12.6.2008
Lausunto kidutuksen kriminalisointia koskevasta mietinnöstä
Dnro 19/2008KIDUTUKSEN KRIMINALISOINTIA KOSKEVA MIETINTÖ OMTR 2008:1
Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto kunnioittavasti esittää kannattavansa oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotusta kidutuksen kriminalisoinnista ja säännöksen sijoittamisesta rikoslain 11 lukuun. YK:n kidutuksenvastaista yleissopimusta valvomaan asetettu komitea on Suomea koskevassa suosituksessaan katsonut, että Suomen tulisi säätää kidutus itsenäisenä rikoksena rangaistavaksi. Näin on tehty viimeksi Norjassa, jossa on katsottu, että kriminalisoinnin edut ovat sen haittoja painavammat.
Työryhmän ehdotuksessa kidutus on sen tekijäpiiriä lukuun ottamatta sidottu pääosin kidutusyleissopimuksen määritelmään. Kidutukseen voi viranomaisen ja julkista valtaa käyttävän ohella syyllistyä kuka tahansa. Tekijäpiirin laajennus on sinänsä perustelu, mutta kidutusrikoksen säätämisestä voi seurata soveltamisongelmia suhteessa muihin väkivaltaa, pakottamista ja vapaudenriistoa käsittäviin rikoslain rikoksiin.
Työryhmä toteaa, että kidutuksen kiellon ehdottomuus, Suomen perustuslaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa, merkitsee, ettei viranomainen voine koskaan vedota tavanomaisiin oikeuttamisperusteisiin kuten hätävarjeluun tai pakkotilaan, oikeuttaakseen menettelynsä. Kun kidutussäännös nyt tuodaan rikoslakiin, on ajateltavissa, että henkilö vetoaa oikeuttamisperusteisiin. Suomen Asianajajaliitto kiinnittää huomiota kidutussäännöksen luonteeseen ja sen yhteyteen YK:n kidutuksenvastaisen yleissopimuksen kanssa sekä kidutuskieltoon Suomen perustuslaissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Näin ollen ei tule olla mahdollista vedota oikeuttamisperusteisiin myöskään rikoslain kidutussäännöstä sovellettaessa. Tämä on linjassa työryhmän perustelujen kanssa: kidutussäännöksen tuominen rikoslakiin on nähtävä keinona vahvistaa kansainväliseen oikeuteen sisältyvää kidutuksen ehdotonta kieltoa.
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATIJA
Marja Toivio-Kaasinen
asianajaja, Järvenpää
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on kaikkiaan mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perus- ja ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmässä.







