Maahanmuuttovirasto: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä eniten nigerialaisia, suomalaisia ja ukrainalaisia

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin alkuvuonna 31 henkilöä. Määrä on selvästi suurempi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014, jolloin uusia asiakkaita tuli 21

Uusista asiakkaista 71 prosenttia (22 henkilöä) oli naisia. Joukossa ei
ollut yhtään alaikäistä. Suurin yksittäinen kansalaisuusryhmä olivat
aiempien vuosien tapaan nigerialaiset (6 henkilöä). Toiseksi eniten
järjestelmässä autettiin Suomen kansalaisia (5 henkilöä) ja kolmanneksi
eniten ukrainalaisia (alle 5 henkilöä).

Tiedot käyvät ilmi tilannekatsauksesta, jonka Joutsenon
vastaanottokeskus on laatinut. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää
koordinoidaan Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

Taustalla useimmiten hyväksikäyttö työssä

Lähes puolet (15 henkilöä) uusista asiakkaista oli joutunut
hyväksikäytetyksi työssään. Heistä lähes kaikkia (12 henkilöä) oli
käytetty hyväksi Suomessa.

Toiseksi suurimman ryhmän, 11 henkilön arvioitiin joutuneen
seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Kymmentä heistä oli käytetty hyväksi
ulkomailla, mutta joidenkin kohdalla hyväksikäyttö oli jatkunut
Suomessa.

Useita pakkoavioliiton kohteiksi joutuneita

Lisäksi auttamisjärjestelmään useita henkilöitä, jotka olivat joutuneet
pakkoavioliiton kohteiksi. Sopimus avioliitosta oli yleensä tehty uhrin
kotimaassa, josta uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen vastoin
tahtoaan. Auttamisjärjestelmän mielestä avioliittoon pakottaminen voi jo
yksinään olla ihmisarvoa loukkaava olosuhde ja siten ihmiskauppaa.

Yksittäisiä asiakkaita otettiin auttamisjärjestelmään myös siksi, että
heidän arvioitiin joutuneen ihmiskaupan uhreiksi rikollisuuteen
pakottamisen seurauksena.

Ihmiskauppailmiö todennäköisesti laajempi

Tilannekatsauksen luvut koskevat vain auttamisjärjestelmän tietoon
tulleita tapauksia. Ne eivät siis ole koko totuus ihmiskauppailmiön
laajuudesta Suomessa. Todennäköisesti uhreja on enemmän kuin mitä
tilastot osoittavat.

Auttamisjärjestelmä tuottaa asiakkailleen palveluja ja tukitoimia,
kuten oikeudellista neuvontaa, kriisiapua, terveyspalveluja, tulkki- ja
käännöspalveluja sekä majoituksen, toimeentulotuen ja turvallisen paluun
järjestelyjä.

Esityksen henkilön ottamisesta auttamisjärjestelmään voi tehdä
ihmiskauppaa epäilevä viranomainen tai järjestö tai uhri itse.
Alkuvuonna eniten esityksiä on tullut viranomaisilta, mutta myös
järjestökenttä on aktivoitunut aiemmasta.

Auttamisjärjestelmän tehtävät laajenivat 1.7. alkaen

Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöä tarkennettiin
1.7.2015. Aiemmin auttamisjärjestelmän tehtäviin kuului lähinnä
neuvonnan ja peruspalveluiden tarjoaminen uhreiksi epäillyille.

Heinäkuun alusta alkaen tehtävät laajenivat, ja nykyisin
auttamisjärjestelmällä on valtuudet muun muassa tunnistaa asiakas
ihmiskaupan uhriksi lain nojalla sekä myöntää hänelle toipumis- ja
harkinta-aikaa. Toipumis- ja harkinta-aikaa myönnetään, jos uhrin on
tarpeen toipua rankoista kokemuksistaan ennen päätöstä, ryhtyykö hän
yhteystyöhön esitutkintaviranomaisten kanssa.

Lisätietoa