rss Euroopan unioni

27.7.2018

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus sosiaalipolitiikkaa koskevassa asiassa

Ennakkoratkaisupyyntö – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Kansallinen säännöstö, jossa annetaan tiettyjä oikeuksia rajatulle työntekijäryhmälle – Vertailukelpoisuus – Uskontoon perustuva suora syrjintä – Oikeuttamisperuste – Positiivinen erityistoimenpide – Perusoikeuskirjan horisontaalinen soveltaminen – Perusoikeuskirjan horisontaalinen välitön oikeusvaikutus – Työnantajien ja kansallisten tuomioistuinten velvollisuudet, jos kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan kanssa

Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta).

Itävallan lainsäädännön mukaan pitkäperjantai on (palkallinen) yleinen vapaapäivä ainoastaan neljän kirkon jäsenille. Jos näiden kirkkojen jäsenet kuitenkin työskentelevät pitkäperjantaina, heillä on oikeus saada kaksinkertaista palkkaa vastaava korvaus. Markus Achatzi (jäljempänä kantaja) työskentelee Cresco Investigations GmbH:n (jäljempänä vastaaja) palveluksessa. Kantaja ei kuulu mihinkään näistä neljästä kirkosta. Hän ei siten saanut palkallista vapaapäivää tai korvausta vastaajalta pitkäperjantaina työskentelystä vuonna 2015.

Kantaja nosti vastaajaa vastaan kanteen, jossa hän vaati tätä maksamaan korvauksen ja väitti, että kansallinen säännös merkitsee uskontoon ja vakaumukseen perustuvaa syrjintää työolojen ja palkan osalta. Tässä tilanteessa Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta) tiedustelee unionin tuomioistuimelta lähinnä, onko kyseinen kansallinen säännös unionin oikeus huomioon ottaen syrjivä ja, jos on, mitä tällaisesta mahdollisesta yhteensopimattomaksi toteamisesta seuraisi sitä edeltävänä ajanjaksona, että kansallinen lainsäätäjä antaa uuden, syrjimättömän sääntelyn: olisiko kaikkien työntekijöiden saatava pitkäperjantaita koskeva lomaoikeus ja korvaus (jonka työnantaja maksaa), vai eikö tällaista etuutta pidä myöntää yhdellekään työntekijälle?

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kysymyksissään ”perusoikeuskirjan 21 artiklaan (luettuna) yhdessä” direktiivin 2000/78 kanssa. Perusoikeuskirjan määräyksen ja johdetun oikeuden merkityksellisen säännöksen, joka ilmentää kyseistä perusoikeuskirjan määräystä, tietynlainen de facto sisällöllinen ja soveltamiseen liittyvä rinnakkaisuus ei suinkaan ole uutta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Kun käsitellään kysymystä kansallisen säännöksen abstraktista yhteensopivuudesta perusoikeuskirjan ja unionin direktiivin kanssa, kysymys siitä, mitä asiassa tarkasti ottaen sovelletaan, on oletettavasti merkitykseltään toissijainen. Käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuinta pyydetään kuitenkin täsmentämään tällaisen mahdollisen yhteensopimattomuuden seurauksia tietylle (horisontaaliselle) oikeussuhteelle, mikä puolestaan edellyttää sen erittelemistä, minkä kanssa tällainen kansallinen säännös tarkasti ottaen olisi yhteensopimaton tämäntyyppisessä oikeussuhteessa.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus:

Julkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa Oberster Gerichtshofin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

1)      Perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 1 artiklan ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan vain Augsburgin ja Helvetian tunnustuksen mukaisen evankelisen kirkon jäsenille, vanhakatolisen kirkon ja evankelis-metodistisen kirkon jäsenille pitkäperjantai on vapaapäivä vähintään 24 tunnin keskeytymättömällä lepoajalla, ja jos johonkin näistä kirkoista kuuluva työntekijä työskentelee vapaapäivästä huolimatta, tällä on myös vapaapäivän vuoksi tekemättä jääneestä työsuorituksesta maksettavan korvauksen lisäksi oikeus suoritetun työn perusteella maksettavaan palkkaan, mutta muilla työntekijöillä, jotka eivät ole mainittujen kirkkojen jäseniä, tätä oikeutta ei ole.

2)      Käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa kansallinen säännöstö, jolla myönnetään ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetun kaltainen korvaus ainoastaan sellaisille tiettyjen kirkkojen jäsenille, jotka työskentelevät pitkäperjantaina, ei ole toimenpide, joka on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi direktiivissä 2000/78 tarkoitetulla tavalla.

3)      Kansallinen säännöstö, jossa myönnetään ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetun kaltainen korvaus, ei ole direktiivin 2000/78 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu positiivinen erityistoimenpide.

4)      Käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa, joissa on kyse yksityisten oikeussubjektien välisestä oikeudenkäynnistä:

–      niin kauan kuin lainsäätäjä ei luo syrjimätöntä oikeudellista tilannetta, kansallisia säännöksiä, joiden katsotaan olevan perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 1 artiklan, 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan kanssa, vastaisia, on jätettävä soveltamatta;

–      perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 1 artiklan, 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan kanssa, ei voida itsessään asettaa velvollisuuksia työnantajalle;

–      osapuoli, jolle on aiheutunut vahinkoa tällaisesta kansallisen lainsäädännön soveltamisesta, voi kuitenkin vedota tuomioon 19.11.1991, Francovich ym. (C-6/90 ja C-9/90, EU:C:1991:428) saadakseen tarvittaessa korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Linkki asiaan C-193/17


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje