Lausunto ehdotuksesta urheilun oikeusturvalautakunnan säännöiksi

29.7.2016 | Lausunnot

Dnro 33/2016

Lausuntopyyntönne: 18.6.2016
EHDOTUS URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN SÄÄNNÖIKSI

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa.

Sääntöehdotus on erinomaisen hyvin ja perustellusti laadittu.

Ehdotetuista uusista säännöistä ei ole tarpeen lausua laajasti. Asianajajaliitto haluaa kuitenkin nostaa esille joitakin kohtia.

Asianajajaliitto myös toteaa, että Urheiluoikeuden yhdistys on jo antanut säännöistä lausunnon, jossa nostetaan esille useita harkinnanarvoisia näkökohtia.

Yleisiä huomioita

Lienee itsestään selvää, että asianosainen voi käyttää avustajaa tai asiamiestä lautakuntamenettelyssä. Nykyisissä säännöissä tästä on maininta. Selvyyden vuoksi maininta olisi syytää ottaa myös uusiin sääntöihin.

Asiamies, myös oikeudellisen koulutuksen saanut asianajaja tai muu lakimies, ei ennen toimeksiantoa välttämättä ole erityisesti perehtynyt menettelyyn tai urheiluoikeuteen ylipäänsä. Asiaa lähdetään ajamaan oikeusturvalautakunnan sääntöjen ohjeistuksen mukaan. Sääntöjen tulee siten olla tarkkoja ja myös informatiivisia.

Yksityiskohtaiset kommentit

2 § Lisäysehdotus, selvyyden vuoksi, vastaavasti kuin 1 pykälässä:
Lautakunta on toimivaltainen käsittelemään urheilua koskevia valituksia.
(Lisäys tummennettu.)

2 § 3-kohta Lisäysehdotus, toimivalta käsitellä valituksia:
… urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, …

Useimmiten lienee kysymys nimenomaan siitä, että urheilija valittaa ensisijaisesti valitsematta jäämisestään.

3,2 § Lisäysehdotus:
Lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään valituksia sellaisten yhdistysten tai yhteisöjen päätöksistä, …

Säännöissä tulee lisäksi täsmentää, riittääkö toimivaltaan esimerkiksi lajiliiton sitoutuminen säännöstöön vai onko myös jäsenyhdistyksen, jonka päätöstä valitus koskee, oltava sitoutunut lautakunnan toimivaltaan.

3,3 § Täydennys: antidopingsäännöstö, ei dopingsäännöstö (myös 11 §).

Lisäksi kysymys: jos lajiliiton säännöt sallivat valittamisen CAS:iin, tuleeko silloin ensin valittaa sinne ja vasta CAS:in päätöksen jälkeen oikeusturvalautakuntaan? Tämä ei voine olla tarkoitus. Säännöissä olisi siten täsmennettävä, mitä muutoksenhakumahdollisuuksien käyttäminen tosiasiassa tarkoittaa.

8 § Säännöissä ei määritellä ns. normaalikokoonpanoa. Lautakunta on nykyisin pyrkinyt istumaan mahdollisimman suuren määrän jutuista kokoonpanossa, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Olisi suositeltavaa todeta tämä pyrkimys säännöissä ensisijaisena kokoonpanona, vaikkakin tarvittaessa pienempi riittää.

Sääntöihin tulisi lisätä puheenjohtajalle oikeus antaa nopeutetusti väliaikaismääräys tai täytäntöönpanokielto ja nämä instituutiot tulisi muutoinkin nimenomaisesti lisätä sääntöihin (vrt. 24 §).

9 § Pykälää tulee täydentää lisäämällä mahdolliseksi valittajatahoksi myös yhdistys.

Pykälää tulisi myös täydentää määrittelemällä tarkemmin valitusmahdollisuuden tuova oikeus tai etu. Onko valitusoikeus vain päätöksen kohteella? Perinteisesti valitsematta jätetty on voinut valittaa. Voiko kuka tahansa kilpailun osanottajista valittaa kenestä tahansa edellään olevasta? Voiko sarjajoukkue valittaa kahden muun joukkueen keskinäisestä sarjapelistä?

10 § Puheenjohtaja saa yksin ratkaista 10,3 §:n mukaisen tutkimatta jättämisen. Saako puheenjohtaja tämän esikysymyksenä myös yksin ratkaista, ettei 1 momentin mukaista perustetta valituksen myöhästymiselle ole olemassa, ja jättää valituksen sitten tutkimatta?

11 § Valituksessa on ilmoitettava muun muassa osoite. Osoite tarkoittanee itsestään selvästi myös sähköpostiosoitetta, postiosoitetta ei siten vaadittane. Samoin 14 §:ssä vastauksen osalta. 28 §:ssä on erikseen mainittu sähköposti, joten nämä tulisi yhdenmukaistaa.

19 § Asianosaisten kuulemisen osalta on määriteltävä, mitä muulla asianosaisella tarkoitetaan. On urheilijan tai joukkueen oikeusturvan kannalta olennaista, että esimerkiksi olympiakisoihin valittu urheilija saa tiedon ja vastausmahdollisuuden, jos valinnassa sivuutettu urheilija valittaa valintapäätöksestä.

Sääntöihin tulisi selvyyden vuoksi lisätä maininta siitä, että ennen asian ratkaisemista lautakunnan on varattava tilaisuus tulla kuulluksi myös taholle, jonka oikeutta tai etua asia koskee, edellyttäen, että kuuleminen on vaikeuksitta toteutettavissa. Nämä asiat käsitellään usein hyvin kiireellisinä, mutta sähköpostimahdollisuuden käyttö yleensä turvaa käsittelyn joutuisuuden.

22 § Suullisen käsittelyn osalta tulisi kirjata, että se toimitetaan, mikäli lautakunta katsoo käsittelyn toimittamisen tarpeelliseksi.

Uusissa säännöissä ei erikseen mainita, että lautakunta voi kutsua asiantuntijoita kuultavaksi, kuten nykyisten sääntöjen 10 §:ssä. Mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ilmenee välillisesti 22 §:ssä. Voiko lautakunta itse päättää kuulla asiantuntijoita? Jos voi, niin kuka vastaa asiantuntijan palkkiosta?

23 § Sääntöihin tulisi käsittelykielen osalta kirjata, että menettely voidaan kaikkien osapuolten tämän hyväksyessä lautakunnan harkinnan mukaan käydä myös englannin kielellä. Jos asianosaisen kieli on muu, on asianosaisen itse hankittava tarvittavat käännökset tai tarvittaessa tulkki.

24 § Säännöissä tulisi määrätä tarkemmin, että käsittelyyn sovelletaan soveltuvin osin mainittuja menettelysäännöksiä.

Säännöissä tulisi myös erikseen todeta, että käsittelyssä voidaan antaa väliaikaismääräys tai täytäntöönpanokielto.

27 § Asianajajaliitto katsoo, että kuluratkaisu on aina perusteltava. Asiansa voittaneen osapuolen kannalta ei ole riittävää todeta, että hänelle maksetaan kohtuullisena palkkiona joku määrä.

Helsingissä 29. päivänä heinäkuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Hilkka Salmenkylä, Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa.