Tiedotteita ja lausuntoja, arkisto 2016

7.4.2016 9.43

Lausunto muutosesityksestä asetukseen oikeusavun palkkioperusteista

Dnro 14/2016

Lausuntopyyntönne: OM 15/33/2015, 7.3.2016

LAUSUNTO LUONNOKSESTA MUUTOSESITYKSEKSI VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA


Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa. 

1. Yleisesti turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmän kokonaismuutoksesta 

Asianajajaliitto vastustaa hallituksen esitystä. Turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmä on Suomessa ollut perinteisesti korkealla tasolla eikä järjestelmän muuttamiseen esitysluonnoksessa kuvatulla tavalla ole tarvetta. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun siirtäminen oikeusapujärjestelmän piiriin vuonna 2013 teki järjestelmästä yhdenmukaisen, läpinäkyvän ja takasi hakijalle oikeuden vapaasti valita avustajansa. Nyt suunnitteilla olevat muutokset oikeusapuun romuttavat tuolla uudistuksella saavutetut edut.  

Muutosesityksen vaikutuksia ei voida arvioida ottamatta huomioon jo annettua esitystä ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 32/2016). Kyseisessä esityksessä esitetään turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmää muutettavaksi niin, että oikeusavustajana hallintomenettelyvaiheessa voisi toimia vain julkinen oikeusavustaja. Tällä muutoksella on vaikutuksia myös lausuttavana olevan esitysluonnoksen arviointiin. 

Esityksen johdantokappaleessa todetaan, että lähes kaikissa turvapaikanhakijoille tehdyissä oikeusapupäätöksissä avustajana on toiminut muu kuin oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin avustajana toimineet yksityiset avustajat syrjäytetään turvapaikanhakijoiden hallintomenettelyvaiheen avustamisesta kokonaan ja korvataan uudella avustajakunnalla, jolla ei ole kokemusta turvapaikka-asioissa avustamisesta. 

Turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmän muuttamista koskevat esitykset ovat jossain määrin hämmentäviä. Hallitus on jo esittänyt hallintomenettelyvaiheen oikeusavun siirtämistä yksinomaan julkisille oikeusavustajille. Toteutuessaan tämä tarkoittaa, etteivät yksityiset avustajat voi enää hoitaa turvapaikkatoimeksiantoja oikeusapujärjestelmän kautta. Tämä tarkoittaa, ettei hallintomenettelyvaiheessa enää maksettaisi palkkioita yksityisille avustajille. Tämän vuoksi esitys asiakohtaiseen palkkioon siirtymisestä hallintomenettelyvaiheessa on tarpeeton. Hallituksen esityksen 32/2016 tullessa voimaan maksatuspäätöksiä ei enää tehdä yksityisille avustajille lainkaan. Julkisille oikeusavustajille niitä ei tehdä nykyisessäkään järjestelmässä.  

Uudistuksen jälkeen vain hyvässä taloudellisessa asemassa olevat turvapaikanhakijat voivat saada oikeusapupalveluita yksityisiltä avustajilta. Uudistus asettaa turvapaikanhakijat taloudellisen asemansa perusteella eriarvoiseen asemaan suhteessa oikeuteen käyttää avustajaa. Tämä oikeusapujärjestelmän uudistuksen väistämätön seuraus on otettava huomioon arvioitaessa sen toteuttamisen tarvetta. 

Arvioitaessa asiakohtaisen palkkion kohtuullisuutta on lähtökohdaksi otettava kuinka monta tuntia toimenpiteitä asiakohtaisella palkkiolla voisi suorittaa nykyisellä oikeusavun tuntipalkkiolla 110 euroa/h. Ehdotetut asiakohtaiset palkkiot ovat hallintomenettelyvaiheeseen 500 euroa eli 4,5 tuntia tai poikkeuksellisesti 800 euroa eli 7 tuntia. Valitusvaiheeseen hallinto-oikeudessa 500 euroa eli 4,5 tuntia tai poikkeuksellisesti 1000 euroa eli 9 tuntia ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 400 euroa eli 3,5 tuntia tai poikkeuksellisesti 1000 euroa eli 9 tuntia. 

2. Tuleeko asiakohtaiseen palkkioon siirtyä turvapaikanhakijoiden oikeusapupalkkioiden maksatusjärjestelmään kohdistuvan perusteettoman ja kohtuuttoman kuormituksen vuoksi?


Luonnoksessa esitetään, että yksityisten avustajien palkkiolaskujen käsittelyyn käytettäisiin turvapaikka-asioissa korostetun paljon aikaa ja että palkkiovaatimusten käsittely vaatisi huomattavan paljon aikaa suhteessa pääasian käsittelyyn niin, että jopa asian käsittely ja ratkaisun antaminen voivat viivästyä. 

Asianajajaliitto ei voi yhtyä näkemykseen. 

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuasioissa laskut toimitetaan niin hallintovaiheen avustamisen kuin tuomioistuinvaiheen avustamisessa oikeushallinnon sähköiseen Romeo-järjestelmään. Oikeusaputoimisto ja hallinto-oikeus käsittelevät laskut sähköisessä järjestelmässä, joten väite siitä, että palkkiolaskujen käsittelyyn kuluisi tavanomaista enemmän aikaa juuri kyseisen asiaryhmän vuoksi, ei vaikuta olennaiselta. Esitysluonnoksessa jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan väitteellä, jonka mukaan palkkiolaskut muodostuvat oikeusapulain ja palkkioasetuksen mukaan useista osatekijöistä.  

Vuoden 2013 turvapaikanhakijoiden oikeusapu-uudistuksen vuoksi oikeusapulaskujen lukumäärä on ilmeisesti noussut sen vuoksi, että turvapaikanhakijoiden on ollut helpompi saada oikeusapupalveluita ja yhä useampi hakija on käyttänyt avustajaa. Tämän vuoksi myös palkkiolaskujen käsittelyyn käytetty aika on lisääntynyt. Pelkästään käsiteltävien laskujen määrästä johtuva ajankäytön kasvu ei muodosta riittävää perustetta nykyisen järjestelmän muuttamiselle asiakohtaisiksi palkkioiksi. Oikeusaputoimiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu turvapaikanhakijoiden oikeusapulaskujen maksatuksesta päättäminen. Lakisääteisten tehtävien määrää ei voida pitää perusteena heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. 

Turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluiden järjestämistä koskevan järjestelmän väärinkäyttö on jo kauan herättänyt huolta. Perusteettomaan laskutukseen on kuitenkin voitu puuttua laskuerittelyä tarkastelemalla ja palkkion määrää kohtuullistamalla. Esitysluonnoksessa on asiakohtaisiin palkkioihin siirtymisen perusteeksi otettu tähän käytettävän oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuden työmäärän vähentäminen. Esitys siis toteutuessaan poistaisi kokonaan sen ainoan valvontakeinon, jolla epäeettiseen toimintaan on voitu puuttua. Tätä ei voida pitää toivottavana kehityksenä. Erillisenä tehty esitys kaikkien avustajien saattamisesta valvonnan piiriin ei korvaa laskutukseen kohdistuvaa valvontaa, koska valvontamekanismi toimii pääasiassa kanteluiden varassa. Kun oikeusaputoimistot ja hallinto-oikeudet eivät enää voi tarkastaa laskutettujen toimenpiteiden perusteita ja aiheellisuutta, perusteeton laskutus helpottuu. Tämä on esityksen toteuttamisen väistämätön seuraus.   

Esitysluonnoksesta ei ilmene, miten ja miksi palkkiovaatimusten käsittely vaatisi hallinto-oikeudessa huomattavan paljon enemmän aikaa kuin esimerkiksi käräjä- tai hovioikeudessa. Palkkiolaskut toimitetaan ja tiettävästi myös käsitellään ja hyväksytään hallinto-oikeudessa samanlaista menettelytapaa käyttäen kuin käräjä- tai hovioikeudessa. Palkkiolaskujen viivästyminen ei hallinto-oikeudessa viivästytä asian käsittelyä, koska asia voidaan ratkaista, vaikka laskua ei ole toimitettu. Hallinto-oikeus asettaa vakiintuneesti määräajan laskun toimittamiselle samassa yhteydessä kun valittajalta pyydetään vastaselitystä valituksesta annetun Maahanmuuttoviraston lausunnon johdosta. Mikäli avustaja ei toimita laskua ajoissa, hän kantaa vastuun siitä, ettei palkkiota vahvisteta. Mikäli tällaista käytäntöä ei tosiasiallisesti noudateta, sellaisen käyttöönotolla saataisiin aikaan samanlainen vaikutus kuin nyt ehdotetulla muutoksella eikä turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja mahdollisuus avustajan käyttöön vaarantuisi. 

3. Mitä toimenpiteitä hallintomenettelyvaiheen turvapaikkatoimeksiannon tulisi sisältää?  

Kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan kannalta on tärkeää, että avustajat ovat ammattitaitoisia ja toimivat eettisesti hyvällä tasolla. Tämä turvataan sillä, että avustaja saa työstään kohtuullisen korvauksen. 

Mikäli asiakohtaiseen palkkioon siirrytään, tulee asetuksessa määritellä, mitä toimenpiteitä turvapaikka-asian toimeksiannon vastaanotto avustajalta edellyttää. Muulla tavoin ei voida arvioida, onko avustajan saama palkkio kohtuullinen. Turvapaikanhakijan avustajalle on nykytilanteessa asetettu monenlaisia vastuita, joita avustajan ei voida kohtuudella edellyttää hoitavan, mikäli palkkio määrätään asiakohtaisesti. Tämän vuoksi asetuksessa on määriteltävä myös, mitä toimenpiteitä turvapaikkatoimeksiannon hoitaminen edellyttää. 

Turvapaikkatoimeksiannon hoitaminen edellyttää tällä hetkellä avustajalta seuraavanlaisia toimenpiteitä:

Vähimmäistoimenpiteet:  
1. Alkuneuvottelu, jossa hakijalle selvitetään turvapaikkaprosessin eteneminen ja avustajan rooli sekä käydään alustavasti läpi turvapaikkahakemuksen perusteet 
(1–1,5 h)
2. Ilmoitus Maahanmuuttovirastolle avustajana toimimisesta sekä asiakirjojen tilaus (kielianalyysit, lausunnot asiakirjoista ym.) (0,5 h)
3. Asiakirjoihin perehtyminen (viranomaisten selvitykset, hakijan oma asiakirjanäyttö) ja tarvittaessa mahdollinen maatietoon tutustuminen (1–3 h)
4. Neuvottelu turvapaikkapuhutteluun valmistautumiseksi (1–2 h)
5. Avustaminen turvapaikkapuhuttelussa (pääsääntöisesti yli 6–7 h)  

Turvapaikanhakijan toimeksiannon hoitaminen vain turvapaikkapuhutteluun saakka edellyttää tavanomaisessa tapauksessa avustajalta toimenpiteitä 8,5–14 h. (935–1540 euroa) Jäljempänä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, kohtuullisen asiakohtaisen palkkion määrän tulee olla suurempi. 

Avustajan rooli ja toimenpiteet turvapaikka-asiassa ovat hakijan turvapaikkapuhutteluun valmistamista ja avustamista laajempia. Nykyisellään avustajan tehtävänä on turvapaikka-asian hallintovaiheessa monenlaisia toimenpiteitä, joista osa on jopa viranomaisten ohjauksellaan edellyttämiä.  

Maahanmuuttovirasto ohjaa turvapaikkapuhutteluissa hakijaa olemaan yhteydessä virastoon vain avustajan kautta. Samalla mahdolliset lisäselvitykset pyydetään toimittamaan avustajan kautta. Puhuttelun päätteeksi hakijalle annetaan käsittelyn aika-arvio. Jos tämä aika ylittyy, vain avustaja voi pyytää uuden aika-arvion. Mikäli hakijan terveydentila edellyttää lääkärinlausunnon esittämistä Maahanmuuttovirastolle, sen pyytäminen on avustajan tehtävä. Hakijan kuuleminen kirjallisesti viranomaisten oma-aloitteisesti hankkimista selvityksistä edellyttää avustajan käyttöä. Silloin, kun hakijalla ei ole avustajaa turvapaikkapuhuttelussa, pöytäkirjan tarkastaminen edellyttää avustajan käyttöä. Vastaanottokeskuksen työntekijät (kuten sosiaalityöntekijät ja sairaanhoitajat) ottavat yhteyttä avustajaan, jos hakijan sosiaalinen tai terveystilanne aiheuttaa huolta ja tarvetta selvityksen laatimiseen. Hakijan ennen puhuttelua tarvitsemista erityisjärjestelyistä, kuten tulkin sukupuolesta tai tavanomaista pidemmästä puhutteluajasta, havainnon tekevät ensimmäisenä avustajat ja he ovat ainoita, jotka ilmoittavat asiasta Maahanmuuttovirastoon. 

Turvapaikanhakijat eivät voi asioida suoraan Maahanmuuttoviraston kanssa, koska tietoja turvapaikka-asioista ei anneta puhelimitse eikä Maahanmuuttovirastolla ole ylipäätään asiakaspalvelupisteitä, joissa turvapaikanhakijat voisivat asioida. Asiakaspalvelupisteistä ei myöskään olisi hyötyä, ellei niitä ole varustettu riittävillä tulkkipalveluilla. Hakijan kanssa ongelmatilanteeseen joutuva viranomainen kehottaa hakijaa yleensä kysymään neuvoa avustajaltaan. 

Mikäli avustajalle ei makseta palkkiota, jossa on huomioitu edellä kuvattuihin toimenpiteisiin osallistuminen, kohdistuu niiden hoitamisen tarpeesta seuraava paine vastaanottokeskusten henkilökuntaan. 

Erityisesti Maahanmuuttovirastoa, mutta myös muita turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä olevia viranomaisia, on ohjeistettava, ettei avustaja ole enää käytettävissä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin tai konsultaatioon. Maahanmuuttoviraston toimintakäytäntöjä on muutettava niin, ettei hakijoita saa enää ohjata käyttämään avustajaa, vaan hakijoiden on kyettävä asioimaan suoraan Maahanmuuttoviraston kanssa. Hakijoille toimitettavat lausuma- ja selvityspyynnöt on käännätettävä heidän ymmärtämälleen kielelle ja hakijoiden on voitava antaa lausumansa ja selvityksensä äidinkielellään, mikä lisää käännöskuluja. Hakijoiden toimenpiteille asetettavien määräaikojen pituutta on lisättävä merkittävästi sellaisiksi, että heillä on todellinen ja realistinen mahdollisuus vastata selvityspyyntöihin itse. Tämä on omiaan pitkittämään hakemusten käsittelyaikoja. 

Avustajiin kohdistuu jo nykyisellään monenlaisia odotuksia turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä olevien viranomaisten taholta. Avustaja joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen, jos hänen edellytetään hoitavan asiakohtaisella palkkiolla myös nämä toimenpiteet. Avustaja ei voi ottaa turvapaikanhakijan toimeksiantoa hoitaakseen, jos hän ei tiedä, mitkä toimenpiteet hänen edellytetään hoitavan asiakohtaisella palkkiolla. Tämän vuoksi asetuksessa on välttämätöntä tarkentaa, mitä toimenpiteitä avustajan odotetaan asiakohtaisella palkkiolla hoitavan. 

Mikäli toimenpiteitä ei määritellä asetuksessa, tämä avaa mahdollisuuden epäeettisten toimijoiden suorittamalle väärinkäytölle. Asiakohtainen palkkio antaa mahdollisuuden laskuttaa oikeusapupalkkioita ilman selvitystä suoritetuista toimenpiteistä. Laskutuksen määrä riippuu asiakkaiden määrästä eikä mikään taho enää arvioi toimenpiteiden perusteita tai kohtuullisuutta. Koska oikeusaputoimisto tai hallinto-oikeus ei enää arvioi toimenpiteiden perusteita, asiakohtaisiin palkkioihin siirtyminen poistaa sen vähäisenkin oikeusaputoimistojen kontrollin, joka nykyiseen järjestelmään on sisältynyt.  

Avustajan rooli turvapaikkamenettelyssä on ollut erittäin keskeinen järjestelmän toimivuuden kannalta. Asiakohtaiseen palkkioon siirtyminen esitetyillä palkkion suuruuksilla tulee johtamaan siihen, ettei asianmukaisia avustajia enää ole käytettävissä turvapaikanhakijoiden avustamiseen. 

4. Asiakohtaisten palkkioiden määristä

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, ettei ehdotettuja palkkiomääriä voida pitää kohtuullisina suhteessa asianmukaisesti hoidettuun turvapaikkatoimeksiantoon kuluvaan aikaan muuta kuin poikkeuksellisen selvissä ja yksinkertaisissa tapauksissa, joissa turvapaikkapuhuttelu saadaan hoidettua kolmessa tunnissa. Tälläkään hetkellä kolmen tunnin määräaika ei riitä puhutteluun pöytäkirjantarkastuksineen muissa kuin mahdollisesti ns. ”selvien syyrialaisten” tapauksissa, joissa hakemuksen peruste on vain sisällissota ja hakija on esittänyt Syyrian passin henkilöllisyytensä vakuudeksi. Vähänkin laajemmissa syyrialaistapauksissa (esim. hakija on kokenut henkilöstään johtuvaa vainoa ja oikeudenloukkauksia tai luotettavaa näyttöä lähtömaasta ei ole) puhuttelu kestää poikkeuksetta ainakin yhden työpäivän (6–8 tuntia). 

Poliisin matkareittiä ja henkilöllisyyttä koskevan kuulustelun siirryttyä 1.3.2016 Maahanmuuttoviraston vastuulle, turvapaikkapuhutteluja ei voida ainakaan enää tämän jälkeen realistisesti ajatellen hoitaa milloinkaan kolmessa tunnissa, joka on otettu esitysluonnoksessa palkkion määräämisen lähtökohdaksi. Maahanmuuttovirasto ei voi enää jatkossa varata turvapaikkapuhutteluun lähtökohtaisesti vain kolmea tuntia. Puhutteluajat tulevat yleisesti pidentymään entisestään ja perustapauksissakin todennäköisesti muuttumaan niin, että puhuttelua tullaan jatkamaan toisena päivänä. Kun turvapaikkapuhuttelussa avustaminen on esitysluonnoksessa sidottu painaviin perusteisiin, ei kolmea tuntia tule näissä tapauksissa (esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleva hakija) käytännössä koskaan riittämään. 

Esitysluonnoksessa ehdotettu 800 euron kokonaispalkkio turvapaikkapuhuttelussa avustamisesta kattaisi nykyisellä oikeusavun tuntipalkkiolla lähinnä vain seitsemän tunnin turvapaikkapuhuttelussa avustamisen ilman minkäänlaisia valmistautumistoimenpiteitä taikka edes hakijan kanssa neuvottelua. Poikkeuksellisten lyhempien puhutteluiden tapauksissa toimenpiteisiin voisi sisältyä myös yksi neuvottelu hakijan kanssa, mutta ei muita toimenpiteitä.  

Mikäli avustaminen puhuttelussa sidotaan erityisen painaviin perusteisiin, tavanomaisin palkkio turvapaikkatoimeksiannosta lienee jatkossa ehdotettu 500 euroa. Nykyisellä oikeusavun tuntipalkkiolla se tulisi kattamaan 4,5 tunnin toimenpiteet. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi kaksi neuvottelua hakijan kanssa, jolloin muihin toimenpiteisiin jäisi noin kaksi tuntia. Asiakohtaista palkkiota voidaan pitää liian pienenä, jotta sillä voisi hoitaa kaikki turvapaikkatoimeksiannon tarpeelliset toimenpiteet. Turvapaikkatoimeksiannon hoitaminen tulisi tällä taksalla pitämään sisällään lähinnä hakijalle annettavaa neuvontaa ja voisi sisältää turvapaikkapöytäkirjan kursorisen läpikäymisen hakijan kanssa. Pöytäkirjan läpikäymisen tarve tulisi jatkossa lisääntymään, koska avustaminen puhuttelussa muodostuu poikkeukseksi. 

Ehdotettuja asiakohtaisten palkkioiden määriä hallintomenettelyvaiheessa ei voida pitää millään tavoin kohtuullisina. Todennäköisten tarpeellisten toimenpiteiden perusteella tuntikohtaiseksi korvaukseksi laskettuna summa on merkittävästi alle nykyisen oikeusavun tuntipalkkion ja sitä voidaan pitää kohtuuttoman alhaisena. 

Ehdotettuja asiakohtaisten palkkioiden määriä ei voida myöskään hallinto-oikeuden osalta pitää kohtuullisina. Kun avustaminen turvapaikkapuhutteluissa määritellään poikkeukseksi, jatkossa valitustoimeksiannon hoitamiseen käytettävä tuntimäärä lisääntyy jo yksin sen vuoksi, että valitustoimeksiannon ottaessaan avustajan tulee asiakkaan kanssa neuvottelun lisäksi perehtyä turvapaikkapöytäkirjaan ja muuhun materiaaliin. Hallintomenettelyvaiheen avustamisen ollessa täysin julkisten oikeusavustajien varassa, valitustoimeksiannon ottaessaan yksityinen avustaja ottaa hoidettavaksi jutun, joka on hänelle entuudestaan tuntematon. Valitusajan lyhentäminen johtaa perehtymisajan lyhenemiseen ja siihen, että jutun luonne ja tapauksen yksityiskohdat saattavat tulla hänen tietoonsa vasta valituksen laatimisen jälkeen. Tämä lisää työmäärää tuomioistuinvaiheessa. Kun avustajan käyttö puhuttelupöytäkirjojen korjausten sekä lisäselvitysten ja lausumien laatimisessa esityksen vaikutuksesta poistuu hallintomenettelyvaiheessa, tämä työ tulee tehtäväksi valitustoimeksiantoa hoidettaessa. 

Työmäärän lisääntyessä oikeusavun muutosten kokonaisvaikutuksesta ehdotettu asiakohtainen palkkio 500 euroa ei ole kohtuullinen. Nykyisellä oikeusavun tuntipalkkiolla palkkio käsittäisi 4,5 tunnin työmäärän. Tästä ajasta kuluu hakijan kanssa neuvotteluun 1–1,5 tuntia ja jälkitoimiin 1 tunti, joten valituksen, vastaselityksen ja mahdollisten täydennysten ja lisäselvitysten laatimiseen jäisi käytettäväksi 2–2,5 tuntia. Asiakohtainen palkkio ei siis ole kohtuullinen. 

Valitustoimeksiannon hoitamiseen sisältyy tavanomaisessa tapauksessa seuraavat toimenpiteet: 
1. Neuvottelu asiakkaan kanssa (1–1,5 tuntia)
2. Asiakirjoihin perehtyminen (1,5–2 tuntia)
3. Valituksen laatiminen (2,5–6 tuntia)
4. Vastaselityksen laatiminen (1–2 tuntia)
5. Mahdolliset täydennykset ja lisäselvitykset (1–2 tuntia)
6. Jälkitoimet (1 tunti)

Tavanomaisen valitustoimeksiannon hoitamiseen kuluu aikaa yhteensä 8–14,5 tuntia. Nykyisellä oikeusavun tuntipalkkiolla kokonaispalkkio voisi olla 880–1595 euroa. Laajuudeltaan vaativammassa tapauksessa tuntimäärä voi olla merkittävästi suurempi, joten kokonaispalkkion määrän tulisi olla lähellä 2000 euroa. Kokonaispalkkio suullisesta käsittelystä ja siihen valmistautumisesta tulisi määrittää erikseen 6–8 tunnin työmäärään eli 660–880 euroon. 


Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2016


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI Asianajaja Ville Punto, Asianajotoimisto Punto, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.



Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje