Ihmiskaupan uhriksi joutunut prostituoitu ei saanut turvapaikkaa tai oleskelulupaa

2.7.2014 | Oikeusuutiset

Markku Fredman


KHO:2014:112

Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Ihmiskauppa – Vaino – Epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu – Yhteiskunnallinen ryhmä – Haavoittuva asema – Valtion suojelu – Nigeria

Nigeriasta kotoisin oleva naishenkilö A oli hakenut kansainvälistä
suojelua Suomesta. Maahanmuuttovirasto oli katsonut A:n joutuneen
ihmiskaupan uhriksi Euroopassa, jonne hänet oli kotimaastaan erehdytetty
lähtemään, ja jossa hänet oli pakotettu työskentelemään prostituoituna.
Maahanmuuttoviraston mukaan A:lla oli Nigeriassa mahdollisuus kääntyä
viranomaisten puoleen saadakseen suojelua ihmiskaupassa uhriutumista
vastaan ja hylännyt A:n kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen.
Maahanmuuttovirasto oli myöntänyt A:lle oleskeluluvan ihmiskaupan uhrina
ulkomaalaislain 52 a §:n 2 momentin nojalla, koska virasto katsoi A:n
olevan mainitun säännöksen tarkoittamassa haavoittuvassa asemassa
traumatisoituneena pienen lapsen yksihuoltajana. Hallinto-oikeus oli
hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä koskien
kansainvälisen suojelun myöntämistä ihmiskaupassa uhriutumisen vuoksi.

Asiassa
oli ratkaistavana kysymys, oliko ihmiskaupan uhriksi joutuneella ja
jatkuvan oleskeluluvan ulkomaalaislain 52 a §:n nojalla saaneella A:lla
oikeus ihmiskaupassa uhriutumisensa tai uudelleen uhriutumisen vaaran
vuoksi turvapaikkaan tai oleskelulupaan toissijaisen suojelun
perusteella. Tällöin oli kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mitä
mahdollisuuksia A:lla oli saada suojelua kotimaansa Nigerian
viranomaisilta.

Arvioitaessa ihmiskaupan uhrin
kansainvälisen suojelun tarvetta oli otettava huomioon se, oliko
odotettavissa, että hän saattaa kotimaahansa palatessaan joutua
uudelleen ihmiskaupan uhriksi ja oliko hänellä mahdollisuuksia saada
suojaa kotimaansa viranomaisilta. Vaikka uudelleen uhriutumisen vaaraa
ei todennäköisesti olisi, oli otettava kuitenkin huomioon, oliko
uhriutuminen aiheuttanut hänelle sellaisia vaikeita terveydellisiä
seurauksia, joiden vuoksi palauttaminen kotimaahan olisi kohtuutonta
hänen kokemuksiensa vuoksi. Valtion suojelun saatavuutta arvioitaessa
oli otettava huomioon sekä valtion halu että sen käytettävissä olevat
keinot ja resurssit suojata ja auttaa ihmiskaupan uhreja.

Prostituutioon
pakottamista ja siihen liittyvää taloudellista hyväksikäyttöä oli
pidettävä yhtenä ihmiskaupan muotona, joka ilmeni sukupuoleen liittyvänä
väkivaltana ja hyväksikäyttönä. Ulkomaalaislain 52 a §:ssä erityisesti
ihmiskaupan uhreille säädetyn oleskeluluvan sijasta uhrit voivat olla
oikeutettuja ulkomaalaislain 87 §:n mukaiseen turvapaikkaan tai 88 §:n
mukaiseen toissijaiseen suojeluun, mikäli kansainvälisen suojelun
kriteerit heidän kohdallaan muutoin täyttyivät. Ihmiskaupan kohteiksi
joutuneita naisia voitiin lähtökohtaisesti pitää ulkomaalaislain 87 §:n 1
momentissa ja 87 b §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuun tiettyyn
yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluvina, joten turvapaikan tarvetta
harkittaessa tuli arvioitavaksi, oliko henkilöllä objektiivisesti
arvioiden perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan
vainotuksi ihmiskaupan uhrina. Ellei näin ollut, henkilö saattoi
kuitenkin olla oikeutettu toissijaiseen suojeluun, mikäli voitiin
arvioida olevan merkittäviä perusteita uskoa hänen voivan joutua
kotimaahansa palautettuna todelliseen epäinhimillisen kohtelun vaaraan
tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Kansainvälisen suojelun
tarvetta arvioitaessa erityistä huomiota oli kiinnitettävä uudelleen
uhriutumisen vaaraan ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia henkilöllä
oli omassa tilanteessaan saada suojelua kotimaansa viranomaisilta muun
ohella uudelleen uhriutumista vastaan.

Asiassa oli
käytettävissä olevan maatietouden perusteella pidettävä selvitettynä,
että Nigeria oli yksi keskeisiä Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan
lähtömaita. Toisaalta saadun selvityksen perusteella voitiin kuitenkin
todeta, että Nigeria oli panostanut ihmiskaupan vastaiseen toimintaan,
uhrien auttamiseen ja rikosvastuun toteuttamiseen. Nigeriassa oli
ihmiskaupan vastaista työtä tekevä virasto NAPTIP, joka toimi
yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Ihmiskaupan
vastaiseen toimintaan käytettävissä olevat resurssit olivat Nigeriassa
toistaiseksi riittämättömät ihmiskauppatilanteen saamiseksi hallintaan,
mutta perusta ihmiskaupan vastaiselle toiminnalle ja
auttamisjärjestelmälle oli olemassa. Viranomaisten lisäksi Nigeriassa
oli kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka tekivät työtä
ihmiskaupan uhrien auttamiseksi ja NAPTIP:n yhteistyö näiden järjestöjen
kanssa oli toimivaa. Vaikka maahan palaavien ihmiskaupan uhrien
pääsyssä auttamisjärjestelmien piiriin oli todettu puutteita,
viranomaisten ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä ihmiskaupan uhreja
oli mahdollista palauttaa Nigeriaan siten, että uhrit pääsivät
paikallisten auttamisjärjestelmien piiriin. Auttamisjärjestelmien kautta
oli mahdollista saada myös terveydenhoitoa, taloudellista tukea ja
muuta apua yhteiskuntaan uudelleen integroitumiseksi niin, että
vältyttiin uudelleen uhriutumiselta.

A:n oli
prostituutioon värvännyt yksittäinen naishenkilö, eikä asiassa ollut
ilmennyt yhteyksiä laajempaan prostituutiota harjoittavaan verkostoon.
A:lla ei ollut enää Suomeen tultuaan ollut yhteyksiä tähän henkilöön.
Uhriutuminen oli tapahtunut hänen kotimaansa ulkopuolella ja Nigeriassa
hänellä voitiin arvioida olevan mahdollisuuksia saada suojelua
kotimaansa viranomaisilta. Hänellä oli ammatti ja sukulaisia Nigeriassa.
Näin ollen, ja vaikka A oli kertomansa mukaan jäänyt velkaa hänet
prostituutioon houkutelleelle henkilölle, hänellä ei voitu arvioida
olevan turvapaikkaan oikeuttavin tavoin perusteltua pelkoa aiemman
ulkomailla tapahtuneen prostituutioon pakottamisen vuoksi tai uudelleen
prostituutioon joutumisen vaarasta kotimaassaan. Asiassa ei myöskään
ollut tullut esiin merkittäviä perusteita uskoa hänen kotimaahansa
palatessaan joutuvan epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun
kohteeksi. Perusteita myöntää asiassa turvapaikkaa taikka oleskelulupaa
toissijaisen suojelun perusteella ei ollut.

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments