Rikoksesta epäiltynä

Asianajaja Markku Fredman, etunimi.sukunimi@fredman-mansson.fi
(Lainsäädäntöä seurattu 31.12.2013 asti)

Rikos on sellainen teko tai laiminlyönti joka eduskunnan hyväksymässä laissa on säädetty rangaistavaksi.


Kuulustelu esitutkinnassa

Se, että henkilö on rikoksesta epäiltynä ilmenee yleensä siten, että poliisi kutsuu hänet kuulusteltavaksi asuinpaikan poliisilaitokselle. Törkeimmissä tapauksissa poliisi voi myös ottaa epäillyn kiinni tai pidättää hänet. Tällöin poliisilla on oikeus pitää epäiltyä kiinni kolme vuorokautta, ja jos epäiltyä ei tällöin vapauteta, on poliisin pyydettävä käräjäoikeudelta epäillyn vangitsemista. Vangitsemisasia otetaan käsiteltäväksi neljäntenä päivänä kiinniotosta.

Ennen kuulustelun alkua kuulusteltavalle tulee ilmoittaa missä asemassa häntä kuullaan (epäilty, todistaja, asianomistaja). Jos henkilöä kuullaan epäiltynä, hänelle on samalla yksilöitävä mistä teosta häntä epäillään. Teko on aikaan ja paikkaan sidottua toimintaa, joten pelkkä rikosnimikkeen ilmoittaminen ei riitä (esim. näpistys).

Epäillyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta. Usein on kuitenkin aiheellista selvittää mitä asiasta tietää ja mitä on tehnyt. Tällä tavoin välttää aiheettomat ja liialliset epäilyt. Keneltäkään ei kuitenkaan voida edellyttää oman tai läheisensä syyllisyyden selvittämistä. Tästä seuraa se, ettei valehtelusta epäillyn asemassa voida rangaista. Valehtelusta kiinni jääminen rapauttaa kuitenkin epäillyn uskottavuuden ja voi koitua suureksikin vahingoksi. Vaarana on se, että pikkurikkeen salaamisen takia joutuukin epäillyksi paljon vakavammasta teosta.

Epäillyllä on oikeus neuvotella asianajajansa kanssa ja pyytää asianajaja mukaan kuulusteluihin. Aina se ei kuitenkaan ole tarpeen. Jos kuulustelu muodostuu hankalaksi, voi pyynnön avustajan saamiseksi paikalle esittää myös kesken kuulustelun.

Kuulusteluissa ei tärkeintä ole se mitä siellä kertoo, vaan se millaisen kertomuksen kuulustelun päätteeksi allekirjoittaa. Kirjatun kertomuksen tarkistaminen ja korjausten tekeminen on kuulustelun tärkein vaihe. Siihen tulee varata aikaa. Kertomuksia voidaan käyttää ja yleensä käytetäänkin näyttönä syytteen tueksi, joten virheet on syytä korjata heti. Myöhempiä korjauspyyntöjä ei enää välttämättä pidetä uskottavina. On myös syytä kiinnittää huomiota seikkoihin, joita ei ole pöytäkirjattu vaikka niistä on kerrottu. Kuulusteltava päättää kertomuksensa sisällöstä!

Esitutkinnan lopuksi epäillyllä on pääsääntöisesti oikeus loppulausuntoon. Tämä on viimeistään se vaihe, jossa on syytä kääntyä asianajajan puoleen, jos näin aikoo tehdä. Loppulausunnossa voidaan esittää lisätutkintapyyntöjä ja osoittaa seikkoja, joihin syyttäjän tulee kiinnittää huomiota. Loppulausuntoa varten asianosaiset saavat käyttöönsä koko aineiston, eli myös muiden asianosaisten kertomukset, lääkärinlausunnot, laboratoriotutkimukset yms.


Syyttäjä

Virallinen syyttäjä päättää esitutkinnan valmistuttua nostetaanko asiassa syyte. Syyte voidaan jättää nostamatta rikoksen vähäisyyden tai näytön puutteen vuoksi. Lievät rikosjutut voidaan osoittaa sovitteluun, jossa sovitaan mm. aiheutetun vahingon korvaamisesta. Syyttäjä voi myös päättää rangaistusmääräyksen antamisesta, eli syytetty saa ns. sakkolapun, johon tyytymättömänä hän voi vaatia asian oikeuskäsittelyyn. Vastustaminen tulee ilmoittaa lyhyessä määräajassa rangaistusmääräysasiakirjassa olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Katso myös: Valtakunnansyyttäjänviraston sivut


Oikeudenkäynti

Syyttäjä ajaa syytettä rikosoikeudenkäynnissä. Rikosoikeudenkäynnin tarkoituksena on rikollisen teon ja rikoksen tekijän toteaminen sekä rikokseen liittyvien seuraamusten kuten rangaistuksen ja korvausvelvollisuuden määrääminen.

Laajemmassa merkityksessä rikosoikeudenkäyntiin eli rikosprosessiin katsotaan kuuluvaksi myös valmistava tutkinta eli poliisin suorittama esitutkinta. Esitutkinnan ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, onko riittävää aihetta varsinaisen oikeudenkäynnin vireille panemiseen rikoksesta epäiltyä vastaan.

Laajemmassa merkityksessä rikosprosessiin kuuluu myös rangaistuksen täytäntöönpano. Rikosprosessi sisältää siis vahvistusmenettelyn eli rikollisen teon toteamisen ja rangaistuksen ja korvausvelvollisuuden määräämisen ohella laajemmassa merkityksessä myös esitutkinnan ja täytäntöönpanomenettelyn.

Kun riita-asioissa on voimassa sääntö, että asianosaiset ovat tasa-arvoisia niin rikosprosessissa ei tasavertaisuus ole mikään itsestään selvä tosiasia, vaan syytetty on alistetussa asemassa ja erityisesti näin on silloin kun kyseessä on vakavampi rikos. Rikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa erilaisia pakkokeinoja kuten pidättäminen, vangitseminen jne ja oikeudenkäynnin aikana syytetty saattaa joutua samanlaisten toimenpiteiden kohteeks jos esimerkiksi ei saavu oikeiuteen saamastaan kutsusta huolimatta.

Syytetyn asemaa lieventää kuitenkin rikosoikeudelliset periaatteet, lähinnä puolustuksen suosimisen periaate, mikä ennen muuta sisältää sen, että asian ollessa epäselvä se on asia ratkaistava syytetyn eduksi. Tätä periaatetta kutsutaan latinalaisella nimellä in dubio pro reo. Jos jonkin syyllisyyttä koskevan seikan suhteen on olemassa epäilyksiä, on syyte hylättävä. Jos rikosasiaa ratkaistaessa äänestettäessä äänet menevät tasan, niin vapauttava tai lievin mielipide voittaa.

Rikosoikeudenkäyntiä hallitsee pyrkimys oikeudenmukaiseen ratkaisuun ja aineellisen totuuden löytämiseen.


Syytetyn vähimmäisoikeudet Euroopan ihmisoikeussopimuksessa:

Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.


Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan  välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulusteluttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

 

Oikeuspaikka

Syyte rikoksesta käsitellään yleensä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä rikos on tehty. Mikäli rikos jää yritykseksi niin rikos tutkitaan siellä missä täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt.


Rikosasian vireilletulo

Rikosasia tulee vireille kun syyttäjä jättää haastehakemuksen oikeuteen. Haastehakemus sisältää syytteen. Haaste on annettava tiedoksi niin hyvissä ajoin, että vastaaja voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen ja edellytyksenä myös on, että vastaajalle on jäätävä kohtuullinen aika oikeudenkäyntiin valmistautumiseen ja oikeudenkäyntiavustajan hankkimiseen ym. välttämättömiin ja tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin.

Joskus käräjäoikeus pyytää ennen istuntoa kirjallisen vastauksen määräpäivään mennessä. Jos näin käy, on asia arvioitu sen verran monimutkaiseksi, että sitä tulee tällä tavoin valmistella etukäteen. Tässä vaiheessa on yleensä syytä viimeistään kääntyä avustajan puoleen.


Oikeudenkäyntiin saapumatta jäämisestä seurauksena voi olla sakko ja vastaaja voidaan lisäksi määrätä jatkokäsittelyyn tuotavaksi viranomaisten toimesta omalla kustannuksellaan. Syytetty voidaan myös määrätä vangittavaksi poissaolon takia. Mikäli vastaajalla on laillinen este kuten sairaus tai saapumatta jääminen johtuu yleisen liikenteen keskeytymisestä tai on muu tällainen syy, niin oman edun vuoksi esteestä on ilmoitettava tuomioistuimelle.

Todistaja voidaan kuulla oikeudessa, vaikka vastaaja olisikin jäänyt pois istunnosta ilman tiedossa olevaa estettä.


Asian käsittelystä oikeudessa

Rikosasioissa on virallisen syyttäjän heti oikeudenkäynnin alussa esitettävä vaatimuksensa ja vaatimusten perusteet. Näistä vastaaja on saanut tiedon jo hänelle toimitetusta haasteesta.


Virallisen syyttäjän esitettyä vaatimuksensa kuullaan jutun asianomistajaa (rikoksen uhria) ja hänen jälkeensä vastaajaa eli syytettyä.

Saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat syytteet käsitellään pääsääntöisesti yhdessä.

Vahingonkorvausvaatimukset asianomistaja voi esittää syytteen käsittelyn yhteydessä. Vahingonkorvausvaatimukset voidaan käsitellä myös erillään samassa järjestyksessä kuin riita-asiat.

Asianosaisten kuulemisen jälkeen kuullaan todistajat. Virallisen syyttäjän ja asianomistajan, tulee näyttää toteen ne seikat, joihin heidän vaatimuksensa nojautuvat. Syytetyn tulee perustella kiistämisensä tai myöntää syyte oikeaksi.

Asianomistaja voi itse nostaa syytteen jos syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän nostamaan syytteeseen ja esittää myös syytteestä poikkeavan vaatimuksen.

Vaikka vastaaja jäisi oikeudenkäynnistä pois niin vastaaja voidaan tuomita poissaolevana sakkoon tai enintään 3 kuukauden vankeusrangaistuksen, jos tästä on haasteessa mainittu. Poikkeustapauksessa myös enintään 6 kuukauden
vankeusrangaistukseen.

Tuomio annetaan joko heti pääkäsittelyn jälkeen oikeuden jäsenten harkittua asiaa. Monimutkaisimmissa asioissa voidaan antaa kansliatuomio. Tällöin tuomio on saatavilla tuomioistuimen kansliasta pääkäsittelyn lopuksi ilmoitettuna ajankohtana.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi aina valittaa hovioikeuteen. Tällöin on tyytymättömyys tehtyyn ratkaisuun ilmoitettava käräjäoikeuden kansliaan viikon kuluessa tuomion antamisesta. Valittajan vastapuoli voi tehdä vastavalituksen kaksi viikkoa varsinaisen valituksen määräajan jälkeen. Muissa kuin vakavimmissa asioissa valittaja tarvitsee hovioikeudeltra jatkokäsittelyluvan. Näissä tapauksissa hovioikeus ensin arvioi sen, onko valituksessa esitetty sellaista, jonka perusteella käräjäoikeuden tuomiota voi epäillä virheelliseksi.


Oikeusapu

Syytetyllä on oikeus valtion osittain tai kokonaan kustantamaan oikeusapuun, jos hän ei itse kykene maksamaan puolustautumisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan koske rikosjuttuja, joissa on odotettavissa vain sakkorangaistus, ellei jotain erityistä syytä (esim. suuret vahingonkorvausvaatimukset, syytetyn kielitaidottomuus tms) ole osoitettavissa avustajan määräämiseksi. Vakavissa tapauksissa syytetylle määrätään puolustaja riippumatta tuloista. Tällöin puolustautumiskustannukset tai osa niistä voidaan oikeudenkäynnin lopuksi määrätä korvattavaksi valtiolle jos syytetty tuomitaan rangaistukseen.

Jos syyte hylätään, on valtio lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan syytetyn puolustautumiskulut. Toisaalta syytetyn on korvattava asianomistajan oikeudenkäyntikulut jos hänet tuomitaan rangaistukseen.

Katso myös: Oikeusapusivusto

Oikeusministeriön esitteet:


Lopuksi

Kontradiktorinen periaate, jonka mukaan kaikkien jutun asianosaisten tulee saada jutun käsittelyn aikana perehtyä esitutkinta-aineistoon ja tilaisuus esittää sanottavansa ja siten vaikuttaa asian ratkaisemiseen,on keskeinen oikeusperiaattee, joka Suomen rikosprosessissa on vanhastaan ollut voimassa. Asianosaisten on saatava esittää väitteensä perusteineen ja todisteet niiden tueksi ja saada tietoonsa vastapuolensa väitteet, perusteet ja todisteet.

Asianajajilla on erilaisia toiminnan painopistealueita ja erikoisosaamista. Voit etsiä asianajajahaun avulla sellaisen lähiseudulla toimivan asianajajan, joka on erikoistunut rikosasioihin.

Siirry asianajajahakuun >



Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje