Mediuutiset: EU tivaa Suomelta selitystä potilasdirektiivistä
19.8.2014 | OikeusuutisetEU-komissio epäilee, ettei Suomi ole pannut täytäntöön potilasdirektiivin kaikkia kohtia. Potilasdirektiivi mahdollistaa terveyspalveluiden hakemisen toisesta EU-valtiosta
Komission tiedotteen mukaan Suomi on pannut ”direktiivin täytäntöön osittain,
mutta vaikuttaa siltä, että jotkin direktiivin määräyksistä puuttuvat
edelleen”. Komissio on lähettänyt perustelluksi lausunnoksi kutsutun
selvityspyynnön Suomen lisäksi moneen muuhunkin EU-maahan.
”Eivät tunne Suomen lakia”
– Osin tilanne johtuu siitä, ettei komissiossa tunneta
yksityiskohtaisesti Suomen lainsäädäntöä ja he
haluavat lisäselvityksiä siitä, miten direktiivi on toimeenpantu
Suomen lainsäädännössä. Kysymykset koskevat useita
lain kohtia, sanoo yhteyspisteen päällikkö Noora Heinonen Kelasta. Hän oli mukana kirjoittamassa lakia rajat
ylittävästä terveydenhuollosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen mukaan komissio on erityisen kiinnostunut ulkomailla
terveyttään hoitavan potilaan saamista korvauksista. Suomen lainsäädäntö
määrää, että ulkomailla kiireetöntä hoitoa saaneen potilaan lasku korvataan
sairausvakuutustaksan mukaisesti. Tämä koskee julkisen ja yksityisen
terveydenhuollon laskuja.
Direktiivi määrää, että ulkomailta haetun hoidon korvaus on maksettava
samoilla perusteilla kuin kotimaassa saadun hoidon korvaus. Suomessa,
päinvastoin kuin muissa EU-maissa on kaksi järjestelmää. Teknisesti Suomen
ratkaisu on direktiivin mukainen.
Ulkoministeriö salailee komission kirjettä
Komission lähettämä kysely on STM:lle ja ulkoministeriölle vakava paikka.
Mediuutiset pyysi nähtäväksi komission lähettämän perustellun lausuman,
mutta ulkoministeriö ilmoitti paperin olevan salainen.
Lausuman julkistaminen saattaisi ulkoministeriön mukaan heikentää Suomen
edellytyksiä toimia yhteistyössä EU:n kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että julkistaminen saattaisi nakertaa Suomen neuvotteluasemia.
Salailuun vaikuttaa myös se, että edessä voi olla oikeusjuttu.
”Jos asianmukaisista toimenpiteistä ei anneta ilmoitusta, komissio saattaa
nostaa asioita koskevan kanteen EU:n tuomioistuimessa”, todetaan komission
tiedotteessa.
Lisätieto on kuitenkin luvassa myöhemmin.
– Asiasta tehdään lähiviikkoina muistio, jossa käydään
läpi perustellun lausunnon lisäksi Suomen vastauslinja. Muistio
tulee julkiseksi EU-ministerivaliokunnan käsittelyn jälkeen,
ilmoittaa ulkoministeriön lainsäädäntöneuvos Henriikka Leppo
”Suomen järjestelmä on kompromissi”
Sillanaukee myöntää, että potilaan on vaikeampaa lähteä ulkomaille hakemaan
hoitoa, jos käytännössä koko lasku lankeaa hänen itsensä maksettavaksi.
– On ymmärrettävää, että komissio kysyy, miten toteutuu potilaan mahdollisuus
lähteä ulkomaille. Meidän järjestelmämme on kompromissi.
Yksityiset lääkäripalveluyritykset käyttävät tilannetta hyväkseen. Jos
ulkomailta haetusta yksityisestä hoidosta maksetaan tulevaisuudessa
korvauksia samoin perusteluin kuin Suomen julkisen puolen tuottamista
hoidoista, niin suomalaiset yritykset vaativat itselleen samaa kohtelua.
Tämä tekisi yksityisten sairaaloiden ja lääkäriasemien hoidoista potilaille
liki ilmaisia.
Lääkäripalveluyritysten Yhdistys (LPY) suunnittelee valittavansa
EU-tuomioistuimeen sote-uudistuksesta, joka heidän mukaansa ei toteuta
potilasdirektiivin velvoitteita.
– Kyllä me käytämme komission linjausta perusteluna sille, että Suomessakin
julkisen rahan on seurattava potilasta myös yksityisesti tuotettuun hoitoon,
sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Korvausjärjestelmän muutosta vaatii myös Terveyspalvelualan liitto. Se on
tiedotteessaan antanut ymmärtää, että komissio olisi jo päättänyt, ettei se
hyväksy Suomen ratkaisua.
Rahoitusjärjestelmä menossa remonttiin
– Komissio ei vielä ole ottanut sisältökysymyksiin kantaa, sanoo Sillanaukee.
Keväällä 2013 yksityiset terveysyritykset olivat tosin sitä mieltä, ettei
ulkomailta haettuja hoitoja saa korvata täysimääräisesti. Pelkona oli
asiakkaiden siirtyminen Viroon ja Tukholmaan.
Jos komissio puuttuu Suomen lainsäädäntöön, niin Sillanaukeen mielestä olisi
luonnollista, että muutokset tehdään terveydenhuollon rahoitusuudistuksen
yhteydessä.
Komissiota kiinnostavat muutkin pykälät.
Direktiivi velvoittaa yksityiset ja julkiset palvelun tarjoajat tuottamaan
tietoa hoidon laadusta, hinnoista, saatavuudesta ja turvallisuudesta. Nyt
tietoa on tarjolla vain vähän. Tiedonantovelvollisuus toteutetaan
ensisijaisesti Kelaan perustetun neuvontapisteen kautta.
Sillanaukee uskoo, että tietoa on riittävästi tarjolla vuoteen 2020 mennessä.
Kiinnostus rajat ylittävään terveydenhuoltoon on vielä ollut pientä. Kelan
yhteyspisteeseen on tullut pari sataa puhelua kuukaudessa.
– Sähköposteja tulee 15–25 viikossa. Kysymykset koskevat kaikkia mahdollisia
aiheita. Suomalaisia kiinnostaa ennen kaikkea ulkomaisten
sairaanhoitokustannusten korvaukset ja miten ulkomailla saa hoitoa, sanoo
Noora Heinonen.