Mika Ilveskero: Vapauden ja turvallisuuden tasapaino

Pääkirjoitus

VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN TASAPAINO

Defensor Legis N:o 6/2010

Perus- ja ihmisoikeudet ovat viime aikoina olleet Suomessa julkisen keskustelun kohteena. Syynä tähän ovat olleet Ihmisoikeuskeskuksen perustamista koskeva hallituksen esitys (HE 205/2010 vp) ja korkeimman oikeuden parin viimeisen vuoden aikana antamat ratkaisut muun muassa itsekriminointisuojaa ja tuomarin esteellisyyttä koskevissa asioissa.

Ihmisoikeuskeskuksen perustaminen liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1993 hyväksyttyihin ns. Pariisin periaatteisiin, jonka mukaan jokaiseen maahan tulisi perustaa pysyviä toimielimiä, joiden erityisenä tehtävänä on edistää ja turvata ihmisoikeuksia kansallisella tasolla. Hallituksen esityksen mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus. Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä olisi edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä. Keskus laatisi selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ihmisoikeuskeskus osallistuisi myös perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Hallituksen esitys Ihmisoikeuskeskuksesta nostatti Eduskunnassa vilkkaan keskustelun (täysistunnon pöytäkirja PTK 108/2010 vp), jonka aikana muun muassa todettiin:
Länsi-Euroopan maat kuuluvat valtaosin Euroopan unioniin, jossa perus- ja ihmisoikeudet ovat olleet esillä ns. Tukholman ohjelman käsittelyn yhteydessä. Tukholman ohjelmalla tarkoitetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa monivuotista ohjelmaa. Euroopan parlamentti lausuessaan komission 25. marraskuuta 2009 antamasta Tukholman ohjelmaa koskevasta tiedonannosta arvioi laajasti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden keskinäistä suhdetta.

Euroopan parlamentti korosti, että EU:n perustana on vapauden periaate. Perusoikeuksien tehokas suojaaminen ja edistäminen ovat Euroopan kansanvallan perusta ja edellytyksiä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittamiselle. Euroopan parlamentti otti lausumassaan huomioon kaikki rikosprosessiin liittyvät tahot. Syytettyjen hyväksi tulee EU:n alueella saattaa voimaan yhtenäiset vähimmäisoikeudet. Uhrien asemaa on parannettava toimenpiteillä, jotka mahdollistavat rikosten uhrien riittävän suojelun ja heille maksettavat korvaukset. Myös todistajien suojelua tulee laajentaa.

Asianajajilla on päämiehinään syytettyjä, asianomistajina olevia uhreja ja joskus todistajiakin. Asianajajat näkevät työssään, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole vain roistoja ja konnia varten vaan yhtäläisesti ja erityisesti kaikkia kansalaisia varten. Kokemukset syyttäjän ja uhrien avustamisesta ovat mahdollistaneet asianajajakunnan sisäisen dialogin, jota on syytä jatkaa ja jota asianajajien on avattava nykyistä paremmin muille oikeudenhoidon toimijoille ja ns. laajalle yleisölle.

Euroopan parlamentti toteaa, että turvallisuudella voidaan tukea vapautta. Tähän on helppo yhtyä, sillä ihmisten vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä on vaikea toteuttaa, jolleivät ihmiset koe oloaan turvalliseksi eri puolilla EU:ta. Parlamentti kuitenkin muistuttaa, että turvallisuuteen, kun sillä tuetaan vapautta, on pyrittävä oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksista johtuvia velvollisuuksia noudattaen. Vapauden ja turvallisuuden toteuttaminen vaatii tasapainoilua. Parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tulevissa toimissa kunnioitetaan täysin perusoikeuksien ja -vapauksien olennaista merkitystä ja löydetään oikea tasapaino turvallisuuden ja vapauden välille.

Suomen Asianajajaliito on johdonmukaisesti katsonut, että Suomen on toiminnallaan asemoiduttava länsimaiseksi demokraattiseksi oikeusvaltioksi, joka kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia. Asianajajaliitto on kannattanut Ihmisoikeuskeskuksen perustamista. Asianajajaliitto katsoo, että Ihmisoikeuskeskuksella olisi merkittävä tehtävä perus- ja ihmisoikeustiedon keskittämisessä yhteen paikkaan ja tämän tiedon jakamisessa. Tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksista ja niiden vaikutuksista on Suomessa liian vähäistä. Tämä koskee sekä oikeushallinnon ammattilaisia, tuomareita, syyttäjiä ja asianajajia että myös muita kansalaisia.

Asianajajaliitto on korostanut perus- ja ihmisoikeuskoulutukseen, -kasvatukseen ja -tiedottamiseen liittyvien tehtävien tärkeyttä. Mikäli oikeudenhoidon toimijoilla, tuomareilla, syyttäjillä ja asianajajilla sekä esitutkintaviranomaisilla olisi riittävät tiedot perusoikeuksista ja Suomea sopimuksin velvoittavista ihmisoikeuksista, riski asioiden palauttamisesta uudelleenkäsiteltäväksi tai tuomioiden purkamisesta pienenisi. Palauttamisista, tuomionpuruista, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyistä Suomelle aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää, jos asiat käsiteltäisiin alusta asti siten, kuin Suomea ja Suomen viranomaisia velvoittavat perus- ja ihmisoikeudet määräävät, ja jos Suomen lainsäädäntö kaikilta osin vastaisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen noudattamaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamiskäytäntöä.

Mika Ilveskero
asianajaja, Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja

Palaa otsikoihin