OM: Erillinen viittomakielilaki sai kannatusta lausuntokierroksella

Oikeusministeriö on selvittänyt eri tahojen näkemyksiä siitä, onko viittomakielisten oikeuksien turvaamiseksi tarvetta säätää erillinen viittomakielilaki

Nyt viittomakielisten oikeuksista säädetään eri hallinnonalojen erityislainsäädännössä

Lausuntopyynnön pohjana oli oikeusministeriössä laadittu
arviomuistio, jossa tarkasteltiin eri vaihtoehtoja viittomakielisten
kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Vaihtoehtoina olisi parantaa nykyisen lainsäädännön toimivuutta ja
soveltamista, kehittää olemassa olevaa lainsäädäntöä tai säätää
erillinen viittomakielilaki. Lausuntopyyntöön vastasi yhteensä 18 tahoa,
ja palaute on nyt koottu julkaisuksi.

Monet lausunnonantajat puoltavat viittomakieliä koskevan lyhyen
erillislain säätämistä sen lisäksi, että voimassaolevaa
erillislainsäädäntöä muutetaan tarvittavilta osin. Ongelmalliseksi
koetaan muun muassa se, ettei viittomakielisten palveluiden kehittäminen
ole selkeästi minkään hallinnonalan päävastuulla.

Varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet nähdään erityisen tärkeinä
kielitaidon kehittymisen kannalta. Lausunnoissa kiinnitetään myös
huomiota YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen
merkitykseen. Erityistä huomiota kiinnitetään suomenruotsalaisen
viittomakielen asemaan.

Olemassa olevan lainsäädännön kehittämistä puoltavissa lausunnoissa
todetaan muun muassa, ettei kunnille pitäisi antaa sellaista uutta
velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon viittomakielisiä
palveluja, josta ne eivät voi suoriutua. Ongelmana on jo nyt se, ettei
esimerkiksi viittomakielentaitoista henkilökuntaa ole tarpeeksi.

Oikeusministeriö ei ole ottanut kantaa siihen, onko vallitsevaa
oikeustilaa tarpeen muuttaa. Tätä asiaa ja mahdollisia jatkotoimia
harkitaan ministeriössä nyt saadun lausuntopalautteen pohjalta.