Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto
Lausunto Kilpailuviraston Leniency-suuntaviivojen luonnoksesta
Dnro 27/2011
Lausuntopyyntönne: 14.4.2011
KILPAILUVIRASTON LENIENCY-SUUNTAVIIVOJEN LUONNOS
1. Yleistä
Suomen Asianajajaliitto katsoo, että Kilpailuviraston luonnos suuntaviivoiksi seuraamusmaksusta vapautumiseksi ja seuraamusmaksun alentamiseksi kartellitapauksissa on kattava kokonaisuus, josta markkinatoimijoille selviää seuraamusmaksuihin liittyvien hakemusten toimintatavat ja sen myöntämisen edellytykset.
Asianajajaliitto esittää Kilpailuviraston leniency-suuntaviivojen luonnokseen selvennyksiä seuraavien yksityiskohtien osalta:
- Tietojen salassapito (suuntaviivaluonnoksen kohta 4.5)
- Seuraamusmaksukäsittelyn julkisuus
2. Tietojen salassapito
Kilpailuviraston leniency-suuntaviivojen kohdan 4.5 ”Tietojen salassapito” mukaan elinkeinonharjoittajan on pidettävä salassa 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevan hakemuksen sisältö ja se, että se on tehnyt hakemuksen tai harkitsee hakemuksen tekemistä. Salassapitovelvollisuus koskee sekä hakemuksen jättämistä edeltävää aikaa että aikaa hakemuksen jättämisen jälkeen.
Asianajajaliitto katsoo, että kilpailuvirasto ei ole huomioinut kaikkia salassapidosta käytännön soveltamistilanteiden myötä ilmeneviä tilanteita. Suuntaviivojen luonnoksessa mahdollistetaan salassapitovelvollisuudesta huolimatta tietojen antaminen komissiolle ja toisen maan kilpailuviranomaiselle. Muut, jopa lakisääteiset, käytännössä esiintyvät ilmoitusvelvollisuudet olisivat suuntaviivojen mukaan kiellettyjä.
Ensinnäkin salassapitovelvollisuudesta tulisi joustaa esimerkiksi suhteessa rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvontaan. Arvopaperimarkkinalain 2:7:n 1 momentin mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava ja toimitettava asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle tiedoksi kaikki sellaiset päätöksensä sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Tällainen arvopaperin arvoon vaikuttava seikka voi olla esimerkiksi hakemus seuraamusmaksusta vapautumisesta tai seuraamusmaksun alentamisesta. Saman pykälän 2 momentin mukaan liikkeellelaskija voi kuitenkin hyväksyttävästä syystä lykätä tiedon julkistamista, jolloin liikkeellelaskijan on viipymättä ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle ja asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle. Kilpailuviraston luonnos ei kuitenkaan mahdollista tällaisen lykkäysilmoituksen tekemistä.
Toiseksi yrityksen tulisi voida ilmaista Kilpailuvirastolle tekemästä hakemuksestaan, kun yritys on yrityskaupan myyjänä tai kohteena. Tarve ei ole lakisääteinen, vaan kaupallinen, mutta kyse on ostajayrityksen harhaanjohtamisesta, jos se ei tiedä kaupankäynnin kohteen tai sen omistajan todellista tilannetta. Jos myyjäyrityksellä ei ole oikeutta kertoa potentiaaliselle ostajalle todellista tilannetta seuraamusmaksun osalta, ja mahdollisesta seuraamusmaksusta vapautumisesta, ei myyjä voi antaa ostajalle oikeaa kuvaa kohteen taloudellisesta tilanteesta.
Euroopan komissio on seuraamusmaksua koskevassa tiedonannossaan huomioinut poikkeustilanteet. Tiedonannon johdanto-osan 12 kohdassa on todettu, että yrityksen on pidättäydyttävä paljastamasta sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen jättämistä tai sen sisältöä ennen kuin komissio on antanut asiaa koskevan väitetiedoksiannon, paitsi jos muusta järjestelystä on sovittu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että komissio voi joko antaa yritykselle luvan tietojen antamiseen esimerkiksi Finanssivalvonnalle, kuten on myös käytännössä menetelty suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla. Edelleen komission kanssa voidaan sopia järjestelystä, jolla tietoja voidaan antaa potentiaaliselle ostajalle yrityskauppatilanteessa, jotta yrityksen taloudellisesta tilanteesta voidaan antaa mahdollisimman oikea kuva olemassa olevien tietojen valossa. Komissio voi silloin esimerkiksi osallistua tällaisten tietojen antamistilanteeseen tai asettaa rajoituksia tietojen suhteen. Kaikki tämä siis tapahtuu komission kanssa sovitun järjestelyn puitteissa ja komission asettamin ehdoin.
Asianajajaliitto katsoo, että komission tiedonannossa ilmaistua poikkeusta vastaava sääntö tulisi olla ilmaistu myös Kilpailuviraston suuntaviivojen kohdassa 4.5.
3. Julkisuus ilmiantotapauksissa
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa on taattu Kilpailuvirastolle tutkimusrauha, joka koskee mm. kartellitutkintaa. Tutkimusrauhan aikana Kilpailuviraston saamat kartellitutkintaan liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Kilpailuvirasto ratkaisee tapauskohtaisesti, vaarantaako tiedon antaminen valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai olisiko tiedon antaminen omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle ilman painavaa syytä. Tämä harkinta koskee myös leniency-hakemusasiakirjaa ja tästä asiakirjasta selviävää ilmiantajan henkilöllisyyttä.
Asianajajaliitto katsoo, että Kilpailuviraston tulisi suuntaviivoissa kertoa Kilpailuviraston käytäntö julkisuuden suhteen. Suuntaviivoja lukemalla ei saa jäädä maallikollekaan epäselväksi, että ilmiantajan leniency-hakemus ja ilmiantajan henkilöllisyys voivat tulla julkisiksi Kilpailuviraston tutkinnan aikana ja tulevat ainakin asianosaisjulkisiksi Kilpailuviraston tehdessä tutkimuksensa päätyttyä seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle.
Helsingissä 14. kesäkuuta 2011
Suomen Asianajajaliiton kilpailuoikeuden asiantuntijaryhmän puolesta,
Ilkka Aalto-Setälä
asianajaja
Yhteystiedot:
Ilkka Aalto-Setälä, p. 09 6153 3545, 0400 712 357, ilkka.aalto-setala@borenius.com
Tuomas Aho, p. 09 4315 3341, tuomas.aho@butzow.com
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu kilpailuoikeuden asiantuntijaryhmässä.
