OM: Uusi säätiölaki tulee voimaan joulukuun alusta

26.11.2015 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Säätiöiden perustamista ja toimintaa helpottava uusi säätiölaki tulee voimaan 1. joulukuuta. Uusi laki korvaa vanhan vuodelta 1930 peräisin olevan säätiölain. Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee

Uudessa laissa säännellään aiempaa selvemmin muun muassa
toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja
koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös
julkisen sektorin toiminnoissa.

Lähipiirin suosimiskielto tiukentuu

Uusi
laki selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä toimiville
taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää miltään osin voi olla
taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.

Lähipiiriin
kuuluvien henkilöiden määritelmä on selkeämpi ja laajempi kuin tähän
asti. Lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön hallituksen jäsen,
hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä näiden
perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset. Myös heidän määräysvallassaan
olevia yhteisöjä pidetään lähipiiriin kuuluvina. Lähipiiriin luetaan
lisäksi säätiön johtavassa asemassa olevat työntekijät. Uutta on, että
lähipiiritoimet pitää myös julkistaa vuosittain säätiön
toimintakertomuksessa. Säätiötoiminnan avoimuutta lisää myös
konsernitilinpäätösvelvollisuuden laajentaminen.

Laki selkeyttää
säätiön johdon vahingonkorvausvastuuta. Kiellettyjen lähipiirietujen
antaminen voidaan rangaista laittomana varojenjakona. Vanhassa
säätiölaissa ei ollut erityisiä säätiöiden toimintaan liittyviä
rangaistussäännöksiä.

Lähipiirisääntelyn muutosten tavoitteena on
lisätä luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä.
Sellaisiin ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden
säännöissä nykyisin sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovelletaan
lähipiirin taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen
vuodesta 2035 alkaen. Toisaalta uuden lain mukaan voi perustaa myös
uusia tuki- ja sukusäätiöitä, joiden asema ilmenee säätiön säännöistä.

Toimintaedellytykset selvemmiksi

Uusi
laki selkeyttää säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä.
Sallittua on liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä
määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja, jos säännöt sen sallivat,
varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi.

Säätiön rekisteröintivaihe
yksinkertaistuu. Perustajille tarjotaan myös uusia keinoja säätiön
hallinnon ja valvonnan järjestämiseen. Hallinnon selventämiseksi ja
helpottamiseksi säätiölakia on yhtenäistetty yhteisölainsäädännön
kanssa.

Uuden lain mukaan uuden säätiön perustaminen edellyttää
50 000 euron vähimmäispääomaa, mikä lähes vastaa 30 vuotta sitten
säädetyn markkamäärän nykyarvoa euroissa. Rekisteriviranomaisen
harkintavallasta luovutaan sen suhteen, riittääkö pääoma säännöissä
määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Perustajien pitää laatia
toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma kolmelle
ensimmäiselle vuodelle.

Säätiöiden toimintamahdollisuuksia
lisätään keventämällä tai poistamalla erilaisia muodollisia rajoituksia.
Lisäksi säätiön perustaja voi säätiön säännöissä määritellä toisaalta
lakia täydentäviä valvonta- ja oikeussuojakeinoja ja toisaalta joiltakin
osin poiketa laissa säädetyistä rajoituksista, jotka koskevat
esimerkiksi säätiön tarkoituksen muuttamista, sulautumista ja
purkamista. Nämä muutokset helpottavat säätiömuodon käyttöä
heikentämättä säätiön ja sen sidosryhmien asemaa.

Avoimuus ja valvonta paranevat

Säätiön
toiminnan avoimuutta parannetaan niin, että toimintakertomuksessa ja
tilinpäätöksessä on annettava tähänastista yksityiskohtaisemmat tiedot
säätiön toiminnasta ja lähipiiriin kohdistuvista toimista. Myös
konsernitilinpäätösvelvollisuutta laajennetaan. Avoimuuden lisääminen
helpottaa niin viranomaisten kuin sidosryhmienkin mahdollisuuksia valvoa
säätiötä.

Säätiöiden valvonnasta vastaa edelleen Patentti- ja
rekisterihallitus. Valvonnan tehostamiseksi säätiölaista on poistettu
viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteitä. Säätiövalvonnan
kustannukset katetaan edelleen perimällä säätiöiltä valvontamaksua,
jonka suuruus määritellään erillisessä laissa. Säätiöiden
tilintarkastajien asema vahvistuu.

Viranomaisvalvontaa tehostaa
myös säätiöiden toiminnan ja talouden avoimuuden lisääminen sekä säätiön
hallinnon ja toiminnan pelisääntöjen selventäminen.

Lisätietoa

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments