rss Arkisto tiedotteille ja lausunnoille 2014

28.11.2014 10.27

Lausunto äitiyslakityöryhmän mietinnöstä

Dnro 41/2014


Lausuntopyyntönne: OM 15/41/2014, 13.11.2014

ÄITIYSLAKITYÖRYHMÄN MIETINTÖ


Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa.


Yleistä

Asianajajaliitto katsoo, että ei ole tarpeen säätää erillistä äitiyslakia. Tarvittavat muutokset olisi mahdollista tehdä isyyslakiin, adoptiolakiin, ja muihin asiaan liittyviin lakeihin. 

Isyyslakiin voitaisiin luoda erillinen äitiyttä koskeva luku. Lain nimi voisi olla, ellei isyyslakia katsottaisi soveltuvaksi, olla laki isyydestä ja vanhemmuudesta tai vanhemmuuslaki. 

Isyyslaki tähtää suurelta osin biologisen isyyden selvittämiseen. Äitiyslaki taas pyrkii valtaosin suojaamaan naisparin sen osapuolen asemaa, joka ei synnytä lasta, mutta antaa suostumuksensa puolisonsa hedelmöityshoitoihin, eli vahvistamaan lapselle ei-biologisen vanhemman.

On siten tehty laaja lakiehdotus niitä enimmillään 160 naispariskuntaa varten, joille vuosittain annetaan hedelmöityshoitoja. Uudessa laissahan olisi pääasiassa kyse vain naisparien hedelmöityshoidolla hankkimista lapsista. Suuri osa lakiehdotuksesta vastaa isyyslakiehdotusta, joten sääntely olisi hyvinkin yksinkertaista hoitaa tarvittavilta osin isyyslain kautta, esim. äitiyttä koskevaan lukuun sijoitettavilla viittauksia isyyslain ao. pykäliin. 

Äitiyttä koskevat säännökset

Sinänsä on tarpeen ja perusteltua säätää siitä, että lapsen äiti on se henkilö, joka on synnyttänyt lapsen. Tämä vastaa vakiintunutta käytäntöä sekä meillä että muualla. 
Synnyttäjä ei nykyisin aina liene biologinen äiti, kun lapsi hedelmöityshoitojen myötä voi olla geneettisesti munasolun luovuttajan tai ilmeisesti osin kai mitokondrioiden luovuttajankin. 

Lakia ei muutoin tarvita normaaliin biologiseen äitiyteen. Suomessa kerrotaan olleen yksi tapaus, joka on koskenut maahanmuuttajaäidin äitiyttä. Niihin harvalukuisiin tapauksiin, joissa äitiys on epäselvää, voidaan tarvittaessa edelleen käyttää vahvistuskannetta. Epäselvät tapaukset lienevät kuitenkin useimmiten ratkaistavissa oikeusgeneettisin tutkimuksin, isyyslakiehdotuksen mukaisin sivelynäyttein. 

Työryhmä on käsitellyt sijaissynnytysten aiheuttaman säädöstarpeen erinomaisen hyvin. Sijaissynnytysjärjestely on mahdollista useassa maassa, ja käytäntö siitä, kuka katsotaan näillä järjestelyillä syntyneen lapsen äidiksi, vaihtelee. Suomessa taas hedelmöityshoitoihin perustuvat sijaissynnytysjärjestelyt ovat kiellettyjä. Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa Suomen kieltoa on eri tavoin pyritty kiertämään. Ehdotettu sääntely kattaa tämän ongelman tehokkaasti.
 
Kansainvälisesti ei tunneta erillisiä äitiyslakeja. Esimerkiksi Pohjoismaissa sääntely sijoittuu Ruotsissa vanhempainkaareen ja lakiin kansainvälisistä isyyskysymyksistä, Norjassa lapsista ja vanhemmista annettuun lakiin ja Tanskassa lapsilakiin. Lapsen synnyttänyttä naista pidetään lähtökohtaisesti lapsen äitinä.

Terminologisesti olisi parempi kutsua toista samaa sukupuolta olevaa vanhempaa vanhemmaksi tai löytää vastine joidenkin Pohjoismaiden termille medmor.

Isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevia säännöksiä voitaisiin analogisesti soveltaa äitiyden vahvistamista tai kumoamista koskeviin tilanteisiin tai luoda erilliset viittaukset ao. pykäliin. Vastaavathan ehdotetut äitiyslain säännökset muilta osin pitkälti isyyslakiehdotuksen säännöksiä.

Hedelmöityshoidoista annettu laki

Perusteltuna voidaan pitää hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamista siten, että naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä.

Ehdotuksen katsotaan edistävän naisparien yhdenvertaisuutta suhteessa eri sukupuolta oleviin pareihin. Lakiehdotus kuitenkin itse asiassa korostaa epätasa-arvoa naisparin ja miesparin kesken. Epätasa-arvona ei voitane pitää sitä tosiasiaa, ettei alkuperäinen mies voi synnyttää, mutta joissain tilanteissa naisparin yhteistä lapsen saantia edistetään suhteettomasti suhteessa miespariin. Jos esimerkiksi äiti kuolee synnytykseen, tai muuten haluaa luopua äitiydestään, ja isän on ollut tarkoitus kasvattaa lasta toisen miehen kanssa, niin miksei miesparin toinen osapuoli voisi tunnustaa isyyttään vastaavasti kuin naisparin toinen osapuoli? Lienee mahdollista säätää asiasta myös niin, että miesparin toinen osapuoli voisi antaa suostumuksen puolisonsa osallistumiseen hedelmöityshoitoihin ehdollisesti niin, että isyys voitaisiin vahvistaa, ellei lapsella tulisi olemaan äitiä.
 
Adoptio

Osasyynä lakiehdotukseen vaikuttaa olleen perheensisäisen adoption hankaluus, hitaus ja kalleus. Voimassa olevaa menettelyä, perheen sisäisen adoption säännöksiä, olisi mahdollista kehittää ja yksinkertaistaa näitä tilanteita varten. Hedelmöityshoitoihin osallistuneet naisparit voitaisiin esim. vapauttaa adoptioneuvonnasta. Vastaavasti voitaisiin vapauttaa neuvonnasta ne harvalukuiset miesparit, joissa perheen sisäinen adoptio tulisi kyseeseen.

Kun toinen äiti ei voi olla lapsen biologinen vanhempi, niin miksi hänelle pitäisi vahvistaa äitiys samalla tavalla kuin isyyslaissa vahvistetaan isyys biologiselle isälle? Luonnollisempaa ja ymmärrettävämpää on, että biologisen äidin naiskumppanin vanhemmuus vahvistetaan adoptiolla. Silloin ei vahvisteta ”äitiyttä”, vaan vanhemmuus.

Mikäli parisuhteen osapuolet ovat sitoutuneita toisiinsa ja syntyvään lapseen, voitaisiin myös edellyttää parisuhteen rekisteröintiä vanhemmuuden vahvistamiseksi. Kun sisäinen adoptio tälläkin hetkellä koskee vain parisuhteen rekisteröineitä, ei uutta lakia tarvita myöskään niitä muutamaa tapausta varten, jotka eivät halua rekisteröityä, mutta haluavat siitä huolimatta yhteisen lapsen.

Jo normitulvan vähentäminen puoltaa, että tällaista lakia ei anneta, vaan kehitetään adoptiolain säännöksiä. 

Lopuksi

Asianajajaliitto ei kannata vanhemmuusolettaman käyttöönottoa, mihin lopputulokseen työryhmäkin päätyi.

Mikäli laki katsottaisiin tarpeelliseksi säätää, on ehdotus sinänsä laadittu perusteellisesti ja perustellusti.


Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 2014
 
 
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
 

LAATI

Asianajaja Hilkka Salmenkylä, Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky, Helsinki


Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmässä.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje