Passi voitiin jättää myöntämättä kun hakija ei antanut sormenjälkiään tallennettavaksi passirekisteriin
16.8.2017 | OikeusuutisetKHO: Passiasiaa koskeva valitus
– – –
Asiassa on arvioitavana, onko
valittajan passihakemus voitu hylätä sillä perusteella, ettei hän ole
suostunut antamaan sormenjälkiään talletettavaksi passin sirun lisäksi
passin ulkopuoliseen poliisin tietojärjestelmään kuuluvaan
passirekisteriin.
Sormenjälkien tallettamisessa passin
ulkopuoliseen järjestelmään on kysymys tietosuojadirektiivin ja
henkilötietolain tarkoittamasta henkilötietojen käsittelystä, joka ei
kuitenkaan kuulu yksinomaan fyysisten passiasiakirjojen turvatekijöiden
yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen tähtäävän passiasetuksen
soveltamisalaan. Koska asiassa on kuitenkin kyse henkilötietojen
käsittelemisestä tietosuojadirektiivin tarkoittamalla tavalla,
sormenjälkien rekisteröinti passirekisteriin kuuluu unionin oikeuden
soveltamisalaan.
Asiassa on valituksessa esitetyn vuoksi muun
ohella edellä lausuttu huomioon ottaen ratkaistava, ovatko passilain 6 a
§:n ja 29 §:n säännökset sormenjälkien rekisteröinnistä sopusoinnussa
Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja
Suomen perustuslain turvaamien yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa
koskevien oikeuksien kanssa ja ovatko näiden oikeuksien rajoittamista
tarkoittavat edellä mainitut passilain säännökset Euroopan unionin
perusoikeuskirjan 52 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8
artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisia ja hyväksyttäviä Suomen
perusoikeusjärjestelmässä.
Passin siruun talletettuja
sormenjälkiä passin haltijan sormenjälkiin vertaamalla on mahdollista
todeta, onko passin esittävä henkilö se, jonka passin hän esittää. Näin
voidaan tehokkaasti ehkäistä passien väärinkäyttöä ja laitonta pääsyä
unionin alueelle. Sormenjälkien tallettamisella passin ulkopuoliseen
tietojärjestelmään turvataan yksityisyyden suojan toteutumista
passiasetuksen mukaisia edellytyksiä laajemmin suojaamalla
passiasiakirjan lisäksi passin haltijan todellista identiteettiä ja
persoonaa.
Yksityisyyden suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä
edellyttää erityisesti tietojen suojaamista oikeudettomalta tai
henkilöä vahingoittavalta käyttämiseltä. Yksittäisvertailuun perustuva
henkilöllisyyden todentaminen ei suojaa yksityisyyttä tähän nähden
riittävästi tilanteessa, jossa passi katoaa, menee rikki tai joutuu
väärinkäytöksen kohteeksi. Sormenjälkien tallettaminen rekisteriin
ehkäisee hallintovaliokunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti muun ohella
monihenkilöllisyyttä ja identiteettivarkauksia.
Passirekisteriin
tallennettaviin biometrisiin tunnisteisiin kuuluva kasvokuva ei
luotettavuudeltaan yllä sormenjälkien tasolle. Henkilöllisyyden
väärinkäytön mahdollistavan teknologian kehittyminen edellyttää
matkustusasiakirjojen hakijoiden ja -haltijoiden luotettavampaa
tunnistamista ja asiakirjoihin sisältyvien henkilötietojen parempaa
suojaamista. Sormenjälkien tallettamiselle passirekisteriin ei siten
suojata ainoastaan passinhaltijan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta
omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön. Kyse on
sekä yksilöiden että yhteiskunnan turvallisuuden varmistamisesta.
Perusoikeuskirjan
7 ja 8 artiklan tarkoittamat oikeudet eivät ole ehdottomia. Niiden
käyttämistä voidaan 52 artiklan 1 kohdan mukaan rajoittaa, mikäli
rajoituksista säädetään lailla ja niiden keskeistä sisältöä
kunnioitetaan. Rajoitusten on lisäksi oltava oikeassa suhteessa niillä
tavoiteltuun, unionin tunnustamaan päämäärään nähden ja niiden on oltava
tarpeen muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
Vastaavasti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan
viranomaiset saavat puuttua yksityiselämän suojaan, kun laki sen sallii
ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja
yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai
epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin
suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien
turvaamiseksi.
Poliisin oikeus käyttää sormenjälkitietoja muuhun
kuin passin myöntämistä ja valmistamista koskeviin tarkoituksiin on
täsmällisesti ja tarkkarajaisesti rajattu lailla vain tilanteisiin,
joissa on kyse luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun
katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten
tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamisesta. Näissä tilanteissa
sormenjälkiä voidaan verrata rekisteröityihin sormenjälkiin, mutta
vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen
ajan ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen. Tämän vuoksi ja
edellä muutoin esitetyn perusteella voidaan todeta sormenjälkien
tallettamisen passirekisteriin täyttävän 52 artiklan 1 kohdassa ja
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa mainitut
edellytykset sekä myös perustuslain suojaamien perusoikeuksien
rajoitusedellytykset erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja
oikeasuhtaisuuden vaatimusten kannalta.
Tämän vuoksi ja kun
muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen
perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa
hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys,
hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole
perusteita.
A:n passihakemus on voitu hylätä.