Tiedotteita ja lausuntoja, arkisto 2016

15.2.2016 12.34

Lausunto HE:stä lain liiketoimintakiellosta muuttamiseksi

Dnro 04/2016

Lausuntopyyntönne: OM 8/41/2014, 20.1.2016

LAUSUNTO KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIN LIIKETOIMINTAKIELLOSTA MUUTTAMISEKSI


Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi lain liiketoimintakiellosta muuttamiseksi.

Asianajajaliitto katsoo, ettei hallituksen esityksessä ole riittävästi otettu huomioon oikeusturvatakeita. Esityksen mukaisena lain voimaantulo aiheuttaisi merkittäviä oikeusturvaongelmia. Lainmuutoksen tarkoitus, joka on ehkäistä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, on sinänsä kannatettava, mutta ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin ja elinkeinovapauden jyrkkään loukkaamiseen. Vaikka voimassa olevan tulkinnan mukaisesti liiketoimintakiellon määräämisen ei katsota olevan ristiriidassa yleisen ns. ne bis in idem -kiellon kanssa, tulee kiellon merkitystä silti arvioida osana rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Kiellon negatiivisista vaikutuksista on lausuttu jäljempänä viidennessä kappaleessa.

Esityksessä esitetyissä näkökohdissa on pyritty huolehtimaan oikeusturvatakeiden toteutumisesta vain osittain ja esitys tulisi nykymuodossaan aiheuttamaan merkittäviä oikeusturvaongelmia. Edelleen esityksen voimaansaattaminen esitetyssä muodossa on ristiriidassa perustuslain 18 §:n elinkeinovapautta koskevan määräyksen ja 6 §:n yhdenvertaisuussäännön kanssa.

Asianajajaliitto toteaa, että liiketoimintakiellon tarkoittaman liiketoiminnan määritelmän laajentaminen koskemaan ammatinharjoittamista ankaroittaisi liiketoimintakiellon käyttöalaa huomattavasti. Kiellon laajentaminen koskemaan ammatinharjoittajia ei myöskään sisälly esityksen pohjana olevaan hallituksen toimenpideohjelmaan. Edelleen Asianajajaliitto toteaa, että maatalouteen ja kalastukseen liittyvien ammattiryhmien jättäminen samassa yhteydessä pois liiketoimintakiellon piiristä on vastoin perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta.

Liiketoimintakielto on jo nykyisellään tosiasiallisesti ankara seuraamus, joka heikentää kieltoon määrätyn mahdollisuuksia hankkia elantonsa ja hidastaa myös kieltoon määrätyn henkilön velkojien tarpeiden tyydyttämistä. Esityksen mukaisesti laajennettuna kielto olisi tosiasiallisesti huomattavan ankara seuraamus ja sen vaikutus vastaisi miltei ehdotonta vapausrangaistusta. Toisaalta on selvää, että esim. huonosti informoitujen sijoittajien asema listaamattomien yritysten osalta kaipaa turvaa paljastuneiden pyramidipelien ja uusien finanssi-innovaatioiden, kuten niin sanottujen joukkorahoitusmallien vuoksi.

Hallituksen esitys merkitsisi ammatinharjoittajiin kohdistettuna sitä, että esimerkiksi lääkäriltä, joka on toiminut hallituksen jäsenenä yhtiössä, jonka toiminnassa on syyllistytty lain liiketoimintakiellosta 3 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn, voitaisiin kieltää ammatinharjoittaminen määräajaksi. Sama olisi tilanne myös arkkitehtien, insinöörien ja muiden akateemisten ammatinharjoittajien osalta. Esitettyä laajennusta kiellon soveltamisalaan ei voida tältä osin pitää perusteltuna.

On vaikea kuvitella, miten yksityisen ammatinharjoittajan pienimuotoinen elinkeino voisi olla vaikutuksiltaan sitä luokkaa, että kiellon tarpeellisuus tulisi ottaa tutkittavaksi. Lisäksi kiellon laajentaminen ammatinharjoittajiin on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan kokonaan ristiriidassa edellä mainitun PL 18 §:n elinkeinovapauden kanssa.

Esitetty säännös on pikemminkin omiaan lisäämään harmaata taloutta ja ohjaamaan laissa erikseen kiellettyihin bulvaanijärjestelyihin. Asianajajaliiton mielestä vuoden 1985 hallituksen esityksessä olleet perustelut ammatinharjoittamisen rajaamisesta lain soveltamisalan ulkopuolelle ovat edelleen muuttumattomina voimassa. Luvanvaraisten elinkeinojen osalta toimijoiden taustoja selvitetään jo nykyisellään kattavasti kulloisenkin erityissääntelyn mukaisesti ja mahdolliset väärinkäytökset estävät ammattiluvan saannin. Esityksessä esitetyt arviot siitä, että elinkeinovapauden turvaamiseen liittyvät seikat tulisivat riittävästi huomioiduiksi kieltoa määrätessä, eivät vakuuta Asianajajaliittoa. Tosiasiassa liiketoimintakiellon määrääminen muodostuu joidenkin rikostyyppien osalta varsin automaattiseksi, eikä oikeusturvan takuita voi sälyttää tutkintaviranomaisten tai tuomioistuimien harkinnan varaan. Kirjanpitovelvollisuuden ulkopuolelle jäävä elinkeinotoiminta on suomalainen poikkeus, jota ei esimerkiksi Ruotsissa tunnusteta lainkaan, ja onkin odotettavissa kirjanpitoa koskevan velvollisuuden laajenevan tältä osin.

Asianajajaliitto lausuu lisäksi seuraavaa:

-       Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa pykälässä 19 a esitettyyn näkemykseen muiden esitutkintaviranomaisten tiedonsaannista eikä tutkintaoikeuden laajentamisesta muihin esitutkintaviranomaisiin,

-       sen sijaan tutkintaviranomaisille em. pykälässä asetettua velvoitetta käynnistää liiketoimintakiellon edellytysten tutkinta muun kuin syyttäjän pyynnöstä Asianajajaliitto pitää tarkoituksettomana ja jopa haitallisena. Pahimmillaan tätä tutkinnan käynnistämisen uhkaa voitaisiin käyttää mielivaltaisesti painostuskeinona esimerkiksi verojen tai palkkaturvasaatavien perinnässä. Liiketoimintakiellon määrää yleinen alioikeus syyttäjän vaatimuksesta myös silloin, kun kysymys on muun kuin rikoksen johdosta määrättävästä liiketoimintakiellosta tai väliaikaisesta liiketoimintakiellosta, joten syyttäjällä tulisi olla yksinomainen oikeus päättää tutkinnan käynnistämisestä. Vuonna 2014 voimaan tulleen esitutkintalain esitöissä ja lainvalmisteluun liittyvissä lausunnoissa on painotettu syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten yhteistyön kehittämisen tärkeyttä. Ehdotus olisi esitetyssä muodossa ristiriidassa mainitun tavoitteen kanssa. Syyttäjälaitoksen resurssien tulee myös olla riittäviä, jotta asioiden läpimenoaikoja saadaan lyhennettyä nykyisestä merkittävästi ja syyttäjän ohjaavaa roolia esitutkinnassa voidaan vahvistaa,

-       Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa esityksen 4 §:ssä ja 21 §:ssä esitettyyn,

-       Asianajajaliitto katsoo esityksen 11 §:ssä esitettyyn viitaten, että esitys väliaikaisen liiketoimintakiellon pidentämisestä vuodesta kahteen vuoteen ei ole perusteltu. Kuten esityksessä ja sitä edeltävässä muistiossakin on todettu, väliaikaisen kiellon määräämiselle asetettu määräämiskynnys on merkittävästi alempi kuin varsinaisen liiketoimintakiellon ja ottaen huomioon väliaikaisesta kiellosta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, ei kiellolle asetetun määräajan pidentämiselle ole perusteita. Asianajajaliitto katsoo päinvastoin, että epäillylle määrättyä väliaikaista liiketoimintakieltoa tulisi pitää perusteena asian kiirehtimiselle. Esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että vuosina 2010–2013 väliaikaisia liiketoimintakieltoja määrättiin vuosittain 1–3, eikä vuonna 2014 määrätty yhtäkään. Näin ollen oikeuskäytännöstä ei ole johdettavissa minkäänlaista tarvetta pidennykselle.

-       Mikäli tutkinnan aloittamista pyytävien viranomaisten piiriä laajennetaan nykyisestä, on lain toteutumista seurattaessa syytä kerätä tilastotietoa siitä, kuinka usein eri valvontaviranomaiset ovat tutkinnan aloittamista pyytäneet. Edelleen tavoitteena tulee olla nopea tutkinta, eikä pelkästään tutkinnan käynnistäminen saa rikkoa syyttömyysolettamaa siten, että se voisi vaikuttaa esimerkiksi luottokelpoisuuteen tai kohdeyrityksen osallistumiseen julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.

Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Risto Sipilä

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATIJA

Asianajaja Pekka Ylikoski, Asianajotoimisto Justitum Oy, Helsinki

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje