Asianajajaliitto: Oikeudenkäynnit halvemmiksi panostamalla esitutkintaan ja käräjäoikeuksiin

Kansalaiset maksaisivat oikeusprosesseistaan vähemmän, jos esitutkintavaiheen yhteistyötä poliisien, syyttäjien ja asianajajien kesken lisättäisiin selvästi. Nykyisin juttujen käsittelyn kangertelu alkaa usein jo esitutkinnassa. Lisäksi hovioikeuksien voimavaroja tulisi siirtää käräjäoikeuksiin. Jos juttujen käsittely olisi tehokasta esitutkinnassa ja ensimmäisen asteen tuomioistuimessa, voitaisiin muutoksenhakuoikeutta ylempiin oikeusasteisiin rajoittaa. Näin vältettäisiin asioiden käsittely monessa ratkaisuportaassa ja prosessit saataisiin nykyistä halvemmalla ja nopeammin päätökseen.

Tätä mieltä oli Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi liiton 90-vuotisjuhlien yhteydessä Helsingissä. Leppiniemi nosti juhlan tiedotustilaisuudessa esille kansalaisten oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeuksiaan ei voi puolustaa, jos se on liian kallista.

– Syy prosessien kalleuteen on ennen kaikkea niiden pituudessa. Käsittelyt nopeutuisivat, jos syyttäjät olisivat vahvasti mukana jo rikosten esitutkinnassa, mahdollisesti esitutkinnan johtajina. Lisäksi asianajajien tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tieto siitä, millä perustein heidän päämiehiään epäillään rikoksista. Nykyisin tämä ei toteudu läheskään toivotulla tavalla. Turhat viivästykset tiedonkulussa venyttävät prosesseja kohtuuttomasti.

Asianajajaliitto on huolissaan oikeudenkäyntien kalleudesta, etenkin mitä tulee tavallisiin, keskituloisiin kansalaisiin. Keskituloiset eivät saa oikeusapua ja korvaustasoltaan jälkeenjääneet oikeusturvavakuutukset korvaavat usein vain rippeitä.

– Mielestämme tasokkaat oikeuspalvelut ovat myös sellaisia perusoikeuksia, joista yksityishenkilöiden ei tulisi joutua maksamaan 22 prosentin arvonlisäveroa, kuten asianajopalveluista nykyään.

Asianajajat perusoikeuksien vahtikoirina
– Juhlittaessa liiton tasavuosia on hyvä korjata väärinkäsitys, jonka mukaan Asianajajaliitto olisi etujärjestö. Liitto on perustettu lailla ja samalla liitolle on annettu tietyt lakisääteiset tehtävät. Keskeisimpänä tehtävänämme on asianajajien valvonta, jota olemmekin tehneet huolellisesti. Tiukkojen eettisten ohjeiden ja valvonnan ansiosta meillä on nykyinen, tasokas asianajajakunta. Tehokkaat oikeudenkäynnit edellyttävät nykyisin sitä, että tuomareiden ja syyttäjien lisäksi myös oikeudenkäyntiavustajat ovat erittäin päteviä.

Leppiniemi korosti, että liiton keskeisenä lakisääteisenä tehtävä on tuoda asianajajien näkökulmaa oikeudenhoitoon. Uusissa lainsäädäntöhankkeissa asianajajat ovat usein ainut sellainen asiantuntijataho, joka osaa tuoda esiin uhrien tai syytettyjen näkökulman.

– Näissä asioissa olemme perus- ja ihmisoikeuksien vahtikoirina ja hoidamme sen tehtävän erittäin mielellämme, Leppiniemi totesi.

Lisätiedot:

Riitta Leppiniemi, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 0500 464 389

Asianajajaliiton viestintä:
Janne Laukkanen, viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925



Lisää pressikuvia tiedotustilaisuudesta: www.asianajajaliitto.fi/tiedotustilaisuus16102009

Suomen Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on ammattitaitoisten asianajopalvelujen takaaminen kaikille. Kaikki Suomessa toimivat asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä. Jäsenet ovat kokeneita lakimiehiä, jotka täyttävät erityiset kelpoisuusvaatimukset. Vuonna 2009 Asianajajaliitto viettää 90-vuotisjuhliaan.

Palaa otsikoihin