Tiedotteita ja lausuntoja, arkisto 2016

28.4.2016 14.52

Lausunto Verohallinnon ohjeluonnoksesta "Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verokohtelu"

Dnro 23/2016

Lausuntopyyntönne: 12.4.2016

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI YHTEISÖN KÄYTTÖOMAISUUSOSAKKEIDEN LUOVUTUSTEN VEROKOHTELUSTA


Verohallinto on pyytänyt 12.4.2016 Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelusta. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Luonnoksen kohta 2.3:
Selvennyksen vuoksi kohtaan tulisi lisätä viittaus EVL 51 e §:ään ja todeta, että myös tässä lainkohdassa tarkoitettua tilannetta pidetään osakkeiden luovutuksena ja siihen voi soveltua verovapaus.

Luonnoksen kohta 2.4:
Osuuskuntalain muutoksen perustelut huomioiden osuuskuntien osakkeiden oli tarkoitus mahdollistaa osuuskuntien entistä joustavampi pääomanhankinta. Tätä taustaa vasten olisi perusteltua, että osuuskunnan osakkeita kohdeltaisiin luovutusvoittoverotuksessa, kuten osakeyhtiön osaketta.

Luonnoksen kohta 3.1:
Ohjeessa voitaisiin myös yleisesti linjata, kuinka EVL/TVL-rajanvetoa verohallinnon käsityksen mukaan tulisi arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa päätoimialanaan harjoittavien yhtiöiden osalta tehdä. Pääsääntöisesti tällaisen yhtiön osalta tulisi ensin arvioida, täyttääkö yhtiön toiminnan laajuus kokonaisuutena EVL:n vai TVL:n kriteerit. Mikäli toiminta on laajuudeltaan EVL, pitäisi erilaisella riskiprofiililla tehdyt sijoitukset saada mahtumaan samaan tulolähteeseen eikä tulisi luoda keinotekoista TVL-tulolähdettä isommille sijoituksille. Edelleen ohjeessa voisi linjata rajanvetoa käyttö- ja vaihto-omaisuuden välillä.

Luonnoksen kohta 3.2: 
Ohjeessa olisi aiheellista todeta, että operatiivisten konsernien ns. väliholdingyhtiöitä tyypillisesti pidetään EVL-toiminnan harjoittajina ja näiden omistamat tytäryhtiöosakkeet ovat normaalisti käyttöomaisuutta.

Luonnoksen kohta 5.2: 
Luonnoksessa lähdetään liian yksioikoisesti siitä, että luovutushetkenä pidetään signingia. EVL:n puolella lähtökohtana tulisi olla lopullisen sopimuksen solmiminen (closing) ja osakkeiden luovutushetki (EVL 13 § ja 42.2 §).

Luonnoksen kohta 5.3: 
Ohjetta olisi syytä täsmentää niin, että maininnan ”Osakevaihdon (EVL 52 f §) yhteydessä saatujen osakkeiden omistusaika lasketaan siitä, kun osakevaihto on tehty” todetaan koskevan osakevaihdossa apporttina luovutetut osakkeet hankkivaa yhtiötä (eli ei luovuttavaa yhtiötä, jonka osalta luovutettujen osakkeiden hankinta-ajat periytyvät vastikkeena saaduille).

Luonnoksen kohta 7:
Veronalaista tuloa on aikaisemmin konsernin sisäisestä osakeluovutuksesta aiheutunut ja verotuksessa vähennetty luovutustappio. Parempi muotoilu olisi ->
Veronalaista tuloa on osakkeiden luovutusvoitto siltä osin kuin luovutusvoitto vastaa samoista osakkeista aikaisemmin konsernin sisäisestä osakeluovutuksesta aiheutunutta ja verotuksessa vähennettyä luovutustappiota.

Luonnoksen kohta 9.3: 
Jako-osan käyvän arvon osalta olisi aiheellista huomioida EVL 51 d § ja siihen liittyvä tulkinta esim. liikearvon suhteen.

Luonnoksen kohta 9.4:
Ohjeesta (kolmanneksi viimeinen kappale) voi nyt saada käsityksen, että normaalitkin vuosittaiset konserniavustukset voisivat pienentää purkutappiota, kun huomioon pitäisi ottaa vain osingonjaot ja konserniavustukset, joilla yhtiö on tyhjennetty suuresta osasta varoja ennen purkutransaktiota. Eli toimenpiteiden poikkeuksellisuutta olisi ohjeen tässä kohdassa hyvä korostaa. 

Luonnoksen kohta 11: 
EVL 16 §:n 7 kohdan osalta tulisi huomioida ainakin pankkitoimintaa koskeva ratkaisu KHO 10.1.2012 T 7 (KVL 7/2011) sekä melko tuore ratkaisu KHO 2014:8.
Vaikka ohjeessa viitataan erilliseen ohjeeseen, jo tässä olisi paikallaan korostaa, että lähtökohtana eri saamisten luonnetta tarkasteltaessa on niiden juridinen muoto. KHO on aivan hiljattain ratkaisussa KHO:2016:50 linjannut tulkintaa, eikä esim. aitoja myyntisaamisia voida siten rinnastaa alaskirjaustilanteessa lainasaamisiin (tulo veronalaista -> menetys vähennyskelpoista).

Luonnoksen kohta 12:
Kohtaa ”Verohallinnon passiivisuus vain hyväksymällä verovelvollisen veroilmoitus ei ole antanut luottamuksensuojaa.” olisi perusteltua jatkaa ->
”Sen sijaan passiivisuus verotarkastuksessa eli asian käsittely verotarkastuksessa ja siihen puuttumatta jättäminen on antanut luottamuksensuojaa.”

Helsingissä huhtikuun 28. päivänä 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 
 
Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATIJAT
Asianajaja Ossi Haapaniemi, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki 
Asianajaja Heikki Vesikansa, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki
Asianajaja Mika Ohtonen, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki


Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje