Ilman paikallista viisumia Suomen edustustoon tulleiden oleskelulupahakemus voitiin hylätä
21.6.2016 | Oikeusuutiset
Itä-Suomen HAO: Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheside – Asian selvittäminen – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Laillinen oleskelu – Tarkoitussidonnaisuus – Suhteellisuusperiaate
Kansainvälisen oikeuden mukaan suvereenilla valtiolla on alueellaan
yksinvalta ulkopuolisiin nähden, eikä lähtökohtaisesti kukaan
ulkopuolinen saa tulla valtion alueelle ilman valtion viranomaisten
lupaa. Suomen viranomaisella on kansainvälisestä oikeudesta johtuva
velvollisuus kunnioittaa toisen valtion suvereniteettia ja edesauttaa
sitä, että Suomeen oleskelulupaa hakevat ulkomaalaiset eivät tule
asioimaan Suomen edustustoon Etiopiassa ilman asianmukaisia, laillisen
oleskeluoikeuden osoittavia asiakirjoja. Laillisen oleskelun
edellyttäminen edustustossa oleskelulupahakemuksen johdosta asioidessa
on myös hallitun maahanmuuton periaatteen mukaista. Hallinto-oikeus
arvioi hallintolain 6 §:n mukaisen tarkoitussidonnaisuuden periaatteen
huomioon ottaen, että Maahanmuuttovirasto on ulkomaalaislain
tarkoituksen mukaisesti voinut edellyttää hakijoilta selvitystä
laillisesta oleskelusta myös oleskelulupahakemuksen vireillepanoa
myöhemmissä asiointivaiheissa. Sille, että ulkomaalaislaissa on
nimenomaisesti säädetty laillisesta oleskelusta vain
oleskelulupahakemusta vireille pantaessa, ei voida antaa asiassa
ratkaisevaa merkitystä. Viranomaisella on tarkoitussidonnaisuuden
periaatteen rajoissa harkintavalta sen suhteen, mitä selvitystä se pitää
tarpeellisena.
Asiassa jää arvioitavaksi, onko hakijoiden
laillista oleskelua koskevan selvityksen edellyttäminen ollut
suhteellisuusperiaatteen mukaista. Selvitystä laillisesta oleskelusta ei
voida pitää ilmeisen tarpeettomana ottaen huomioon edellä lausuttu
viranomaisen velvollisuudesta huolehtia ulkomaalaislain mukaisessa
päätöksenteossa hallitun maahanmuuton periaatteen toteutumisesta sekä
Etiopian valtion suvereniteetin kunnioittamisesta. Hallinto-oikeuden
arvion mukaan vaatimus laillisesta oleskelusta oleskeluluvan myöntämisen
edellytysten selvittämiseksi eli tässä tapauksessa DNA-näytteen
ottamiseksi saattaa yksittäistapauksessa olla hakijan kannalta
kohtuutonta. Asiassa ei ole kuitenkaan tullut ilmi, etteivät hakijat
olisi voineet hankkia viisumeja Etiopiaan. He ovat perustelleet
viisumien hankkimatta jättämistä taloudellisella tilanteellaan, mitä ei
voida pitää ylitsepääsemättömänä esteenä. Hakijat ovat vastoin
viranomaisen ohjeistusta saapuneet edustustoon DNA-näytteenottoon ilman
laillisen oleskeluoikeuden osoittavia asiakirjoja. Näyte olisi sinänsä
tosiasiallisesti voitu ottaa hakijoilta ilman viisumiakin. Asiassa on
kuitenkin otettava huomioon vaatimus hakijoiden yhdenvertaisesta
kohtelusta ja se, että oleskeluluvan hakijoilta johdonmukaisesti
edellytetään selvitystä laillisesta oleskelusta DNA-näytteenottoon
tultaessa. Yhdenmukaisesta käytännöstä poikkeaminen edellyttäisi
erityisen painavia syitä, joita ei tässä asiassa ole ilmennyt.
Hallinto-oikeus arvioi, ettei tässä tapauksessa laillisen oleskelun
edellyttäminen hakijoilta DNA-näytteenottoon saapuessa ole rajoittanut
heidän oikeuksiaan enempää kuin on ollut välttämätöntä. Hakijat voivat
halutessaan hakea oleskelulupia uudelleen.
Edellä lausutun
perusteella hallinto-oikeus arvioi, että asian selvittämiseksi
tarpeellinen DNA-tutkimus on jäänyt tekemättä hakijoiden menettelystä
johtuvista syistä eikä hakijoiden ja perheenkokoajan välisestä
perhesiteestä ole näin ollen voitu varmistua. Maahanmuuttovirasto on
siten voinut hylätä hakijoiden oleskelulupahakemukset.