Lausunto työntekijän ja työnantajan oikeudesta työ- tai virkasuhteessa luotuihin teoksiin

Dnro 51/2009

Lausuntopyyntönne, OPM 30/010/2009, 10.11.2009

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTTAMISESTA; TYÖNTEKIJÄN JA TYÖNANTAJAN OIKEUS TYÖ- TAI VIRKASUHTEESSA LUOTUIHIN TEOKSIIN


Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (”Asianajajaliitto”) kunnioittavasti esittää kannanottonsa opetusministeriön työryhmän esityksestä 30.10.2009, jossa se ehdottaa tekijänoikeuslakia muutettavaksi siten, että tekijänoikeuslakiin sisällytettäisiin säännökset työ- ja virkasuhteessa luoduista teoksista nykyisten tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevien säännösten lisäksi.

Asianajajaliitto tarkastelee lausunnossaan työryhmän säännösehdotusta, mutta Asianajajaliitto ei lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko tekijänoikeuslakiin sisällyttää työ- ja virkasuhteessa luotuja muita teoksia kuin tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevaa sääntelyä.

Esityksen tavoitteista

Työryhmän mukaan esityksen tavoitteena on selkiyttää nykyistä oikeustilaa, lisätä oikeusvarmuutta sekä selventää työntekijän itsenäistä oikeutta käyttää teosta työsuhteen aikana ja sen päätyttyä. Asianajajaliitto tarkastelee esitystä näiden tavoitteiden valossa.

Yrityksen normaali toiminta

Nykyiseen tekijänoikeuslakiin ei sisälly säännöksiä työ- ja virkasuhteessa luotujen muiden teosten kuin tietokoneohjelmien ja tietokantojen oikeuksista. Käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että oikeudet työ-suhteessa luotuihin teoksiin siirtyvät työnantajalle tämän normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Normaalitoiminnan käsite on kuitenkin varsin tulkinnanvarainen. Lisäksi yrityksen normaalitoiminta on altis muutoksille dynaamisessa liiketoimintaympäristössä. Työryhmän esityksessä todetaan, että tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeuden luovutukset eivät sisällä sopimuksen teko-hetkellä tuntemattomia käyttötapoja, ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu. Työryhmän esityksen mukaan teoksen luomisen edellytykset työsuhteessa poikkeavat kuitenkin merkittävästi itsenäisestä luovasta toiminnasta ja työnantajalla voi olla legitiimi odotus siitä, että se pystyy täysimääräisesti käyttämään teosta.

Asianajajaliitto yhtyy työryhmän näkemyksiin työsuhteessa luotaviin teoksiin liittyvistä erityispiirteistä. Työsuhteessa teoksia luodaan työn-antajan lukuun ja työantajan johdon ja valvonnan alaisena. Olosuhteet työsuhteessa luotavien teosten osalta ovat hyvin erilaiset kuin luotaessa teoksia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Työnantaja myös kantaa toimintaan liittyvät taloudelliset riskit. Yleisistä työsuhteeseen soveltuvista työoikeudellisista periaatteista johtuu, että työsuhteessa voi olla perusteita poiketa niistä perusperiaatteista, joita tekijänoikeuksien osalta muutoin sovelletaan. Asianajajaliitto ei kuitenkaan lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko olettamasäännöksen piiriin kuulua myös tulevaisuudessa tunnetuksi tulevat teoksen käyttötavat vai ei ja tulisiko normaalin toimialan kattaa työnantajan kulloinenkin toimiala vai tulisiko lähtökohtana tältä osin pitää sopimushetkellä tai teoksen luomishetkellä vallinnutta tilannetta. Joka tapauksessa Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että ehdotettavan säännöksen soveltamisala rajataan koskemaan vain työsuhteessa luotuja teoksia ja säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle rajataan ehdotuksen mukaisesti itsenäisen ammatinharjoittajan luomat teokset.
 

Rinnakkainen käyttöoikeus

Esityksessä ehdotetaan, että työnantajalle siirtyisi rinnakkainen käyttö-oikeus teokseen. Esityksen mukaan työnantajalla olisi olettaman perusteella vain oikeus käyttää teosta, ei yksinoikeuteen verrattavaa asemaa. Ehdotuksen mukainen työnantajan rinnakkainen käyttöoikeus ei Asianajajaliiton käsityksen mukaan siten lähtökohtaisesti rajoittaisi työntekijän oikeutta itse hyödyntää teosta eikä työntekijän oikeutta antaa käyttöoikeuksia muille tahoille. Säännösehdotus on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan monilta osin ongelmallinen ja tulkinnanvarainen eikä esityksessä ole riittävästi selvitetty, mitä rinnakkainen käyttöoikeus käytännössä voisi tarkoittaa.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan rinnakkainen käyttöoikeus voi olla toimiva joillakin aloilla. Esimerkiksi oppilaitosten opettajilla, jotka opettavat eri oppilaitoksissa tiettyyn opetussuunnitelmaan perustuvaa oppiainetta, voi olla tarve käyttää samaa opetusaineistoa eri oppilaitoksissa. Saman aineiston käytön kieltäminen voisi johtaa tahattomiin oikeudenloukkauksiin työntekijän opettaessa useammissa kuin yhdessä oppilaitoksissa tai työntekijän vaihtaessa työpaikkaa.

Käytännössä tilanteet, joissa työnantajalle riittää rinnakkainen käyttöoikeus, ovat Asianajajaliiton käsityksen mukaan kuitenkin selkeänä vähemmistönä. Useimmissa tapauksissa työsuhteessa luodaan aineistoja, joita työntekijä ei voi itsenäisesti hyödyntää työsuhteensa ulkopuolella. Työntekijän oikeutta hyödyntää hänelle säännöksen mukaan jääneitä oikeuksia rajoittavat myös työntekijän muut työsuhteesta johtuvat velvoitteet työnantajaa kohtaan, kuten lojaliteettivelvoite sekä mahdolliset salassapitovelvoitteet ja kilpailukieltovelvoitteet, kuten työryhmän ehdotuksessakin todetaan. Työnantajalle annettu rinnakkainen käyttöoikeus ei siten ratkaise kysymystä siitä, millä tavoin työntekijä voi itse hyödyntää luomaansa teosta. Tämän vuoksi työnantajan rinnakkainen käyttöoikeus sääntelyn perusratkaisuna ei ole toimiva eikä se lisää oikeusvarmuutta.

Työntekijän kanssa rinnakkainen käyttöoikeus on myös siinä mielessä ongelmallinen, että ei-yksinomaisen käyttöoikeuden haltijalla ei vakiintuneen tulkinnan mukaan ole asialegitimaatiota esimerkiksi oikeuden-loukkaustilanteissa. Jos työnantaja saisi vain rinnakkaisen ei-yksinomaisen käyttöoikeuden, niin silloin yleisten oppien mukaan kaikki muut oikeudet jäisivät tekijälle. Tämän mukaan asialegitimaatio ilmeisesti olisi tekijällä. Tätä kysymystä esityksessä ei ole lainkaan tarkasteltu.

Yleisesti ottaen ehdotettu olettamasäännös jää tulkinnanvaraiseksi sekä tekijälle jäävien oikeuksien että työnantajalle siirtyvien oikeuksien osalta. Säännös ei siten ole omiaan poistamaan niitä tulkintaongelmia, jotka liittyvät työsuhteessa luotuihin teoksiin.

Edellä olevilla perusteilla Asianajajaliitto katsoo, että rinnakkainen käyttöoikeus ei ole oikea tapa ratkaista kysymystä työsuhdetekijänoikeudesta, koska siirtyvien oikeuksien laajuus jää edelleen epäselväksi. Asianajajaliiton käsityksen mukaan tätä kysymystä on varsin vaikeata ratkaista lainsäädännöllä, koska tekijänoikeudelliset alat kattavat hyvin erilaisia toimialoja, joissa teoksia käytetään hyvin eri tavoilla. Myös saman työnantajan tarpeet voivat vaihdella. Esimerkiksi oppilaitokset osallistuvat erilaisiin monen osapuolen välisiin tutkimushankkeisiin, joissa lähtökohtana on yksinoikeuksien hankkiminen hankkeisiin osallistuvilta opettajilta.  Samanaikaisesti oppilaitokselle voi riittää rinnakkainen käyttöoikeus opettajan opetussuunnitelman mukaiseen opetus-aineistoon.

Yleisesti voidaan arvioida, että useimmissa tapauksissa työnantajan lähtökohta on, että työntekijä ei voi itsenäisesti hyödyntää työsuhteessa luomaansa teosta samalla tavalla kuin työnantaja teosta hyödyntää. Sen sijaan on mahdollista, että työntekijä voi hyödyntää teosta jollakin muulla tavalla kuin työnantaja. Tällaisissa tilanteissa osapuolten tulisi voida sopia siitä, miten oikeudet jakautuvat osapuolten kesken ja miten esimerkiksi korvaukset teosten käytöstä jakautuvat. Asianajajaliitto katsoo, ettei työsuhdetekijänoikeuksia koskeva sääntely saisi johtaa tilanteeseen, jossa sopimusten tekeminen työantajan ja työntekijän kesken vaikeutuu, vaan osapuolten tulisi aina sopia tekijänoikeuksista, jos jompikumpi osapuolista sitä haluaa.  Sopimuksissa on mahdollista ottaa paremmin huomioon kuhunkin työsuhteeseen liittyvät erityispiirteet kuin lainsäännöksissä, joita sovelletaan hyvin erilaisilla toimialoilla. Asianajajaliitto ei usko, että sääntely työnantajan rinnakkaisesta käyttö-oikeudesta olisi osapuolille riittävä kannustin sopia tekijänoikeuksista, kuten työryhmä esittää.
 

Muuttamis- ja edelleenluovutusoikeus

Asianajajaliitto ei lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko olettama-säännöksen mukaisten oikeuksien sisältää muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet vai ei. Mikäli sääntelyyn päädytään, on sääntelyssä otettava kantaa siihen, sovelletaanko työsuhteessa luotuihin teoksiin tekijänoikeuslain 28 §:ää vai siitä poikkeavaa olettamaa..

Säännöksen soveltamisala

Säännösehdotuksen mukaan säännöstä sovelletaan, jollei toisin ole sovittu työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai muulla tavoin taikka alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu. Säännös on tahdonvaltainen, kuten nykyisetkin tekijänoikeuden siirtymistä koskevat säännökset. Sääntelyllä ei siten rajoiteta osapuolten sopimusvapautta. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olisi tärkeätä, että sopimusvapaus myös käytännössä toteutuisi ja osapuolet sopisivat oikeuksista, jos jompikumpi sitä haluaa.

Ehdotetun säännöksen mukaan olettamasäännöksen soveltamisen voisi sivuuttaa myös alan vakiintunut käytäntö. Tietyn alan vakiintunut käytäntö voi olla hyvin tulkinnanvarainen käsite. Lisäksi alan käytännöt voivat muuttua. Jos osapuolilla on eri käsitykset alan käytännöstä, niin erimielisyyksien ratkaiseminen voi olla vaikeata ja edellyttää laajaa näyttöä. Asianajajaliiton käsityksen mukaan pitäisi harkita, tulisiko alan käytännön olla itsenäinen lain soveltamisen syrjäyttävä peruste vai johtaisiko se lain syrjäyttämiseen vain tilanteissa, joissa osapuolet ovat ryhtyneet noudattamaan alan käytäntöä sopimussuhteessaan, jolloin lain säännöksen syrjäyttäminen ja alan käytännön noudattaminen perustuisi osapuolten sopimukseen. Missään tilanteissa sääntely ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa tekijänoikeuksista sopiminen työsuhteessa vaikeutuisi nykyisestä.

Yhteenveto

Työsuhteessa luodaan teoksia olosuhteissa, jotka merkittävästi poikkeavat tilanteista, joissa tekijä luo teoksia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tämän vuoksi Asianajajaliitto pitää tärkeänä sitä, että mahdollinen sääntely koskee vain työsuhteessa luotuja teoksia ja sen ulkopuolelle rajataan itsenäisten ammatinharjoittajien luomat teokset.

Asianajajaliitto ei ota kantaa siihen, tulisiko olettaman mukaisten oikeuksien sisältää muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet. Mahdollisessa sääntelyssä on kuitenkin otettava kantaa siihen, sovelletaanko työsuhteessa luotuihin teoksiin tekijänoikeuslain 28 §:ää vai siitä poikkeavaa olettamaa.

Työryhmän ehdotus työnantajan rinnakkaisesta käyttöoikeudesta teokseen on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ongelmallinen. Kun työnantajalla ei ehdotuksen mukaan ole yksinoikeuteen perustuvaa ase-maa sille siirtyvien käyttöoikeuksien osalta, niin tällöin työnantajalla ei olisi asialegitimaatiota esimerkiksi oikeudenloukkaustapauksissa. Työntekijälle ehdotuksen mukaan jääviä oikeuksia puolestaan rajoittaisivat tosiasiallisesti työntekijän muut työsuhteesta johtuvat velvoitteet, kuten lojaliteettivelvoite, salassapitovelvoite ja kilpailukieltovelvoite. Käytännössä on vain harvoin tapauksia, joissa työntekijä voisi hyödyntää teosta omaa lukuunsa samalla tavalla kuin työnantaja hyödyntää teosta ja luovuttaa tällaisia oikeuksia myös kolmansille tahoille. Säännösehdotus ei käytännössä anna vastausta siihen, millä tavoin tekijä voi itse hyödyntää työsuhteessa luomia teoksiaan. Säännösehdotus ei siten lisää oikeusvarmuutta eikä vähennä tulkintaongelmia nykyisestä.

Käytännössä voi olla tilanteita, jossa työntekijä voisi hyödyntää teosta jollakin muulla tavalla kuin työnantaja. Oikeuksien jakautumisesta on kuitenkin hyvin vaikeata antaa säännöksiä yleisellä tasolla. Tämän vuoksi Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että mahdollinen sääntely ei käytännössä rajoita osapuolten mahdollisuuksia sopia tekijänoikeuksista, jos jompikumpi osapuoli sitä haluaa. Työnantajan rinnakkainen käyttö-oikeus ei Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ole kuitenkaan omiaan kannustamaan osapuolia sopimusten tekemiseen toisin kuin työryhmä esittää.


Helsingissä 9. joulukuuta 2009

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI     
Kristiina Harenko, asianajaja, Attorneys at law Borenius & Kemppinen Ltd

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausuntoa on valmisteltu immateriaalioikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin