Arkisto tiedotteille ja lausunnoille 2015

15.5.2015 11.04

Lausunto kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta

Dnro 17/2015 

Lausuntopyyntönne: OM 2/471/2011, OM011:00/2014, 16.4.2015

KULUTTAJARIITOJEN VAIHTOEHTOINEN RIIDANRATKAISU



Aluksi


Suomen Asianajajaliitto (jatkossa ”Asianajajaliitto”) pitää lähtökohtaisesti hyvänä mietinnön Kuluttajariitojen vaihtoehtoisia riidanratkaisuja (OM:n Mietintöjä ja lausuntoja 25/2015) tavoitetta kehittää vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja. Työryhmä muun ohessa esittää säädettäväksi uuden lain muussa kuin viranomaisessa tapahtuvasta kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta. Riidanratkaisuja tarjoavien viranomaisten toimintaa sääteleviä lakeja täsmennettäisiin. Ehdotetuilla laeilla on tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan ADR-direktiivi (2013/11/EU) sekä mahdollistaa ODR-asetuksen (N:o 524/2013) soveltaminen Suomessa.


Soveltamisala 


1. Ehdotetun lain 1 §:n mukaan Euroopan komission ylläpitämään luetteloon merkitty yksityinen riidanratkaisuelin voisi ratkaista sellaisia kuluttajan ja Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan välisiä riita-asioita, jotka kuluttaja on saattanut lautakuntaan. Myös kolmannesta valtiosta oleva kuluttaja voisi – ADR-direktiivin vähimmäisrajausta laajentaen – saattaa asian riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi. Laki ei koskisi toiseen jäsenvaltioon sijoittuneen elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä riitoja. 

Ehdotus toimivallan laajuudesta on tarkoituksenmukainen. Perusteltua on, että luetteloon merkityn yksityisen riidanratkaisuelimen toimivalta keskeisin osin vastaa luetteloon merkityn riidanratkaisua tarjoavan viranomaisen toimivaltaa. 

Kuluttajan kannalta on järkevää, että soveltamisalan rajaukset ja erityisesti menettelysäännökset käsittelyaikoineen eivät merkittävästi poikkea toisistaan siitä riippuen, sattuuko kuluttaja viemään asian yksityiseen vai julkiseen vaihtoehtoiseen riidanratkaisuelimeen. Julkisista vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä yhdenmukaisuus erityisesti kuluttajariitalautakuntaan, jonka toimiala on laajin, on keskeinen. 

2. ADR-direktiivin rajausta, jonka mukaan se ei koske elinkeinonharjoittajan riidanratkaisuelimelle käsiteltäväksi saattamaa kulutushyödykkeitä koskevaa riita-asiaa, voidaan kritisoida. Kuluttajalla voi kyseisissä tilanteissa olla myös yhtäläinen intressi saada sama asia ratkaistuksi. Mikäli elinkeinonharjoittaja ennättää ennen kuluttajaa viemään asian tuomioistuimeen tai muuhun menettelyyn, direktiivin ja siihen perustuvan lain kuluttajalle tarjoama suoja esimerkiksi käsittelyaikojen osalta ei välttämättä toteudu. 

3. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jää merkittävä osa vaihtoehtoista riidanratkaisutoimintaa. Yksinyrittäjä, joka riitautuu suuryrityksen kanssa, saattaa tosiasiallisesti olla kuluttajaan rinnastettavassa asemassa. Mikäli intressi on pieni, pitkät tuomioistuinriidat tai kalliit välimiesmenettelyt eivät ole tarkoituksenmukaisia. Lakiehdotuksen ulkopuolelle jäävien vaihtoehtoisten riidanratkaisuelimien merkitys korostuu.

Asianajajaliitto painottaa, että muutakin kuin komission luetteloon merkittyjen yksityisten toimielimien riidanratkaisutoimintaa tulee edistää ja tehdä tunnetuksi. Myös kuluttajien etu on saada nykyistä enemmän tietoa esimerkiksi tuomioistuinsovitteluista, rikosasioiden sovittelusta sekä asianajajien ja muiden ammattiryhmien piirissä tapahtuvasta riitaisuuksien ratkaisemisesta ja sovittelusta. 


Vakuutusasioiden keskittäminen vakuutuslautakuntaan 


Työryhmän tehtävänä oli arvioida, tulisiko vakuutusasiat keskittää vakuutuslautakunnalle. Kuluttajariitalautakunnan toimivaltaa rajattaisiin vastaavasti. Työryhmä äänin 5-5 puheenjohtajan äänillä oli päättänyt pysyttää kuluttajariitalautakunnan rinnakkaisen toimivallan. 

Kuluttajan kannalta vaihtoehtoisten riidanratkaisuelimien käyttäminen laajentaa oikeusturvaa, minkä vuoksi ehdotus on kannatettava. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää siihen, että tieto lautakuntien välillä siirtyy ja että ratkaisukäytäntö säilyy yhtenäisenä.

Asian ratkaiseminen 


Ehdotetun lain 10 §:n mukaan ratkaisusuositus on annettava viimeistään 90 päivän kuluessa siitä, kun riidanratkaisuelimen käytettävissä on ollut kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto.

Pyrkimys asian käsittelyn jouduttamiseen enimmäisaika asettamalla on kannatettavaa. 

Ratkaisuaika 90 pv ei kuitenkaan ole sama asia kuin jutun kokonaiskäsittelyaika. Ehdotettu määräaika ratkaisun alkamiselle alkaa kulua vasta, kun kaikki aineisto vastineineen on ratkaisuelimen käytettävissä. Aineiston hankkimiseen saattaa kulua huomattava aika, mikä voi joskus olla jopa pidempi kuin itse ratkaisun tekemiseen varattu 90 päivää.

Vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä tulisi siten kiinnittää huomiota siihen, että myös kokonaiskäsittelyaika olisi kohtuullinen. 


Avustajan tai edustajan käyttäminen 


1. Ehdotuksen 14 §:n mukaan asian osapuolilla on oikeus käyttää avustajanaan tai edustajanaan lakimiestä tai muuta henkilöä. 

Säännös liittyy siihen, että Suomessa jokainen voi edustaa itseään oikeudenkäynnissä tai vaihtoehtoisessa riidanratkaisuelimessä.  Voidaan kysyä, vastaako jäljempänä käsiteltävä kuluttajaneuvojapakko tätä direktiivistäkin ilmenevää tavoitetta. 

2. Perusteluissa todetaan, että vaihtoehtoisissa riidanratkaisuissa menettely on ”käytännössä muotoutunut vastaamaan maallikkojen tarpeita”.  

Kuluttaja jää vaihtoehtoisissa riidanratkaisuissa lähtökohtaisesti yleisen ja ainakin yksityisen oikeusavun ulkopuolelle. Vastapuolena olevalla elinkeinonharjoittajalla saattaa olla avustajinaan lakimiehiä tai kokonainen lakiasiainyksikkö. Voidaan kysyä, saattaako varattoman kuluttajan oikeusturva vaarantua tilanteissa, joissa kuluttajalla ei ole kuluttajaoikeusasiaa vaihtoehtoisessa riidanratkaisuelimessä käsiteltäessä mahdollisuutta saada maksutonta lakimiesapua. Onko jutun esiselvitykseen liittyvä kuluttajaneuvonta riittävää? Ovatko vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä ”muotoutuneet käytännöt” riittävä oikeusturvan tae?


Asian käsittelemättä jättäminen kuluttajariitalautakunnassa  


1. Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 14.2 §:ään ehdotetaan mietinnössä lisättäväksi 6-kohta, minkä mukaan lautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääkseen asiaa. 

Asianajajaliitto vastustaa muutosta ainakin ehdotetussa muodossa. Kuluttajalla tulisi olla halutessaan mahdollisuus saattaa asia myös suoraan kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. 

2. Kuluttajaneuvonnan määrääminen pakolliseksi ehdotetulla tavalla voitaneen ymmärtää ADR-direktiivin (2013/11/EU) artiklan 7 kohdan 1 alakohdassa j) tarkoittamaksi hyväksyttäväksi ennakkoedellytykseksi menettelyn aloittamiseksi, vaikka asia ei direktiivin sanamuodosta suoraan ilmene.  

3. Kuluttajariitalautakunnan harkintaan joka tapauksessa jäisi, missä tilanteissa kuluttajaneuvonnan puoleen kääntyminen olisi pakollista. Mietinnön perusteluissa on lukuisia esimerkkejä poikkeuksista. Kuluttaja saisi asian suoraan lautakuntaan, mikäli esimerkiksi hakemusta laadittaessa on käytetty lakimiestä tai muuta asiantuntevaa avustajaa, tilanne on tulehtunut, asia on kiireinen tai se on monimutkainen. 

Kuluttaja ei voisi ennakolta olla koskaan täysin varma, jätetäänkö asia lautakunnassa käsittelemättä. Mikäli asiakas haluaisi välttyä riskiltä, että asia jää käsittelemättä, kuluttaja joutuisi varmuuden vuoksi aina kääntymään ensin neuvonnan puoleen. Kuluttajaneuvonta kuormittuisi, vaikka edellytykset asian välittömällekin käsittelylle lautakunnassa olisivat olemassa. 

Kriteerit, joilla asiakas voisi saada kuluttajaoikeusasian suoraan lautakunnan käsittelyyn, tulisi olla selkeät. Ne tulisi mieluummin kirjata suoraan lakiin eikä yksinomaan perusteluihin. 

4. Riittävää voisi olla, että kuluttajaa kehotettaisiin ja rohkaistiin ottamaan ensin yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Viime kädessä valittava menettely jäisi asiakkaan ratkaistavaksi. 

5. ADR-direktiivin mukaisesti ehdotuksessa esitetään, että kuluttaja saisi tiedon asian käsittelemättä jättämisestä 3 viikon kuluessa perusteen ilmenemisestä.

Harkittavaksi jätetään, voisiko lautakunta käsittelemättäjättämispäätöksen sijaan tarvittaessa siirtää jutun suoraan kuluttajaneuvontaan tai muulle oikealle taholle. Asiakkaan ei tarvitsisi aloittaa asiaa alusta, vaan käsittely jatkuisi suoraan toimivaltaisessa viranomaisessa.

6. Kuluttajaneuvonta itse vastustaa muutosta, mikä ilmenee eriävästä mielipiteestä. Lähtökohtana on usein, että muutos onnistuu huonommin, mikäli muutoksen kohde on eri mieltä asiasta. 

Eriävästä mielipiteestä ilmenee lisäksi, että juttujen määrä lisääntyisi kuluttajaneuvonnassa noin 3 600 asiakkaalla vuodessa. Ei ole realistista edellyttää työtehtävien merkittävää lisäämistä ilman lisäresursseja. Koska kuluttajaneuvonta jo nyt toimii mietinnöstä ilmenevästi tehokkaasti, asiakasjono kasvaisi ja kokonaiskäsittelyaika pitenisi. 


Helsingissä 15. päivänä toukokuuta 2015


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 

Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI
Asianajaja Olli Pohjakallio, Advise. Asianajotoimisto Olli Pohjakallio Oy, Helsinki


Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu sopimusoikeus ja kuluttajansuoja -asiantuntijaryhmässä.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje