Jehovan todistajien vapauttaminen siviilipalvelusta johti muiden kieltäytyjien syrjintään, ilmeinen ristiriita perustuslain kanssa

5.3.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

HelHO:2018:4 Siviilipalveluksesta kieltäytyminen Perustuslaki – Perusoikeudet – Perustuslain etusija Yhdenvertaisuus

Asevelvollisuutta suorittamaan määrätty A oli hakenut siviilipalvelukseen ja ennen siviilipalveluksen aloittamista kieltäytynyt suorittamasta sitä sen vuoksi, että hänen vakavat omantunnon syynsä estivät asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisen. Syyttäjä vaati A:lle siviilipalveluslain 74 §:n nojalla rangaistusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen mukaisesti kieltäytymisestään 173 päivän vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että A:n rangaistukseen tuomitseminen merkitsisi perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua suhteessa Jehovan todistajiin ja oli siten ristiriidassa perustuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja 2 momentissa tarkoitetun syrjintäkiellon kanssa, kun näitä säännöksiä tulkittiin yhdessä Suomea velvoittavien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ristiriita oli perustuslain 106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeinen. Tähän arvioon ei vaikuttanut se, että Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annettu laki oli säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä hylättiin ja A vapautettiin rangaistuksesta.

Vahvennetussa kokoonpanossa ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Vähemmistö oli samaa mieltä siitä, että A:n tuomitseminen rangaistukseen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista ja 2 momentissa tarkoitetun syrjintäkiellon vastaista, kun erilaiselle kohtelulle ei ollut objektiivista ja hyväksyttävää syytä. Vapautuslaki oli kuitenkin säädetty aikanaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja lakia säädettäessä eduskunta oli hyväksynyt laista aiheutuvan erilaisen kohtelun. Tässä tapauksessa ei ollut perustuslakivaliokunnan omaksumien kriteerien perusteella edellytyksiä päätyä siihen, että tuomioistuin voisi poikkeuslakimenettelystä huolimatta arvioida asiaa perustuslain 106 §:n perusteella. Siksi perustuslaki ei asettanut estettä A:n tuomisemiselle rangaistukseen.

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments