KHO: Lastensuojeluviranomaisilla osavastuu huostaanotetun lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioon ottamisesta
1.2.2018 | OikeusuutisetHuostaanotto – Huostaanoton edellytysten täyttyminen – Perheväkivalta – Perheväkivallan uhka – Rikosoikeudellinen arviointi – Sijaishuolto – Sijaishuoltopaikka – Kulttuuritaustan huomioon ottaminen – Sosiaalitoimen positiivinen toimimisvelvollisuus
Valittajan lapsi oli yhdessä kahden
sisaruksensa kanssa otettu vanhempiensa välisen väkivallan uhan
johdosta huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon olosuhteisiin, joissa
hänen ei ollut mahdollista ylläpitää tai kehittää vanhempiensa
käyttämän, perheen yhteisen kielen taitoa.
Korkein hallinto-oikeus
totesi, että lastensuojelulain 40 §:n 1 momentissa ei edellytetty, että
lapsen terveys tai kehitys olisi jo vakavasti vaarantunut, vaan
vaarantumisen uhka muodosti riittävän perusteen lapsen huostaanotolle ja
sijaishuoltoon sijoittamiselle. Kun huostaanottohakemuksessa
uhkatekijäksi oli esitetty perheväkivalta, ei lapsen huostaanottoa
koskevan päätöksen tekeminen edellyttänyt, että perheväkivallasta olisi
esitetty vastaavaa näyttöä kuin mitä edellytetään rikosoikeudellisesti
rangaistavan teon osalta. Lapsen etu ja hänen oikeutensa turvalliseen
kasvuympäristöön ja ruumiilliseen sekä henkiseen koskemattomuuteen oli
välttämättä turvattava silloinkin, kun täyttä näyttöä perheväkivallasta
ei ollut saatavissa, mutta lapsen kasvuolosuhteisiin oli esimerkiksi eri
tahojen tekemien yhdensuuntaisten perheväkivaltaan viittaavien
lastensuojeluilmoitusten tai muun selvityksen perusteella liittynyt
sellaista väkivallasta tai sen pelosta johtuvaa epävakautta, joka oli
uhannut vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä.
Lapsen
etua arvioitaessa oli lastensuojelulain 4 §:n 2 momentin mukaan
kiinnitettävä huomiota muun muassa lapsen läheisten ja jatkuvien
ihmissuhteiden turvaamiseen sekä hänen kielellisen, kulttuurisen ja
uskonnollisen taustansa huomioon ottamiseen. Lapsen kielellinen,
kulttuurinen ja uskonnollinen tausta oli lain 50 §:n mukaan otettava
huomioon mahdollisuuksien mukaan sijaishuoltopaikan valinnassa.
Lastensuojelulain sääntelystä sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8
artiklan mukaisesta perhe-elämän suojasta ja lapsen oikeuksia koskevan
yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappaleen mukaisesta lapsen oikeudesta
läheisten suhteiden ja suorien yhteyksien pitämiseen vanhempiinsa
johtui, ettei vastuuta lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen
taustan huomioon ottamisesta voitu jättää yksin lapsista erossa asuvien
vanhempien vastuulle, vaan myös lastensuojelulla oli tähän liittyvä
positiivinen, aktiivisia toimenpiteitä edellyttävä vastuu ja
toimimisvelvollisuus.