OM: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille vuoden 2015 alusta

Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsy velkajärjestelyyn helpottuu 1.1.2015 lähtien. Myös ylivelkaantuneitten nuorten pääsyä velkajärjestelyyn helpotetaan ja työttömät pääsevät velkajärjestelyyn nykyistä nopeammin

Näillä vuoden 2015 alussa voimaan tulevilla velkajärjestelylain
uudistuksilla saatetaan laki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta
muutosta. Ylivelkaantuminen, joka aiemmin johtui pääasiassa yritys-,
takaus- tai asuntoveloista, on nykyisin pääosin seurausta
kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista.

Velkaongelmiin
joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan
järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu
pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen. Velkajärjestelyn edellytyksenä
on, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että
elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa.

Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koske.

Nykyisin
velkajärjestelyssä ei voida lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan
liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta
velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.

Uudistuksen
myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranee. Velkajärjestelyssä
omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin
yrityssaneerauksessa.

Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeammaksi

Velkajärjestely
voidaan jatkossa myöntää 1,5 vuotta kestäneen työttömyyden jälkeen.
Nykyisin käytäntönä on, että velkajärjestelyyn voi päästä vasta sen
jälkeen, kun työttömyys on jatkunut 2 vuotta.

Velkajärjestelyn
esteenä voi nykyisen lain mukaan olla ilmeisen kevytmielinen
velkaantuminen. Vanhahtava käsite korvataan sanoilla piittaamaton ja
vastuuton velkaantuminen.

Nuorten pääsyä velkajärjestelyyn
helpotetaan edellyttämällä, että velkaantumisen moitittavuutta
arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös velallisen ikä sekä luotonantajan
toiminta. Luotonantajan edellytetään toimivan vastuullisesti ja
arvioivan kuluttajan maksukykyä ennen luoton myöntämistä.

Velallinen saa pitää suuremman osan hankkimistaan lisätuloista

Velallisia
kannustetaan tulonhankintaan korottamalla osuutta, jonka velallinen saa
pitää itsellään hankkiessaan lisätuloja velkajärjestelyn aikana.
Oikeutta vapaakuukausien pitämiseen lisätään silloin, kun maksuohjelman
kesto ylittää normaalit 3 vuotta.

Talous- ja velkaneuvonta avustaa
yksityisiä elinkeinonharjoittajia myös heidän elinkeinotoimintaan
liittyvien velkojensa järjestelyssä. Velallisen taloudellisen tilanteen
selvittämisen tulee tapahtua jo ennen velkajärjestelyhakemuksen
tekemistä. Maksuohjelma voidaan tuomioistuimessa vahvistaa velkojien
enemmistön suostumuksella pienvelkojien vastustuksesta huolimatta.

Lisäksi
velkajärjestelymenettelyä yksinkertaistetaan mm. siten, että velan
määrä maksuohjelmassa määräytyy jo velkajärjestelyhakemuksessa käytetyn
saldopäivän mukaan. Tiedoksiannot velalliselle, velkojille ja muille
tahoille toimitetaan sähköpostitse, kun nykyisin käytäntönä on
postitoimitus.

Omistusasuntonsa säilyttävän velallisen on
jatkossa maksettava velkojaan nykyistä enemmän. Maksuja tulee kertyä
muiden kuin vakuusvelkojen osalta viisivuotisen maksuohjelman
mukaisesti, vaikka maksuohjelman kesto muutoin olisi normaalit 3 vuotta.
Velkojien kannalta tämä merkitsee nykyistä oikeudenmukaisempaa
laskentatapaa.

Lopuillekin lama-ajan veloille vanhentumisaika

Lakiin
otetaan säännökset velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan
velan erääntymisestä. Vanhentumisaika on 20 vuotta, ja jos velkojana on
luonnollinen henkilö, 25 vuotta. Säännös koskee luonnollisen henkilön
sopimukseen perustuvaa rahavelkaa.

Näin velkavastuulla on
kaikissa tapauksissa enimmäiskesto. Nykyisin ulosottovelat vanhentuvat
lopullisesti 15 vuodessa (eräissä tapauksissa 20 vuodessa) laskettuna
lopullisesta tuomiosta. Sen sijaan sellaiset velat eivät vanhene, joista
ei syystä tai toisesta ole hankittu tuomiota ja joiden vanhentuminen on
määräajoin katkaistu. Lainmuutoksen myötä myös tällaiset velat
vanhentuvat.

Ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan
erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava
siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.

Vanhentumista
koskevia uusia säännöksiä sovelletaan rajoitetusti taannehtivasti. Lain
voimaan tullessa vanhentumisajasta katsotaan kuluneen enintään 15
vuotta. Tämä merkitsee, että velkoja voi periä saataviaan lain
voimaantulon jälkeen vielä 5 tai 10 vuotta. Sen jälkeen loputkin 1990-luvun laman aikana velkaantuneet vapautuvat veloistaan.