OM: Käräjäoikeusverkoston kehittämisvaihtoehdoista virkamiesselvitys

17.3.2015 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sekä tulevia hallitusneuvotteluja että seuraavaa hallitusta varten. Toimeksiannon mukaan työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja sijaintipaikkakuntia laajasti monista näkökulmista

Käräjäoikeuksia on nyt 27. Niiden määrää on vuosien mittaan vähennetty, mutta niillä on kuitenkin runsaasti sivutoimipisteitä.

Lähtökohtana
on, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu on tiukasta
taloustilanteesta huolimatta voitava turvata tulevaisuudessakin.
Työryhmän tavoitteena oli muodostaa nykyistä tasakokoisempia
käräjäoikeuksia, jotta niiden tuomiopiirin alueella asuvan väestön määrä
ja siten myös asiamäärät jakautuvat nykyistä tasaisemmin. Myös
henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voitaisiin näin hyödyntää
nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla maantieteellisellä alueella.

Työryhmä
on pyrkinyt sijoittamaan käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet tavalla,
joka turvaa oikeuden saatavuuden ottaen huomioon sekä maantieteelliset
etäisyydet että väestön painopistealueet. Lähtökohtana suunnittelulle on
ollut, että käräjäoikeudessa on vähintään 20 tuomaria.

– En voi
hyväksyä työryhmän esittämiä malleja käräjäoikeusverkoston
kehittämiseksi. Tämä on täysin virkamiespohjainen selvitys, johon
päättäjät saavat tulevien vaalien jälkeen ottaa kantaa. Omasta
mielestäni esitetyt mallit ovat liian radikaaleja. Myös muita
vaihtoehtoisia malleja olisi hyvä selvittää, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Työryhmä laati kaksi mallia

Työryhmän
selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkoston
jatkokehittämiseksi. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja
henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden
käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17.
Toinen malli vastaa monilta osin poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja
sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Työryhmä ei aseta malleja
etusijajärjestykseen. Molemmat mallit noudattavat pitkälti myös
maakuntajakoa.

Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan tuomioistuimet
sinne, missä niille on suurin tarve ja missä ne ovat saavutettavissa
kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.
Tuomioistuinpalveluja tarvitaan eniten siellä, missä väestömäärä on
suurin, työryhmä toteaa.

Vaikka väestö on keskittynyt ja
keskittynee tulevaisuudessakin maan eteläosiin, on työryhmän tavoitteena
ollut maantieteellisesti riittävän kattava käräjäoikeusverkosto. Koska
maantieteellisen kattavuuden merkitys on kuitenkin jo nyt vähentynyt
henkilökohtaisen asioinnin vähennyttyä ja tulee entisestään vähenemään
sähköisen asioinnin ja videoneuvotteluyhteyksien myötä, on
käräjäoikeuksien toimintoja pyritty entistä enemmän keskittämään.

Muutoksia lähes kaikkiin tuomiopiireihin

Työryhmän
mallit sisältävät muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien
tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena olisivat Ahvenanmaan,
Helsingin, Keski-Suomen (Jyväskylässä), Pirkanmaan (Tampereella),
Satakunnan (Porissa) ja Varsinais-Suomen (Turussa) käräjäoikeudet,
joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan.

Työryhmän selvityksen
mukaan käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenisi nykyisestä 57:stä
33 toimipaikkaan. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen
kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Istuntopaikkoja olisi lisäksi
yhdeksällä paikkakunnalla.

Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12
paikkakunnalta. Näistä kolme olisi sellaisia, joilla on käräjäoikeuden
hallinnollinen kanslia (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori). Muista
kanslioista lakkaisivat ne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa
säilytettiin (Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä), ja ne neljä,
joille uudistuksessa jäi toimintaa siirtymäkaudeksi (Imatra, Kuusamo,
Savonlinna ja Varkaus). Jo tällä hetkellä toteutusvaiheessa olevien
suunnitelmien mukaisesti lakkautettaisiin Forssan, Rauman ja Salon
kansliat sekä Ylitornion ja Äänekosken istuntopaikat. Heinolan kanslia
on lakannut 1.3.2015 lukien. – Osalla paikkakunnista säilyisi kuitenkin
jatkossakin istuntopaikka.

Nykyisistä pelkistä istuntopaikoista
valtaosa lakkautettaisiin, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden
turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen varustelutaso
edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja.
Istuntopaikkoja säilyisi lähinnä Lapin alueella, jossa niiden tarve on
pitkistä välimatkoista johtuen suurin.

Työryhmä ehdottaa
tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi
keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Näin myös merioikeus-,
maaoikeus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryhmäkanne- ja
sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä
vähenisi nykyisestä.

Käräjäoikeuksien työ muutoksessa

Työryhmä
on selvityksessään ottanut huomioon, että vireillä on monia hankkeita,
jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan käräjäoikeuksien toimintaan.
Esimerkiksi ehdotetulla summaaristen velkomusasioiden siirrolla
käräjäoikeuksista ulosottolaitokselle tai keskittämisellä muutamaan
käräjäoikeuteen olisi huomattavan suuri merkitys käräjäoikeuksien
asiamääriin ja henkilöstötarpeeseen tulevaisuudessa.

Käräjäoikeuksien
sähköistä asiointia tullaan lähivuosina lisäämään syyttäjälaitoksen ja
yleisten tuomioistuinten yhteisen asianhallintajärjestelmän AIPAn
käyttöönoton myötä. Myös videoneuvottelun käyttöä lisätään koko ajan.
Vastaisuudessa kaikissa käräjäoikeuksien toimipisteissä tulee olla
mahdollisuudet videotallentamiseen samoin kuin riittävä turvavarustus,
työryhmä painottaa.

Lisätietoa 
Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments