LAUSUNTO riita-asioiden oikeuspaikkaa koskevien säännösten muuttamisesta

Dnro 37/2007

Lausuntopyyntönne 23.11.2007/ OM 6/41/2007

LAUSUNTO OIKEUDENKÄYMISKAAREN 10 LUVUN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN RIITA-ASIOIDEN OIKEUSPAIKKAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA (TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:15)


Esityksessä ehdotetaan riita-asioiden oikeuspaikkaa eli käräjäoikeuksien alueellista toimivaltaa riita- ja hakemusasioissa koskevien säännösten uudistamista. Esitys on laaja ja sillä on konkreettinen, tilannetta selkiyttävä vaikutus. Uudistuksilla muutettaisiin 20 lakia ja kumottaisiin lakikohtia yhdeksästä laista.

Oikeuspaikkasäännösten uudistamista valmisteltiin oikeusministeriössä jo 1990-luvulla, mutta lopullista mietintöä ei silloin jätetty. On hyvä, että uudistus on nyt saatu hyvään malliin ja asiassa on nyt laadittu konkreettinen työryhmän ehdotus uudeksi laiksi.

Suomen Asianajajaliitto yhtyy siihen, että voimassa olevat oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun sisältyvät oikeuspaikkaa koskevat säännökset eivät enää vastaa nykyaikaisen oikeudenkäyntimenettelyn asettamia vaatimuksia. Kyseisessä luvussa olevat säännökset ovat osittain erittäin vanhoja ja ne ovat myös osiltaan menettäneet merkityksensä tai jääneet soveltamatta.

On myös helppoa yhtyä siihen, että nykytilanteessa yksittäisiä oikeuspaikkasäännöksiä on sijoitettu runsaasti erityislainsäädäntöön ja niiden löytyminen ja tulkitseminen on ollut hankalaa, aiemmin tehdyt uudistukset oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun ovat tehneet säännöstön epäyhtenäiseksi ja että suomalaisen tuomioistuimen toimivalta tutkia kansainvälisluontoista asiaa on ollut syytä määritellä oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun.

Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 19 §:ssä olevat oikeuspaikkasopimusta koskevat muotomääräykset ovat tiukempia kuin Brysselin asetuksessa olevat. Tiukemmat muotoseikat liittyvät oikeusvarmuuteen ja heikommansuojaan ja ovat perusteltuja.

Esitys on yksityiskohtainen ja harkittu. Se parantaa asianosaisten, tuomarien ja asianajajien asemaa ja selkiyttää osittain sekavan, monimutkaisen ja vanhentuneen tilanteen. Esitys lisää johdonmukaisuutta, joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä turvaa asianosaisten määräämisvaltaa ja sopimusvapautta kiitettävällä tavalla.

Esityksen arvellaan vähentävän jossain määrin tuomioistuimien työmäärää, koska mm. tuloksettomien, tutkimattajättämispäätöksiin päättyvien oikeudenkäyntien määrä tullee vähenemään. Asianajajien työmäärään kokonaisuudessaan uudistuksilla ei todennäköisesti ole juurikaan vaikutusta.

Esityksen oletetaan jossain määrin vaikuttavan siihen, miten eri asiat jakautuvat käräjäoikeuksien kesken ja täten myös siihen, missä määrin eri asioita tulee muutoksenhaun kautta ohjautumaan eri hovioikeuksiin. Kirjallinen, tiettyä riitakysymystä koskeva oikeuspaikkasopimus ja lisääntyvä valinnaisuus oikeuspaikkojen suhteen vaikuttavat myös jossain määrin siihen, miten asiat jakautuvat eri alueilla toimiville asianajajille.

Ehdotettu oikeudenkäymiskaaren 10 luku, johon suurimmat muutokset kohdistuvat, on jaoteltu yläotsakkein helposti hahmotettavaan ja selkeään muotoon. Lain sanamuodot ovat onnistuneita, joskin säädösten tiettyä tulkinnanvaraisuutta voidaan tuskin missään lakitekstissä välttää.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 12 § ehdotetaan kumottavaksi eli oikeudenkäyntiasiamieheltä ehdotetaan poistettavaksi oikeus pidättää saamansa oikeudenkäyntikirjat tilanteessa, jossa päämies ei ole maksanut laskuaan. Ministeriöstä on ilmoitettu, ettei pidätysoikeus oikeudenkäyntikirjoihin ole enää muissa maissa käytössä, pidätysoikeuteen suhtaudutaan muissa maissa kielteisesti ja että ennakkolaskuilla oikeudenkäyntiasiamies voi varmistaa saatavansa. Asia ei ole aivan niin yksinkertainen kuin annetaan olettaa ja pidätysoikeuden poistaminen saattaisi heikentää joidenkin asianajajien asemaa. Suomen Asianajajaliitto ei kuitenkaan vastusta kyseistä muutosehdotusta, koska asialla on vähäinen merkitys asianajajille ja koska kansainvälinen käytäntö kannustaa lainkohdan kumoamiseen.

Asianajajaliiton käytössä olleessa lakitekstissä oli kirjausvirhe; oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 7 § kohta 6. pitäisi ilmeisesti olla kohta 5.

Edellä esitetyillä perusteilla Suomen Asianajajaliitto pitää esitystä ja lakiehdotuksia kannatettavina ja hyvinä.

Helsingissä, 31. tammikuuta 2008

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Tero Puha, asianajaja,
Asianajotoimisto Puha & Taskinen Oy, Helsinki

Palaa otsikoihin