Lausunto HE:stä uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta

Dnro 43/2017

Lausuntopyyntönne: OM 1/66/2016, 21.6.2017
HALLITUKSEN ESITYS UUDEKSI LAIKSI SYYTTÄJÄLAITOKSESTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriöltä 21.6.2017 päivätyn lausuntopyynnön koskien hallituksen esitystä uudeksi laiksi syyttäjälaitoksesta. Asianajajaliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja lausuu esityksen johdosta seuraavaa:

Esityksen tavoitteet

Uudistus on oikean suuntainen ja se ilmentää pyrkimystä resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen. Uudistus selkeyttää ja yksinkertaistaa syyttäjälaitoksen rakennetta ja johtamista sekä lisää joustavuutta.

Syyttäjälaitoksen henkilöstövoimavarat ovat tällä hetkellä täysin alimitoitetut. Mietinnössä on nostettu esiin ongelma vaativien rikosasioiden syyteharkinnan kestosta ja tähän kohdennettavista resursseista. Vaativiin rikosasioihin käytetyn työn osuus syyttäjien kokonaistyömäärästä on kasvanut merkittävästi. Syyteharkinnan keston lyhentäminen ei saa olla itseisarvo, vaan vaikeiden rikosasioiden syyteharkinta tulee voida tehdä rauhassa ja ajatuksella sellaisten syyttäjien toimesta, jotka ovat kyseisten rikosasioiden asiantuntijoita.

Oikeusprosessien keventämistä koskevassa hankkeessa syyttäjien työmäärää pyritään helpottamaan ainakin muutoksilla ns. yhden kosketuksen periaatteen soveltamiseen. Osittain tätä tarvetta silmällä pitäen syyttäjälaitokseen on tarpeen perustaa nykyistä kattavampi päivystysjärjestelmä.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan yksi syyttäjälaitosuudistuksen merkittävimmistä tavoitteista on yhdenmukainen ratkaisutoiminta sekä laadullisesti että määrällisesti. Alueelliset erot vireillä olevien rikosasioiden määrässä ja käsittelyajoissa eivät saa heikentää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Tehtävät ja organisaatio (luku 1)

Asianajajaliitto kannattaa esitettyä yhden viraston mallia. Mallin vahvuutena on selkeästi yhtenäisyys. Esitetty malli on omiaan paitsi karsimaan päällekkäistä hallintoa, myös ohjaamaan syyteharkintaa mahdollisimman yhdenmukaiseksi, mikä on vastaajan kannalta tärkeää. Vaikka syyttäjät ovat itsenäisiä ja riippumattomia, ei vastaajan kohtelu syyteharkinnassa saa milloinkaan jäädä riippumaan siitä, missä päin Suomea syyteharkinta suoritetaan.

Syyttäjät ja syyttäjän tehtävät (luku 2)

”Erikoissyyttäjän” nimike tai vastaava on syytä ottaa käyttöön. Tällainen syyttäjä olisi erikoistunut tietyn spesifin alueen rikosasioiden hoitoon virastossa. Se, onko nimike ”erikoissyyttäjä” vai jokin vastaava, ei ainakaan Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ole ratkaisevaa.

Alueen johtavan syyttäjän virkanimikkeeksi on esitetty ”aluesyyttäjää”. Nimikkeen vaihtoehtona on valmisteluvaiheessa esitetty ”valtionsyyttäjä”-nimikettä, jolloin nykyisistä valtionsyyttäjistä tulisi valtakunnansyyttäjän kanslian valtionsyyttäjiä tai syyttäjäneuvoksia. Valtionsyyttäjän toimivalta on valtakunnallinen, kuten nyt esitettävän aluesyyttäjän. Esityksen mukaan valtionsyyttäjä-nimike on niin vakiintunut valtakunnansyyttäjänvirastossa työskenteleville valtionsyyttäjille, että aluesyyttäjä-nimike olisi nyt perustettaville viroille sekaannusten välttämiseksi parempi vaihtoehto. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan molemmat nimikkeet ”aluesyyttäjä” ja ”valtionsyyttäjä” ovat hyviä. Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevien valtionsyyttäjien titteli muutetaan esimerkiksi syyttäjäneuvokseksi.

Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen (luku 3)

Pelkästään alueorganisaation johtamiseen keskittyvän syyttäjän asettaminen on perusteltua. Nimikkeen osalta ks. edeltä. Resurssien tehokas kohdentaminen edellyttää hyvää johtamista, jonka vaatimat ominaisuudet saattavat erota hyvää syyteharkintaa tekevän syyttäjän ominaisuuksista. Johtavan aluesyyttäjän viran muuttaminen määräaikaiseksi on perusteltua tästä syystä. Rekrytoinneissa on korostettava, että johtajatehtäviin rekrytoidaan motivoituneita ammattijohtajia.

Erinäiset säädökset (luku 4)

Valtionsyyttäjää ja muita organisatorisesti alempitasoisia syyttäjiä vastaan ajettavan virkasyytteen oikea käsittelypaikka on hovioikeus. Esityksessä ehdotetaan, että enää ei olisi tarvetta säätää laissa siitä, että valtionsyytäjä toimisi syyttäjänä niissä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Hovioikeudessa käsitellään ensimmäisenä asteena syyttäjien virkarikosten lisäksi myös vähäisempiä rikoksia, jotka eivät edellytä valtionsyyttäjän osaamista ja kokemusta. Esityksessä ehdotetaan, että valtakunnansyyttäjä voisi harkintansa mukaan määrätä syyttäjän hovioikeuden ensiasteena käsittelemiin rikosasioihin.

Esitetty malli mahdollistaisi ainakin teoreettisella tasolla sen, että saman viraston virkamies joutuisi ajamaan syytettä suoraa tai epäsuoraa esimiestään taikka alaistaan vastaan tai samalla organisatorisella tasolla olevaa kollegaansa vastaan. Mikäli virkarikossyytteitä ei hoida valtionsyyttäjä, jouduttaisiin erityisesti pohtimaan nyt perustettavan viraston sisäisiä esteellisyyskysymyksiä.

Helsingissä 17. päivänä elokuuta 2017

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Mervi Salo, Asianajotoimisto Mervi Salo, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.