Arkisto tiedotteille ja lausunnoille 2012
Lausunto hallintotuomioistuinten mittaristotyöryhmän mietinnöstä
Dnro 14/2012
Lausuntopyyntönne: OM 5/32/2010, 27.2.2012
HALLINTOTUOMIOISTUINTEN MITTARISTOTYÖRYHMÄN MIETINTÖ (55/2011)
Suomen Asianajajaliitto [jäljempänä ”Asianajajaliitto”] toteaa lausuntonaan:
1) Työryhmä ja sen toiminta
Työryhmän mietintö on jaettu kolmeen osaan tehtävänannon mukaan. Tässä lausunnossa seurataan lausuntopyynnön mukaisesti samaa jaottelua.
Asianajajaliiton lausunto painottuu viimeiseen asiakokonaisuuteen, sähköisen lainkäyttömenettelyn hyödyntämiseen hallintotuomioistuimissa. Siltä osin, kun mietinnössä käsitellään asian käsittelyaikojen seurantajärjestelmää ja työmäärää kuvaavia mittareita, kysymys on viranomaisten sisäisestä toiminnasta, johon Asianajajaliitolla ei ole merkittävää panosta annettavanaan. Näistä on tässä lausunnossa vain joitakin yleisiä huomioita.
Sähköisen lainkäyttömenettelyn käyttöönotolla hallintotuomioistuimissa on huomattava vaikutus tuomioistuimissa asioivien kansalaisten, yritysten ja asioita hoitavien asiamiesten työskentelyyn sekä oikeuksien toteutumiseen. Tämän vuoksi Asianajajaliitto pitää erityisen tärkeänä, että se voi osallistua hankkeen jatkovalmisteluunkin jo silloin, kun määritykset sähköisen asioinnin järjestelmästä tehdään.
2) Asioiden käsittelyaikojen seuranta
On hyvä, että asioiden käsittelyaikojen seurantaan tehdään mietinnössä kuvattu järjestelmä. Käsittelyaikojen seuranta pitkästä käsittelyajasta varoittavine ominaisuuksineen paitsi auttaa tuomioistuimia töiden jakamisessa ja suunnittelussa, myös parantaa tuomioistuimissa asioivien oikeusturvaa, kun mahdollisesti pitkiksi venyvät käsittelyajat havaitaan ajoissa.
3) Asioiden työmäärää kuvaava mittaristo
Työmäärää kuvaavan mittariston tarkempaan sisältöön Asianajajaliitto ei ota kantaa. Mittariston käyttöönottamista Asianajajaliitto pitää hyvänä ratkaisuna.
4) Sähköisen lainkäyttömenettelyn hyödyntäminen hallintotuomioistuimissa
Mietinnössä on kiinnitetty huomiota siihen, että hallinto-oikeusprosessin erot yleisten tuomioistuinten prosessiin edellyttävät sähköisessä asiankäsittelyssä ja lainkäyttömenettelyssä erilaisia ratkaisuja kuin yleisten tuomioistuinten tarpeisiin laadittavassa AIPA-järjestelmässä tullaan toteuttamaan. Epäilemättä näin on.
Asianajajaliitto katsoo, että AIPA-järjestelmään tulevia ominaisuuksia tulee hyödyntää soveltuvin osin hallinto-oikeuksien sähköisessä lainkäyttömenettelyssä.
Erityisen tärkeänä Asianajajaliitto pitää sitä, että asianosaisten ja heidän asiamiestensä liittymä hallinto-oikeuden järjestelmään toteutetaan samalla tavalla kuin AIPA:ssa. Erityisen tärkeää tämä on asianajajille ja muille asiamiehille, jotka hoitavat asioita sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa. Palveluihin kirjautumistavan, järjestelmän hyväksymien tiedostomuotojen ja muiden sujuvaa työskentelyä edistävien teknisten yksityiskohtien on oltava samanlaisia.
Asianajajaliitto ei näe estettä sille, että AIPA:n – tosin vasta suunnitteilla olevia – asianosaisten ja asiamiesten portaaleja voi hyödyntää myös hallintolainkäyttöasioissa. Prosessien erot voidaan ottaa järjestelmän sisällä huomioon. Kahta erilaista järjestelmää ei kannata rakentaa.
Tekniset rajapinnat asianosaisten ja heidän asiamiehiensä käyttämiin järjestelmiin tulee hallintolainkäytössä toteuttaa yhdenmukaisina AIPA:n kanssa ja yhteensopiviksi yleisimpien toimisto-ohjelmistojen tiedostomuotojen kanssa. Sähköinen asioiden käsittely edellyttää – ollakseen tehokasta – sähköistä asian käsittelyä asian alusta loppuun, myös viestinnässä asianosaisten ja heidän asiamiestensä kanssa.
Työryhmä on katsonut sähköisen lainkäyttömenettelyn käyttöönotolla saavutettavan huomattavia tehokkuushyötyjä ja sen johtavan viime kädessä parempaan oikeusturvaan sekä tuomioistuimia kohtaan koetun luottamuksen kasvuun. Asianajajaliito yhtyy tähän käsitykseen.
Työryhmä ei ole pohtinut teknisiä ratkaisuja eikä tiettyyn tekniikkaan ole syytäkään sitoutua ennen perusteellista tarvekartoitusta. Teknisiä ratkaisuja pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota AIPA:ssa toteutettavien ominaisuuksien hyödyntämismahdollisuuksiin hallintolainkäytössä. Prosessien samankaltaisuudet ja erot sekä prosessien liityntäkohdat on kartoitettava yksityiskohtaisesti.
Asianajajaliitto pitää tärkeänä sekä eri viranomaisten välisen sähköisen asioinnin kehittämistä että eri tuomioistuinten sähköisten tietojärjestelmien integrointia ja kokonaisvaltaista sähköistä asiointia.
Kansalaisille tulee luoda helppokäyttöiset sähköiset lomakkeet yksinkertaisimpien asioiden hoitamista varten.
Asianajajaliitto pitää erittäin tärkeänä, ettei lomakkeiden käyttäminen asioissa, jotka vaativat laajoja perusteluita ja luovaa ongelmanratkaisua ole pakollista. Oikeuskäytännön kehittäminen edellyttää joskus irtautumista vakiintuneista kaavoista ja totutuista kirjoitustavoista. Asianosaiset ja heidän asiamiehensä eivät voi sähköisessä lainkäyttömenettelyssä toimia pelkkien web-lomakkeiden avulla.
Tiedostomuotojen ja asiakirjojen käsittelytapa on toteutettava yleisiä tiedostomuotoja käyttäen siten, ettei sähköiseen työskentelyyn osallistuminen tuomioistuinten ulkopuolelta ole kohtuuttoman hankalaa tai kallista. Asianosaisen on voitava valmistella asiansa myös ilman internet-yhteyttä.
Asianajajaliitto painottaa vielä, että sähköisestä asiankäsittelystä saatavat todelliset tehokkuushyödyt edellyttävät tuomioistuinten ulkopuolisten käyttäjien mahdollisuutta osallistua asioiden sähköiseen käsittelyyn.
Asianajajaliitto ja muut tuomioistuinten ulkopuoliset järjestelmän käyttäjät on otettava aktiivisesti mukaan järjestelmän kehittämiseen jo sen ominaisuuksien määrittelyvaiheessa.
Helsingissä 29. maaliskuuta 2012
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Mika Ilveskero
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATI
Asianajaja Kari Jaatinen, Asianajotoimisto Kari Jaatinen, Helsinki
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä ja valiokunnissa, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu it-valiokunnassa.
