Väitös Itä-Suomen yliopistolla 28.2.2014: Perinteinen uramalli estää naisasianajajien pääsyä alan huipulle

YTM Marta Choroszewiczin sosiologian alan väitöskirja “Managing Competitiveness in Pursuit of a Legal Career: Women Attorneys in Finland and Poland” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että naiset menestyvät asianajajina. He
keskittyvät kuitenkin edelleen niihin juridiikan erikoisaloihin ja
ammattiasemiin, joissa on matalampi palkka ja jotka ovat ammatillisesti
aliarvostettuja.

Naisasianajajien kilpailukyky on kuitenkin kasvussa. He voivat
aiempaa laajemmin ja useammin hyödyntää perinteisesti naisiin
liitettävää kulttuurista pääomaa, jossa korostuvat muun muassa tunteet,
perhe, hoiva sekä yhteistyö. Kulttuurisesta pääomasta koituva hyöty
kuitenkin vähenee, kun siirrytään kohti arvostetuimpia erikoisaloja ja
työasemia.

Choroszewicz vertailee väitöskirjassaan suomalaisten
ja puolalaisten naisasianajajien urakehitystä ja uratavoitteita
ammatillisessa ja sosio-kulttuurisessa viitekehyksessä. Naisten osuus
asianajajista on noin kolmannes sekä Suomessa että Puolassa.
Choroszewicz katsoo naisten aliedustuksen johtuvan siitä, että asianajan
työ on hyvin haastavaa ja aikaa vievää, jolloin uralla eteneminen on
mahdollista usein vain henkilökohtaisen elämän kustannuksella.
Kyselytutkimukseen osallistui 304 suomalaista ja puolalaista
naisasianajajaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 25 naisasianajajaa.

Palkitseva ura ja antoisa henkilökohtainen elämä halutaan yhdistää

Asianajajan työ kuuluu perinteisesti arvostetuimpiin professioaloihin
ja uralla menestymistä on mitattu perinteisten kriteerien mukaan.
Choroszewicz kuitenkin väittää, ettei naisasianajajien menestystä ole
hedelmällistä tutkia vain perinteisten uran ja menestyksen käsitteiden
avulla. Tutkimuksen valossa naisasianajajat näyttävät laajentavan
menestyksensä kattamaan eri elämänalueita.

Tutkimus osoittaa,
että sekä Suomessa että Puolassa naisasianajajien toimintaa luonnehtii
halu yhdistää palkitseva ura ja antoisa henkilökohtainen elämä. Jos
naiset kokevat rajoitteita tavoitteidensa toteuttamisessa, se heijastuu
negatiivisesti heidän käsityksiinsä uralla menestymisestä. Tämä on
erityisesti ominaista puolalaisille naisasianajajille, koska heidän
mahdollisuutensa palkitsevan uran ja antoisan henkilökohtaisen elämän
yhdistämiseen ovat rakenteellisesti rajatumpia kuin suomalaisten
asianajajanaisten.

Tasa-arvoon liittyvät haasteet osin samat Suomessa ja Puolassa

Choroszewiczin tutkimus nostaa esiin, millä tavoin pohjoismainen tai
sosialismin jälkeinen yhteiskunta vaikuttavat naisasianajajien
kilpailukykyyn. Suomessa naisasianajajat voivat hyödyntää
hyvinvointivaltion rakenteita ja palveluja, joka edesauttavat naisten
työllisyyttä ja urakehitystä sekä työn ja perheen yhteensovittamista.
Vastaavasti Puolassa naisasianajajien uramahdollisuuksia rajoittavat
suuremmat perheeseen liittyvät velvollisuudet, vähemmän joustavat
työjärjestelyt sekä riittämätön työn ja perheen yhteensovittamisen
politiikka. Silti asianajajan ammatissa tasa-arvoon liittyvät haasteet
ovat monilta osin samanlaisia molemmissa maissa, ja liittyvät naisten
pääsyyn arvostetulle uralle ja hyviin työasemiin.

Choroszewicz
toteaa, ettei tasa-arvon toteuttamiseen riitä, että naisasianajajat ovat
muodollisesti saavuttaneet miesten kanssa yhtäläiset uramahdollisuudet,
jos halutuimmat ja arvostetuimmat uravalinnat rakennetaan edelleen
perinteisen perhemallin mukaisesti. Tämä malli määrittelee odotukset
uraan sitoutumiselle ja voi haitata tasapainoisen työ- ja perhe-elämän
saavuttamista. Kun halutaan edistää naisten uravalintoja, ei pidä
unohtaa yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta, eikä sitä, kuinka
paljon valintoihin saadaan tukea yhteiskunnalta, ammattikunnalta ja
kotoa.

Vastaväittäjänä toimii professori Elianne Riska Helsingin yliopistosta (Svenska social- och kommunalhögskolan) ja kustoksena professori Mhammed Sabour Itä-Suomen yliopistosta.

Marta Choroszewicz on valmistunut ylioppilaaksi Puolassa vuonna 2002.
Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Joensuun
yliopistossa vuonna 2007. Hän työskentelee tällä hetkellä
apurahatutkijana Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden
laitoksella.

Lisätietoa