Riitta Leppiniemen mielipidekirjoitus (HS 12.9.): Oikeudellisten palveluiden valvontaa tiukennettava

Viime viikkoina mielipidepalstoilla on keskusteltu siitä, ketkä voivat jatkossa toimia avustajina oikeudenkäynneissä. Nykyisin avustajana voi pääsäännön mukaan toimia ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö. On hyvä, että tästä kriteeristä ja muista oikeudellisten palveluiden laatuun liittyvistä kysymyksistä on herätty keskustelemaan. Tarpeellisia uudistuksia on mietittävä yhdessä.

Kommenteissa on oltu huolissaan siitä, että nykyistä tiukemmat kelpoisuusvaatimukset veisivät yritys- ja työmarkkinajuristeilta oikeuden hoitaa tuomioistuinasioita. On pelätty, että juttujen hoito olisi siirtymässä vain nykyiselle asianajajakunnalle. Suomen Asianajajaliitto ei ole ajamassa tällaista kehitystä.

Nykyiset asianajajat ovat lakimiehiä, jotka kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Jäsenedellytyksenä on tiivistetysti useiden vuosien oikeudellinen työkokemus ja erillisen asianajajatutkinnon suorittaminen. Asianajajia on nykyisin noin 1800. Määrä on vain noin kymmenen prosenttia koko lakimieskunnasta.

Oikeudenkäynneissä avustajina voivat toimia muutkin lakimiehet kuin asianajajat. Suomessa on vuosia keskusteltu siitä ovatko etenkin tavallisille kansalaisille tarjotut oikeudelliset palvelut riittävästi valvottuja. Nykyisin tehokas valvonta kohdistuu vain asianajajiin.

Yksimielisiä oltaneen siitä, että kuluttajille ja yrityksille on turvattava asiantunteva apu oikeudellisissa ongelmissa.. Oikeudellisissa tilanteissa erityisesti kuluttajan on kuitenkin mahdoton etukäteen arvioida tarjolla olevan palvelun laatua. Yhteiskunnan onkin luotava järjestelmä, jolla palveluiden laatu voidaan taata. Näin on tehty useilla muilla aloilla, esimerkkinä vaikkapa kiinteistövälitys.

Ammattitaidottomat avustajat hankaloittavat ja hidastavat sujuvaa oikeudenkäyntiä. Tämä korostuu sen vuoksi, että tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa työskentelee nykyisin erittäin ammattitaitoista henkilöstöä.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa oikeudellisten palveluiden tarjoamiselle tuomioistuinasioissa on asetettu poikkeuksellisen vähän erityisvaatimuksia. Monissa muissa Länsi-Euroopan maissa tuomioistuimissa avustavilta juristeilta edellytetään erityisosaamista. Oikeudellisessa palveluntarjonnassa oleviin puutteisiin kiinnitti huomiota myös muutama vuosi sitten työtään tehnyt Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea.

Viime toukokuussa oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, tulisiko oikeudenkäyntiasiamiehenä toimiminen saattaa luvanvaraiseksi. Työryhmän työ on kesken, mutta epäilemättä se valmistuttuaan lähtee laajalle lausuntokierrokselle, jossa yhteiskunnan eri toimijat voivat kommentoida ehdotettuja uudistuksia.

Asianajajaliiton mukaan palveluiden laadun valvontaa voidaan kehittää kahdella tavalla. Ensinnäkin oikeudenkäynneissä voisi jatkossa pääsäännön mukaan toimia avustajina asianajajat ja sellaiset muut lakimiehet, jotka ovat saaneet tähän toimintaan erillisen luvan. Toisena vaihtoehtona on, että avustajina voisivat oikeussaleissa toimia vain asianajaja-nimikkeen omaavat henkilöt.

Molemmat vaihtoehdot tarkoittaisivat toki sitä, että myös yritys- ja ammattijärjestöjuristit voisivat hankkia itselleen asianajaja-nimikkeen tai mahdollisen muun erillisen luvan. Tällaisia käytäntöjä on nykyisin käytössä muissa länsimaissa.

Olipa toteutustapa kumpi tahansa se aiheuttaa haasteita myös nykyiselle asianajajakunnalle ja nykyisten asianajajien ammatti-identiteetille. Tästä huolimatta liitto haluaa tukea uudistuksia, joilla kehitetään oikeudellisten palveluiden laatua.

Keskeisintä on, että lakimiehen hankkima ”lisänimike” kertoo riittävän selvästi kuluttajalle, että kyseinen lakimies on pätevöitynyt hoitamaan vaativia oikeudellisia ongelmia tuomioistuimissa. Lisäksi nimike kertoisi, että palveluntarjoajan toimintaa valvotaan ja lakimies on sitoutunut alan eettisten sääntöjen noudattamiseen. Nykyisin nämä ehdot toteutuvat van asianajajien kohdalla.

Aiheellista on todeta, että pelkkä vuosia sitten saavutettu nimike ei yksin tee kenestäkään pätevää avustajaa. Asianajajaliiton jäseniltä edellytetään jo nykyisin vuosittaista täydennyskouluttautumista, jonka toteuttamista valvotaan tarkastuksilla. Tulevaisuudessa tällaisten vaatimusten on ulotuttava myös muihin palveluntarjoajiin.

Riitta Leppiniemi
Puheenjohtaja
Suomen Asianajajaliitto

Palaa otsikoihin