Tiedotteita ja lausuntoja 2017, arkisto

20.12.2017 11.00

Viidennes Asianajajaliiton kyselyyn vastanneista kohdannut itse seksuaalista häirintää

Asianajajaliitto käynnistää toimintaohjelman seksuaalisen häirinnän estämiseksi

Asianajajaliitto kysyi asianajotoimistoissa työskenteleviltä henkilöiltä joulukuun alkupuolella (7.12.–15.12.), ovatko he joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteiksi tai havainneet muiden työntekijöiden joutuneen häirinnän kohteiksi asianajotoimistoissa. Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoittaa havainneensa jonkun henkilön työyhteisössään joutuneen seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Noin 20 prosenttia vastaajista (260 henkilöä) ilmoittaa itse joutuneensa häirinnän kohteeksi. Kysely lähetettiin asianajotoimistoissa työskenteleville noin 3 500 henkilölle, minkä lisäksi kyselyä pyydettiin välittämään eteenpäin*.

- On surullista, että näin moni on kohdannut epäasiallista käytöstä. Kyselyyn vastanneista naisjuristeista 31 prosenttia kertoi itse kokeneensa häirintää. Ruotsin asianajajaliiton vastaavassa kyselyssä 33 prosenttia naisjuristeista ilmoitti kohdanneensa seksuaalista häirintää. Meillä kysely kattoi naisjuristien lisäksi miehet ja myös toimistoissa työskentelevän muun henkilöstön, kuten sihteerit, kertoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

- Jokainen tapaus on yksiselitteisesti liikaa, Ruohola toteaa.

Kyselyyn annettiin kaikkiaan 1 311 vastausta. Vastaajista 48 prosenttia työskentelee asianajajina, 23 prosenttia muina juristeina (eivät ole asianajajia) ja 29 prosenttia muissa asianajotoimistojen työtehtävissä. Muista tehtävistä tyypillisimpiä ammattinimikeitä ovat asianajosihteerin ja assistentin tehtävät. Lisäksi vastaajien joukossa on muun muassa harjoittelijoita sekä esimerkiksi markkinoinnin, taloushallinnon ja it-palvelujen tehtävissä toimivia henkilöitä. Vastaajista 66 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Kaikista kyselyyn vastanneista naisista häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 26 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia.

- Olemme Asianajajaliitossa käynnistäneet toimintaohjelman seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Ohjelmamme kantaa nimeä #Eimilläänoikeudella. Liitto on myös perustanut seksuaalisen häirinnän torjuntaan työryhmän, joka on jo käynnistänyt työnsä. Lisäksi Asianajajaliitto liittyy mukaan oikeusministeriön #häirinnästävapaa-kampanjaan.

Ruoholan mukaan Asianajajaliitto kannustaa kaikkia toimialoja mukaan seksuaalisen häirinnän torjuntaan.

- Haluamme olla käynnistämässä keskustelua ja asennemuutosta. Minkäänlaiseen hyssyttelyyn ei ole syytä, Ruohola sanoo.

Asennemuutosta ja oheistusta

- Kyselyn avovastauksissa kommentoitiin, että vaikka häirintä kohdistuu suurelta osin naisiin, myös miehet joutuvat epäasiallisten lähestymisten ja puheiden kohteeksi, kertoo Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju. Asianajajaliitto on nimennyt hänet seksuaalisen häirinnän torjuntaan perustetun työryhmän ja toimintaohjelman vetäjäksi.

Räihä-Mäntyharjun mukaan osa vastaajista kertoi pohtivansa sitä, miten seksuaalinen häirintä tulisi määritellä.

- Seksuaalista häirintää on törkeimmillään epätoivottu fyysinen lähestyminen, mutta aivan yhtä lailla vaikkapa häiritsevä vitsailu. En halua lainkaan lähteä mukaan keskusteluun siitä, ovatko tavanomaiset kohteliaisuudet esimerkiksi naisten tai miesten pukeutumisesta enää sallittuja. Totta kai ovat. Järkevä ihminen kykenee erottamaan ystävälliset sanat ja rasvaiset jutut. Ja jos ei kykene, kannattaa olla hiljaa, Räihä-Mäntyharju toteaa.

Kyselyn mukaan uransa alkupuolella olevat juristit joutuvat eniten seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kyselyyn vastanneista asianajotoimistoissa työskentelevistä juristeista, jotka eivät vielä ole asianajajia, seksuaalisen häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 26 prosenttia vastaajista. Tyypillisesti tällaiset juristit ovat työskennelleet alalla muutaman vuoden, sillä asianajajaksi pääseminen edellyttää juristilta vähintään neljän vuoden työkokemusta. Asianajajista seksuaalisen häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 15 prosenttia. Samoin sihteereistä ja muusta asianajotoimistojen henkilökunnasta omakohtaista seksuaalista häirintää on kokenut 15 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Häirinnän kohteeksi joutuneista 260 vastaajasta noin 70 prosenttia kertoo tulleensa häirityksi enintään viisi kertaa. Noin 15 prosenttia kertoo joutuneensa häirityksi yli kymmenen kertaa tai jatkuvasti.

Häirinnän kohteeksi joutuneista 28 prosenttia kertoo epäasiallisen käytöksen tulleen esimiehen taholta ja 30 prosenttia ilmoittaa häiritsijäksi työkaverin. 37 prosenttia vastaajista kertoo häiritsijän olleen oman työpaikan ulkopuolinen henkilö. Viisi prosenttia vastaajista kertoo häiritsijän olleen muu kuin edellä mainittu henkilö tai ei halua ilmoittaa tahoa.

Häirinnän kohteeksi joutuneista puolet (52 %) ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin ryhtyneillä keinot ovat vaihdelleet: asia on esimerkiksi otettu puheeksi suoraan häiritsijän kanssa, asiasta on ilmoitettu esimiehelle tai ammattiliitolle tai asia on otettu puheeksi jonkun ulkopuolisen tahon kanssa.

- Keinot vaihtelevat toki häiritsijän asemasta riippuen. Tilanne on hyvin erilainen, jos häiritsijä on oma esimies tai vaikkapa asiakas. Jälkimmäiseen on helpompi puuttua omalla työpaikalla kuin ensiksi mainittuun, toteaa Jarkko Ruohola.

Liki puolet (45 %) seksuaalista häirintää kokeneista vastaajista ilmoittaa, etteivät tiedä kenelle voisivat häirinnästä ilmoittaa. Ruoholan mukaan tähän ongelmaan Asianajajaliiton on kyettävä löytämää ratkaisu yhdessä alan toimijoiden kanssa.

- Kyselyyn vastanneista seksuaalista häirintää kokeneista 47 prosenttia kertoi myös, ettei heidän työpaikallaan ole seksuaalista häirintää koskevaa ohjeistusta ja 41 prosenttia kertoi, ettei tiedä tällaisen olemassaolosta. Asianajotoimistoista iso osa on hyvin pieniä ja esimerkiksi Asianajajaliiton tarjoama selkeä ohjeistus voisi olla heille avuksi, Ruohola sanoo.

Jarkko Ruohola ja Hanna Räihä-Mäntyharju kuitenkin korostavat, ettei ilmiö poistu ohjeistuksilla. Tärkein keino seksuaalisen häirinnän poistamiseen on asennemuutos.

- Toive asenteisiin vaikuttamisesta tuli vahvasti ilmi myös kyselymme avovastauksista. Kansainvälinen #metoo-kampanja ja sen innoittamat kotimaiset #memyös- ja #milläoikeudella-kampanjat ovat olleet tässä työssä erinomaisia. Ilmiö on nostettu esiin, Räihä-Mäntyharju sanoo.

- On tehtävä selväksi, että seksuaalinen häirintä on säälittävää ja noloa. Se on kuin rasistinen käytös: yksinomaan asiatonta, jollaista ei tarvitse sietää, Jarkko Ruohola korostaa.

 

Lisätiedot:

Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 010 320 8441

Hanna Räihä-Mäntyharju, Asianajajaliiton varapuheenjohtaja, puh. 050 599 3503

Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäjohtaja, puh. 040 588 1925

 

Liite: Yhteenveto Asianajajaliiton kyselystä seksuaaliseen häirintään liittyen (pdf)

Yhteenvedossa eivät ole mukana avovastaukset, sillä niitä julkaistaessa vastausten anonymiteettiä ei voida taata.

*Kysely toimitettiin sähköpostitse noin 3 500 sähköpostiosoitteeseen. Tämän lisäksi kyselyä pyydettiin välittämään eteenpäin. Näin ollen kyselyn vastaanottajien tarkka määrä ei ole tiedossa ja Asianajajaliitossa ei tiedetä vastaanottajien ja kyselyyn vastanneiden tarkkaa suhdetta.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje