Tiedotteita ja lausuntoja, arkisto 2016

16.9.2016 15.20

Lausunto rikoksen uhrin tiedonsaannin edistämistä koskevasta mietinnöstä

Dnro 37/2016

Lausuntopyyntönne: OM 8/021/2015, 27.6.2016

LAUSUNTO KOSKIEN RIKOKSEN UHRIN TIEDONSAANNIN EDISTÄMISTÄ


Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Oikeusministeriö asetti syksyllä 2015 työryhmän edistämään uhridirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta) mukaisen uhrin tiedonsaantioikeuden toteutumista. Työryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa viranomaisviestinnän kehittämiseksi kesäkuussa 2016. Työryhmä valmisteli uuden esitteen uhrin oikeuksista tiedottamisen tueksi. Lisäksi työryhmällä oli hyviä ehdotuksia koskien mm. uhrin tukipalveluihin ohjaamista ja viranomaisten keskinäisen tiedonkulun kehittämistä.

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -esite on informatiivinen ja selkeä. Esitteestä on julkaistu jo suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Tulevaisuudessa olisi mahdollisesti tarvetta ainakin venäjän- ja vironkielisille sekä muille maassa yleisesti puhutuille kielille, kuten arabia ja somalia. Kuulustelujen yhteydessä tulkkia on toki mahdollista pyytää kääntämään esite. Kuulustelutilanne on uhrille usein sen verran outo ja hämmentävä, että kuulustelujen yhteydessä suullisesti annettua informaatiota uhrin oikeuksista on vaikea sisäistää. Uhrille on tärkeä saada tietoa siinä vaiheessa, kun hän on itse siihen valmis. Näin on myös tukipalveluihin ohjaamisen osalta. Tietoa tulisi olla tarjolla pidemmän ajan kuluessa. Tätä taustaa vasten olisi tärkeää, että sähköisiä palveluita kehitettäisiin edelleen ja kaikki keskeinen materiaali löytyisi internetistä helposti.

On esitetty, että uhrin tiedonsaannin kannalta kaikki keskeisin materiaali ja linkitys eteenpäin löytyisivät oikeusministeriön ylläpitämiltä oikeus.fi-sivuilta. Olisi hienoa, mikäli viranomaiset ja järjestöt kykenisivät yhdessä toteuttamaan kootusti esimerkiksi internetsivut, joissa jaetaan tietoa uhrin oikeuksista ja ohjeita toimintatavoista. Tällä hetkellä tietoa on palasina ympäriinsä.

Kuten työryhmän mietinnössä on todettu, jotta rikoksesta uhreille koituvaa taakkaa voitaisiin helpottaa, olisi tärkeää varmistua uhrien kanssa toimivien tahojen keskinäisestä vastuunjaosta ja saumattomasta yhteistyöstä. Kun rikosasia etenee viranomaiselta toiselle, tulee eri tahoilla olla selkeät pelisäännöt siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin. Myös tukipalveluihin ohjaamisen tulisi tapahtua keskitetysti.

Hyvin suuri vastuu tietojen antamisessa uhrin oikeuksista on esitutkintaviranomaisena poliisilla. Millaista tukea uhri voi saada ja keneltä, miten uhri voi saada suojelua, miten ja millä edellytyksillä uhri voi saada oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua, miten ja millä edellytyksin uhri voi saada korvausta jne. Käytännössä asianomistajalta tiedustellaan, vaatiiko hän rangaistusta ja korvauksia ja ohjataan hankkimaan itselleen oikeudellinen avustaja, joka vastaa uhrin kysymyksiin. On hyvin usein tilanteita, joissa uhri kokee, ettei hänellä ole varaa avustajaan eikä hänellä ole tietoa siitä, millä edellytyksillä on mahdollista saada korvausta kuluista, joita hänelle aiheutuu osallistumisesta rikosoikeudelliseen menettelyyn. Tällaisissa tilanteissa poliisillakin tai muulla tietoa antavalla viranomaisella tulisi olla kapasiteettia vastata uhrin kysymyksiin.

Prosessin etenemisen informoinnin osalta haastavaa on, miten tiedottaminen uhrille tulisi hoitaa sinä aikana, kun uhria on jo kuultu esitutkinnassa, mutta pääkäsittelyä ei ole järjestetty. Rikoksen uhrit ovat työryhmän taustamateriaalina käyttämän Kainulaisen ja Saarikkomäen (2014) tekemän tutkimuksen mukaan olleet tyytymättömiä rikosprosessin kokonaiskestoon. Toisaalta prosessin pitkä kesto rasittaa koko koneistoa, ei yksin asianomistajaa. On hyvin normaalia, että esitutkinnassa poliisi toteaa jutun aikanaan päätyvän käräjille eikä asianosaisilla ole mitään tietoa tulevasta aikataulusta. Asianajaja soittaa tasaisin väliajoin käräjäoikeuteen ja selvittelee käsittelyaikataulua. Aikanaan käräjäoikeudesta tulee kutsu saapua pääkäsittelyyn. Aikaan esitutkintakuulemisesta pääkäsittelyyn voi kulua mitä tahansa kuukausista vuosiin riippuen asian laadusta ja syyttäjä- ja käräjäoikeuksien ruuhkista. Voidaanko kuitenkaan syyttäjänvirastoja ja käräjäoikeuksia velvoittaa oma-aloitteisesti tiedottamaan rikosasian käsittelyvaiheista ja miten käytännössä syyttäjä- tai tuomioistuinaloitteinen tiedottaminen hoidettaisiin vai tulisiko tiedottamisen tapahtua ainoastaan uhrin omasta aloitteesta?

Istuntojärjestelyjen osalta erityisesti poliisi ja käräjäoikeudet ovat olleet kiitettävän aktiivisia huolehtiessaan istuntojärjestelyistä asianomistajan ja todistajien suojaamiseksi. Mikäli asianomistajalla on avustaja, on avustajan tehtävä selvittää asiakkaalleen eri vaihtoehtoja istuntojärjestelyjen suhteen ja informoida asiakkaan toiveista käräjäoikeutta.

Uhrilla on tietyissä tilanteissa niin halutessaan oikeus saada tieto vangin tai tutkintavangin vapautumisesta. On arvioitu, että asianomistajien pyyntöjä saada tietää vangin tai tutkintavangin vapautumisesta tulisi vuosittain joitakin satoja. Määrä ei ole hallitsemattoman suuri. On esitetty, että tiedonkulku viranomaisten välillä hoidettaisiin aluksi manuaalisesti, mutta vähitellen virheriskin minimoimiseksi tulisi kehittää järjestely, jossa tiedot voitaisiin toimittaa sähköisesti viranomaisten välillä. Uhrin näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että tieto kulkee viivytyksettä viranomaiselta toiselle ilman inhimillisen riskin vaaraa. Erityisen tärkeää tämä on erityistä suojelua tarvitsevien uhrien osalta.

Poliisin tietojärjestelmien osalta koetaan hyvänä Patja-tietojärjestelmän henkilötietolehden käyttämistä vapautuvasta vangista tai tutkintavangista tehtävän ilmoituksen tekemiseen. Patja-järjestelmä edellyttää käyttäjäänsä aina täyttämään myös ilmoitusta koskevat merkinnät ja erikseen perustelemaan, miksi ilmoitusta ei lähetettäisi, vaikka sitä on nimenomaisesti pyydetty.

Työryhmän mietinnöstä ei ilmene, miten uhrin tiedonsaantioikeus on tarkoitus turvata tilanteessa, jossa uhrilla ei ole vaatimuksia. Vaatimuksia esittämätöntä asianomistajaa käsitellään nykyisessä sääntelyssä todistajana. Hän ei ole asianosainen eikä hänellä ole asianomistajan oikeuksia. Asianajajaliiton mielestä olisi perusteltua pyrkiä turvaamaan se, että myös tällaisella uhrilla olisi tiedonsaantioikeus täysin vastaavalla tavalla kuin asianomistajalla. Ongelma korostuu erityisesti seksuaalirikosten kohdalla, joissa on yleinen käytäntö julistaa asiakirjat salaisiksi. Salassapito mahdollistaa laajemman tiedonsaannin ainoastaan asianosaisille. Uhri, jolla ei ole ollut vaatimuksia, ei saa tietää myöhemmin halutessaan, ketkä ovat olleet asioista kertomassa ja mitä tutkinnassa on tapahtunut. Uhri, joka luopuu vaatimuksistaan, luopuu samalla oikeuksistaan tiedonsaantiin.

Uhrin tiedonsaantioikeuden kannalta merkittävä seikka, jonka Asianajajaliitto haluaa nostaa esille, koskee alaikäisiä asianomistajia, joille on tarve määrätä edunvalvoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt edunvalvojapankin, jonka tarkoitus on tarjota kanava, jota kautta lapsen edunvalvojatoimeksiantoja vastaanottavat voivat ilmoittaa yhteystietonsa niille, jotka etsivät edunvalvojia. Edunvalvojana pankkiin voi ilmoittautua myös muu kuin oikeudellisen koulutuksen saanut henkilö. Edunvalvojien on tarkoitus toimia lastensuojelulain 22 §:n mukaisina edunvalvojina ja/tai esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisina lapsen edunvalvojan sijaisina. Järjestelmä mahdollistaa sen, että edunvalvojana toimii rikosprosessista tietämätön maallikko, joka hankkii lapselle vielä erikseen avustajan. Nykykäytäntö ainakin pääkaupunkiseudulla on ollut se, että lapsen ollessa rikosasiassa asianomistajana, poliisi hankkii lapselle edunvalvojaksi asianajajan, joka pystyy hoitamaan lapsen asiaa kokonaisvaltaisesti. Lapsen tiedonsaanti tällaisissa asioissa saadaan parhaiten turvattua sillä, että edunvalvojiksi rikosprosesseihin määrättäisiin vain sellaisia rikosprosessin ammattilaisia, jotka kykenevät kertomaan lapselle hänen oikeuksistaan, hankkimaan tietoa ja tekemään lapsen edunvalvojana myös juridisia päätöksiä prosessissa.

Monet työryhmän ehdotukset kehittäisivät nykyistä järjestelmäämme myönteisesti. Erityisen tärkeää olisi, että rikosilmoituksen tekemisestä saisi jatkossa automaattisesti kirjallisen vahvistuksen. Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön jääminen jonoon pitkäksi aikaa voi vaarantaa erityisesti uhrin oikeuden tulla tunnistetuksi ja mahdollisuuden kerätä todisteet talteen silloin, kun niitä on vielä saatavissa. Uhrin oma kertomus on usein ratkaiseva todiste itsessään. Siten uhrin kuuleminen omassa asiassaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla on olennaista uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta. 

Haasteita uhrin saaman tuen suhteen liittyy ennen kaikkea ns. erityisen haavoittuvassa asemassa tai tilanteessa olevien uhrien asemaan, johon uhridirektiivi edellyttää kiinnitettävän erityistä huomiota. Näissä ryhmissä on riski sille, että henkilö jää rikoksen uhrina tunnistamatta ja todisteet jäävät sen vuoksi keräämättä talteen oikeaan aikaan ja/tai oikealla tavalla – huolimatta uhridirektiivin edellyttämästä syrjimättömyysperiaatteesta. Näihin ryhmiin kuuluvat uhridirektiivin nojalla esimerkiksi lapset, läheisväkivallan uhrit ja muualla kuin Suomessa asuvat henkilöt ja siten myös turvapaikanhakijat. Uhridirektiivin soveltamisala ei rajoitu vain Suomessa tapahtuneisiin rikoksiin. Esimerkiksi kansainvälisen rikoksen kohteeksi muualla kuin Suomessa joutuneen turvapaikanhakijan voi olla hyvin vaikea saada asemaansa rikoksen uhrina tunnistetuksi, mikä on omiaan vaikuttamaan siten, että näistä rikoksista kertyneitä todisteita ei saada talteen. Tämä koskee erityisjärjestelyistä huolimatta edelleen myös ihmiskaupan uhreja samoin kuin sotarikosten uhreja. 

Helsingissä 16. päivänä syyskuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 
 
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI
Asianajaja Mervi Salo, Asianajotoimisto Mervi Salo, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.



Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje