumisen vaara on ilmeinen.

 

6 § Vesikulkuneuvon kuljettajaa, päällikköä ja luovuttajaa koskevat yleiset vaatimukset

Asianajajaliiton mielestä olisi suotavaa pohtia, tulisiko pykälään lisätä vaatimus siitä, että ennen vesikulkuneuvon matkaan lähtemistä on selkeästi määriteltävä ja sovittava, kuka on vesikulkuneuvon päällikkö. Asianajajaliitto esittääkin harkittavaksi seuraavaa lisäystä, joka selkeyttäisi vesikulkuneuvossa olevia henkilöitä ymmärtämään 7 § 2 kohdan toteuttamisen päällikön toimesta:

Alusta, joka saavuttaa yli 40 solmun nopeuden ei saa kuljettaa henkilö, jolla ei ole kansainvälistä vähintään huviveneenkuljettajan pätevyyskirjaa.

Yli 40 solmun nopeuden saavuttavien vesikulkuneuvojen määrä on pieni, mutta niiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat yleisiä. Normaalin kokemuksen omaavan veneilijän on vaikea havainnoida suuren nopeuden omaavien vesikulkuneuvojen liiketekijöitä, ja kun nopean vesikulkuneuvon kuljettajana toimii vähäisen kokemuksen omaava veneilijä, joka ei itse ymmärrä liiketekijöitä, on onnettomuusriski huomattava. Asiasta tehtiin asetuksen muutosehdotus 2006–2007, mutta se jätettiin odottamaan vesiliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta, joka on nyt tehty ehdotus.

Lakiluonnoksen 6 §:n mukaan päällikkö on kuljettaja tai vesikulkuneuvon käyttäjä taikka muu henkilö, joka tosiasiallisesti ohjailee tai hallitsee kulkuneuvoa, on epäselvä. Päällikkö hallitsee aina vesikulkuneuvoa, mutta sitä voi samanaikaisesti kuljettaa eri henkilö. Esimerkkinä päällikkö lepää, perämies/kuljettaja kuljettaa/ohjailee. Käsite kuljettaja on ilmeisesti tullut sen seurauksena, että alimmat pätevyyskirjat ovat veneen kuljettajankirjoja.

Asianajajaliiton mielestä päällikön ja kuljettajan määritelmiä olisi selkeytettävä. Alusta voi hetkittäin kuljettaa muu henkilö kuin sen todellinen päällikkö. Päällikön vastuu säilyy jakamattomana, mutta hetkellisen kuljettajan vastuu syntyisi korostetusti omana kuljettajaan kohdistuvana vastuuna.

Veneen kuljettajan vastuuta koskevaa asiaa on pohdittu yleisemmin muun muassa Merenkulkulaitoksen julkaisussa 5/2006, Veneilyn ja vesillä liikkumisen turvallisuusohjelmassa 2006–2016 ja sittemmin päällikön vastuun osalta merenkulun neuvottelukunnan alaisessa veneilyjaostossa. Jaostossa katsottiin, että päällikön vastuun tulisi olla jakamaton ja että päällikön ja kuljettajan välinen ero tulisi määritellä laissa. Veneilyjaosto on ottanut kantaa veneen päällikön vastuukysymyksiin myös johtopäätöksissään veneilyn ja vesillä liikkumisen turvallisuusohjelman välitarkastelun yhteydessä. Johtopäätöksissä on todettu, että veneen päälliköllä pitäisi olla henkilökohtainen vastuu matkustajistaan ja miehistöstään.

Vesilain 13:4 mukaan aluksen omistaja on vahingonkorvausvastuussa kulkemisesta aiheutuneista vahingoista. Jollei merilaista (674/1994) muuta johdu, aluksen omistaja vastaa vesistössä kulkemisesta aiheutuneen edunmenetyksen korvaamisesta, jos edunmenetys on aiheutunut tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä.

Vesikulkuneuvon päällikkö voi siis tämän mukaan vapautua vahingonkorvausvastuusta, jos aluksen omistaja on toinen taho kuin päällikkö. Voiko päällikkö vapautua näin ollen vahingonkorvausvastuusta, jos vain omistaja on vesilain mukaan vahingonkorvausvastuussa?

Omistaja ei vastaa tämän mukaan kuitenkaan puutteellisesta kiinnittämisestä aiheutuvista vahingoista. Vesikulkuneuvon hallinta taas viittaisi paitsi kokonaisvaltaiseen vastuuseen sen kulusta myös muuhun kuin varsinaiseen ohjailuun, kuten vastuuseen veneen kiinnittämisestä.

Ylipäätään vesiliikennelaissa olisi Asianajajaliiton mielestä syytä mainita, onko päälliköllä ja omistajalla oikeus merilain mukaiseen vastuunrajoittamiseen. Lisäksi vesiliikennelaissa olisi syytä mainita, sovelletaanko merilain säännöksiä joiltakin osin matkustajien kuljetusvastuuseen. Esimerkiksi todistustaakkasäännöt matkustajien henkilövahingoissa poikkeavat tavanomaisesta vahingonkorvauslain mukaisista säännöistä. Samoin jää epäselväksi, tulevatko merilain mukaiset kanteen vanhentumisajat kyseeseen.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan tulisi lisäksi pohtia päällikön vastuun alkamista ja päättymistä. Esimerkiksi alukseen ja aluksesta astumiseen liittyy lukuisia vaaratilanteita. 

 

Oikeuspaikka

Lakiluonnos ei sisällä erityissäännöstä vesiliikenteen vastuuta tai rikkomuksia koskevan asian oikeuspaikasta. Liikennevirhemaksua koskevista päätöksistä haetaan muutosta oikaisumenettelyssä ja valituksella hallinto-oikeudessa (lakiluonnos 133 §). Kaikki muut riidat ja rikosasiat, joissa sovelletaan vesiliikennelakia, tulisi käsitellä nimenomaan merioikeudessa (vrt. esim. KKO:2017:24 ja Herman Ljungberg, Sjörätt eller Bondjuridik? JFT 5/2017 s. 877–893)

 

Vesikulkuneuvoista – huviveneilystä ja alusliikennepalvelusta

Asianajajaliitto pitäisi suotavana pohtia, voisiko kaikki virallisella väyläalueella liikkuvat alukset ja veneet määrätä noudattamaan alusliikennepalvelun määräyksiä silloin, kun alusliikennepalvelukeskus (VTS) katsoo sen tarpeelliseksi alusliikennepalvelulain 17 §:ssä mainituissa tilanteissa. Pykälä selkeyttäisi nykyistä tilannetta huomattavasti. Käytännössä Helsinki VTS ja Turussa oleva Archipelago VTS -keskukset ohjeistavat huvialusliikennettä aika ajoin jopa ilman erityistilannetta. Veneilijä noudattaa vesiliikennelakia, mutta ei alusliikennepalvelulakia.

 

8 luku Veneliikennerikos ja veneliikennerikkomukset

Lakiluonnoksen 120 §:ssä säädetään vesiliikennerikoksen tunnusmerkistö ja rangaistusasteikoksi sakko. Teon otsikoiminen rikokseksi on vastoin yleistä rikosten jaottelua, jossa kaikkia sakolla tai enintään 6 kuukauden vankeusrangaistuksella sanktioituja tekoja pidetään ”rikkomuksina” (ks. esim. L sakon ja rikesakon määräämisestä 754/2010 1 §). Asianajajaliitto pitäisi parempana 120 §:n ja 122 §:n mukaisten rikkomusten otsikointia seuraavasti:

Vesiliikennelaki 120 §: Vesiliikennerikkomus

Vesiliikennelaki 122 §: Vesiliikennesäännösten rikkominen?

Nimitykset korostaisivat lakiesityksen 120 §:ssä tarkoitetun rikkomuksen luonnetta ja lain 122 §:ssä tarkoitetun lain vastaisen teon eroa (vrt. esim. TLL 105a §: tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen). Luonnoksen 122 §:ssä käytetään virheellisesti nimitystä ”liikennerikkomus”, joka tulisi joka tapauksessa korjata. Luonnoksessa käytetty termi ”vesiliikennerikkomus” tulisi korvata joka kohdassa joko sanoilla ”tämän lain rikkominen” tai ”rikkomus”.

Asianajajaliitto kiinnittää huomiota luonnoksen 124 §:n nopeusrajoituksen rikkomista koskevaan säännökseen, jossa sanktioidaan (vain) ne ylinopeudet, joissa nopeuden ylitys on korkeintaan suurimman sallitun nopeuden määrä. Jäävätkö tätä suuremmat nopeuden ylitykset kokonaan sanktioimatta, jos ne eivät täytä rikoslain 23 luvun 1 §:n mukaisen liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen tunnusmerkistöä?

Lakiluonnoksesta puuttuu uuden tieliikennelain 174 §:ssä oleva viittaus hallintolakiin sekä tiedoksiannon määräaika (6 kk).

 

Helsingissä, elokuun 14. päivänä 2018


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATIJAT

Asianajaja Herman Ljungberg, Asianajotoimisto Kalasatama Oy, Helsinki

Asianajaja Risto Tuori, Asianajotoimisto ACTAS Oy, Sastamala

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu kuljetus- ja liikenneoikeuden asiantuntijaryhmässä.



Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje