AEOA: Vangin asianajajalta saama postilähetys oli avattu virheellisesti vankilassa – säännöksiä tulee täydentää
24.4.2024 | OikeusuutisetKantelija arvosteli Mikkelin vankilan toimintaa asianajajan asianajotoimistosta lähetettyjen asiakirjojen tarkastamisessa. Kantelijan mukaan hänen oli avattava asianajajatoimistosta lähetetty
käräjäoikeuden päätöksen sisältämä paketti vartijan nähden rikosseuraamusesimiehen päätöksellä. Kantelijan mukaan lähetyksen tarkastaminen ei perustunut todelliseen syyhyn tai konkreettiseen epäilyyn.
Kantelija arvosteli vankilan toimintaa myös asianajajan tapaamisen yhteydessä saamiensa asiakirjojen tarkastamisessa. Kantelijan mukaan tapaamisesta poistuessaan vartija vaati saada nähdä paketin sisälle, jossa olivat asianajajalta tapaamisen yhteydessä saadut esitutkinta-asiakirjat.
Rikosseuraamusesimiehen selvityksen mukaan kantelijalle saapui postilähetys postituspussissa ja lähettäjätiedot oli merkitty mustekynällä. Lähettäjätietojen luotettavuuden arviointi oli haastavaa
ilman yritystunnusta olevan postituspussin vuoksi. Lähettäjäksi oli käsin kirjoitettu asianajajatoimiston yhteystiedot. Selvityksen mukaan lähetyksen sisältöä oli mahdotonta arvioida ulkopuolelta tarkastamalla ja tunnustelemalla.
Rikosseuraamusesimies kertoi ohjeistaneensa vartijaa, että postituspussi avataan henkilökunnan läsnä ollessa kantelijan toimesta, jotta voidaan varmistua postituspussin sisällöstä sisältöä lukematta. Tällä tavoin säilytetään asianajajan ja vangin välinen luottamuksellinen suhde, mutta varmistetaan, ettei lähetys sisällä kiellettyjä aineita tai esineitä.
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja:
Käsitykseni mukaan vaikuttaa siltä, että tapauksessa ei ole esitetty muuta perustetta asianajotoimistosta lähetetyksi merkityn postilähetyksen avaamiselle kuin epäily siitä, että sitä ei olisi lähetty
asianajotoimistosta.
Epäily siitä, että asianajotoimista lähetyksi merkityssä postilähetyksessä ei ole kyse asiamiehen lähettämästä postilähetyksestä, ei ole peruste sille, että postilähetys voitaisiin tällöin avata ja tarkastaa vangin läsnä ollessa.
Kantelijalle saapuneessa postilähetyksessä on kyse joko asiamiehen lähettämästä postilähetyksestä tai tavallisesta postilähetyksestä, eikä asiassa voi olla ”välimuotoa”. Tapauksessa onkin tulkittu virheellisesti kirjeenvaihdon tarkastamista koskevia sääntöjä sekoittaen keskenään asiamiehen kirjeenvaihdon tarkastamista ja tavallisen kirjeenvaihdon tarkastamista koskevia säännöksiä ja niiden edellyttämiä toimintatapoja.
Totean asianajotoimiston toimintatavasta lisäksi kuitenkin seuraavaa. Tiedossani on Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisu, jossa se katsoi, että asianajaja ei ollut järjestänyt toimistoaan asianmukaisesti, kun hän ei ollut huolehtinut siitä, että hänen toimistonsa käyttämät kirjekuoret olisivat ulkoasultaan moitteettomia ja sellaisia, ettei kirjeiden lähettäjästä tai siitä, oliko kirjeet lähettämisen jälkeen ulkopuolisen toimesta avattu, syntynyt epäselvyyttä. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menettelyn olleen lisäksi sellaista, että se oli saattanut alentaa asianajajakunnan arvoa ja vähentää luottamusta asianajajakuntaan. Asianajajalle annettiin huomautus. Kantelun asianajajasta oli tehnyt erään vankilan johtaja muun muassa sillä perusteella, että kyseisen asianajotoimiston käytännöstä käyttää käytettyjä ja teipillä suljettuja kirjekuoria aiheutui hankaluutta ja vaivaa asianajajan päämiehille ja vankilaviranomaisille.
Tutkintavankeuslain mukaan asianajajan lähettämän postilähetyksen avaamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies, eli yleensä vartija. Vankeuslain mukaan ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimivalla virkamiehellä, eli rikosseuraamusesimiehellä, on oikeus yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asia, josta päättäminen on uskottu vartijalle.
Rikosseuraamusesimiehen selvityksessä myönnetään, että hän oli ohjeistanut vartijaa toimimaan toimitulla tavalla kantelijalle lähetetyn postilähetyksen avaamisessa. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että rikosseuraamusesimies on tehnyt päätöksen kyseisestä toimintavasta. Edellä todetun perusteella katson, että rikosseuraamusesimies on menetellyt virheellisesti kantelijalle asianajotoimista lähetyksi merkityn postilähetyksen avaamisessa.
Kantelijan mukaan hänen poistuessaan asianajajansa tapaamisesta vartija oli käytävällä vaatinut nähdä paketin sisälle, jossa oli asianajajan tapaamisessa hänelle antamat asiakirjat. Kantelussa ei
ole väitettykään, että vartija olisi lukenut tai muulla lailla tutustunut kyseisiin asiakirjoihin. Tapauksessa on siten kyse asianajajan tapaamisessa kantelijalle antaman asiakirjapaketin tarkastamisesta
sen jälkeen, kun kantelija oli poistunut tapaamistilasta mutta ei ollut vielä saapunut selliinsä.
Tutkintavankeuslain säännökset asiakirjojen tarkastamisesta kyseisessä tilanteessa eivät ole täysin selvät ja yksiselitteiset.
Tutkintavankeuslain säännökset asiamiehen toimittamien asiakirjojen tarkastamisesta ovat siten osittain tulkinnanvaraiset, epäselvät ja osittain epäloogiset riippuen siitä, millä tavalla asiakirja toimitetaan tutkintavangille ja missä tarkastus tapahtuu. Käsitykseni mukaan asiamiehen asianajosalaisuutta nauttivien tutkintavangille toimittamien asiakirjojen tarkastamisesta on tutkintavankeuslaissa selvät säännökset ainoastaan siltä osin, kun postitse lähetty asiakirja tarkastetaan vankilassa ja sen jälkeen annetaan tutkintavangin haltuun. Muilta osin ja muissa tilanteissa kyseisten asiakirjojen tarkastamisesta ei ole varsinaisia säännöksiä. Käsitykseni mukaan asian merkitys huomioiden olisi tärkeää ja perusteltua, että asianajosalaisuutta nauttivien asiakirjojen kohdalla niiden tarkastamista koskevat säännökset olisivat mahdollisimmat selvät. Edellä todettu koskee myös vankeuslain samaa asiaa koskevia säännöksiä.
Saatan edellä kohdassa 3.1.3 esittämäni käsityksen menettelyn virheellisyydestä asianajotoimistosta lähetetyn postilähetyksen avaamissa ja tarkastamisessa rikosseuraamusesimiehen ja Mikkelin
vankilan tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni rikosseuraamusesimiehelle ja Mikkelin vankilan yksikönpäällikölle.
Lisäksi saatan edellä kohdassa 3.2.2 esittämäni huomiot tarpeesta selventää asiamieheltä saapuneiden asiakirjojen tarkastamista koskevia säännöksiä oikeusministeriön tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni oikeusministeriöön.