Lausunto ehdotuksesta yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi

4.5.2016 | Lausunnot

Dnro 20/2016

Lausuntopyyntönne: OM 3/61/2010, 6.4.2016
LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YHDISTELMÄRANGAISTUSTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty lausuntoa oikeusministeriön valmistelemasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi.

Oikeusministeriö esittää, että lainsäädäntöön lisättäisiin säännökset uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta. Seuraamus olisi nimeltään yhdistelmärangaistus. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi voimassa olevan rikoslain 2 c luvun 11 §:n, jonka mukaan rikoslaissa määritellyn vakavan rikoksen uusinut voidaan tuomita suorittamaan koko rangaistusaika vankilassa. Valvonta-aika olisi osa yhdistelmärangaistusta koskevaa tuomiota, jonka aikana valvottavalla olisi erilaisia velvollisuuksia ja sen pituus olisi yksi vuosi.

Valvonnan sisältö määriteltäisiin vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Olennaisimmat lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen, päihteettömyys, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen.

Valvontamääräysten törkeästä rikkomisesta voitaisiin tuomita enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Ehdotuksessa on todettu ongelmalliseksi se, että nykyisin koko rangaistusaikaa suorittavat vangit vapautuvat pääsääntöisesti vankilasta yhteiskuntaan vailla tukea ja valvontaa. Ongelmaksi on nähty se, että kaikkein vaarallisimmiksi toisen hengelle ja terveydelle todetut vangit vapautuvat ilman vaihetta, jonka aikana seurattaisiin heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan ja joka valmentaisi heitä rikoksettomaan elämään.

Asianajajaliitto yhtyy ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että koko rangaistusaikaa suorittavat vangit tarvitsevat vapautuessaan erityistä tukea. Ehdotettu yhdistelmä, jossa vapautumisen jälkeen olisi vuoden mittainen valvonta-aika tukitoimineen, on onnistunut.

Valvontamääräysten rikkomisesta seuraisi joko kirjallinen varoitus tai valvonta-ajan sijasta tuomittava vankeusrangaistus.

Valvontamääräyksiin perustuvien velvollisuuksien rikkomisesta Rikosseuraamuslaitoksen olisi annettava valvottavalle kirjallinen varoitus. Mikäli velvollisuuksien rikkomisen todettaisiin olevan vähäistä eikä se olisi toistuvaa, valvottavalle voitaisiin antaa kirjallisen varoituksen sijasta huomautus.

Mikäli valvottava rikkoisi törkeästi velvollisuuksiaan, tuomioistuimen olisi muunnettava valvonta-ajasta suorittamatta oleva osa osittain tai kokonaan ehdottomaksi vankeudeksi, jonka pituus olisi vähintään neljä päivää ja enintään kuusi kuukautta.

Asianajajaliitto näkee perustelluksi sen, että törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta voi seurata suorittamatta olevan valvonta-ajan muuntaminen osittain tai kokonaan ehdottomaksi vankeudeksi. Tämä kannustaisi valvottavaa noudattamaan hänelle asetettuja velvollisuuksia.

Sen sijaan legaliteettiperiaatteen kannalta on ongelmallista se, että ehdotettuun säädöstekstiin ei ole kirjattu sitä, mitä törkeällä velvollisuuksien rikkomisella tarkoitetaan. Esimerkkejä tästä on esityksen 19 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Asianajajaliitto näkisi paremmaksi vaihtoehdoksi sen, että menettely, jota pidettäisiin törkeänä velvollisuuksien rikkomisena, kirjattaisiin suoraan lakitekstiin. Näin säännöstä olisi helpompi soveltaa, kun sen tulkinta voitaisiin suorittaa ilman lain esitöihin tukeutumista.

Pohdintaa herättää myös ehdotuksen 16 pykälän 2 momentin säännös siitä, että mikäli valvonta-ajan täytäntöönpanoa ei voida jatkaa taikka riittävää valvontaa järjestää 1 momentissa tarkoitetun esteen taikka valvottavan laitoshoitoa vaativan sairauden, tapaturman tai muun näihin rinnastettavan esteen vuoksi, tuomioistuimen on muunnettava valvonta-ajasta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeudeksi.

Valvonta-ajan suorittamatta olevan osan muuntaminen takaisin ehdottomaksi vankeudeksi vaikuttaa liian ankaralta seuraamukselta, mikäli kysymyksessä on ehdotuksessa todetuin tavoin laitoshoitoa vaativa sairaus tai tapaturma. Sairaus tai tapaturma ovat lähtökohtaisesti valvottavasta riippumattomia syitä eikä valvottava näin ollen voi vaikuttaa niihin itse. Tämän vuoksi Asianajajaliitto esittää, että pykälän sisältöä pohdittaisiin uudestaan. Nykyisessä muodossaan sanamuoto on liian tiukka ja voi johtaa valvottavan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Helsingissä, toukokuun 4. päivänä 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Mikko Helenius, Asianajotoimisto Jaatela & Helenius Oy, Espoo

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.