Oikeuspoliittinen toiminta 2006

9.10.2006 13.41

Asianajaja Fredmanin muistio asiassa HE 90/2005

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

ASIA: HE 90/2005 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Suomen Asianajajaliittoa on kuultu kahteen otteeseen lainvalmistelun aikana. Tässä kuulemisessa keskityn niihin kysymyksiin, joiden arvelen olevan oleellisia lakivaliokunnan antaessa esityksestä lausunnon hallintovaliokunnalle.

Asianajajakunnan kannalta keskeistä esityksessä on se sääntely, joka koskee asianajajaa työssään vapautensa menettäneen avustajana tai puolustajana.

7 luvun 1 §:ssä on avustajan kanssa tapahtuvat neuvottelut rinnastettu vieraiden tapaamiseen. Siitä ei ole kyse. Epäillyllä on oikeus neuvotteluihin ja oikeus saada edellytykset valmistella puolustusta. Puolustajalla on velvollisuus neuvotteluihin, vaikka päämies ei niitä edes pyytäisi. Puolustuksen valmistelua ei voida kytkeä tapaamisiin varattuihin aikoihin tai tapaamisista aiheutuvaa haittaan. Jos tilanne sitä vaatii, on neuvottelujen annettava tapahtua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa eikä tapaamisista aiheutuvan haitan perusteella voida rajoittaa asianajajan neuvotteluja päämiehensä kanssa. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa säätää puolustajaksi määrätyn tehtävistä mm. seuraavaa (2 luku 7 §):

Puolustajan ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan tulee niin pian kuin mahdollista neuvotella päämiehensä kanssa ja ryhtyä valmistelemaan hänen avustamistaan sekä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita tämän oikeuksien valvominen vaatii.

Neuvottelut vapautensa menettäneen kanssa on siis puolustajan lakisääteinen velvollisuus ja laki asettaa neuvottelulle tiukat rajat: niin pian kuin mahdollista. Lakiin ei voida kirjata säännöstä (7 luku 1 § 1 momentti), joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että asianajaja voi neuvotella päämiehensä kanssa jos siitä ei aiheudu poliisille haittaa:

Vapautensa menettäneellä on oikeus tavata vieraita --- tapaamista varten varattuina aikoina niin usein kuin se säilytystilan --- toimintaa haittaamatta on mahdollista--. Tapaaminen voidaan sallia muulloinkin kuin tapaamista varten varattuina aikoina, jos se on tarpeen --- erityisestä syystä.

--- tapaamisen epäämisestä päättää säilytystilan esimies tai hänen määräämänsä pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Asianajajat eivät koe olevansa pidätetyn tai tutkintavangin vieraita. Puolustaja on tuomioistuimen määräyksestä työtään tekevä lakimies, jonka tarkoitus on edistää omalta osaltaan rikosprosessia. Mielestämme ei ole mahdollista säätää puolustajan tai muun avustajan työtä samoin kuin esim. omaisten tai ystävien tapaamista.

Olemme kuulemisvaiheessa ehdottaneet seuraavaa uutta säännöstä ja sen perusteluja:

7 luku 1 a § Neuvottelu avustajan kanssa

Vapautensa menettäneellä on oikeus neuvotella viivytyksettä häntä oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa tai kyseeseen vapaudenmenetykseen johtaneessa asiassa avustavan henkilön (tai lakimiehen) kanssa.

Vapautensa menettäneelle oikeusapulain nojalla määrätyllä avustajalla tai hänelle määrätyllä puolustajalla on oikeus viivytyksettä saada tavata päämiehensä.

Tämän pykälän mukaisia tapaamisia ei saa valvoa, ellei ole perusteltua syytä epäillä väärinkäytöksiä.

---

Säännöksen yksityiskohtaiset perustelut:

Vapautensa menettäneellä on säännönmukaisesti oikeusavun tarve. Jos vapaudenmenetys liittyy esitutkintaan tai oikeudenkäynnin turvaamiseen on vapautensa menettäneellä vireillä menettely, jossa hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Jotta tämä oikeus voisi toteutua, on viranomaisille säädettävä velvollisuus ryhtyä toimiin tapaamisten mahdollistamiseksi kun vapautensa menettänyt sitä vaatii. Oikeutta ei voida 1 §:ssä säädettävällä tavalla jättää ehdolliseksi ja poliisin harkinnan varaiseksi. Avustaminen voi liittyä siihen asiaan, jossa vapaudenmenetyksestä on päätetty (esim. esitutkinta) tai myös esimerkiksi riita-asian oikeudenkäyntiin. Ulkomaalaislain nojalla säillöönotetulla voi olla tarve avustajaan esimerkiksi turvapaikka-asiassa, valitettaessa maastapoistamispäätöksestä taikka rikosasiassa.

Euroopan Neuvoston kidutuksen ja muun huonon kohtelun vastainen komitea (CPT) on toistuvasti huomauttanut, että Suomessa vapautensa menettäneet poikkeuksellisen harvoin tapaavat avustajaansa heti vapaudenmenetyksen alussa. Komitea on mm. vuoden 1998 vierailuraportissaan kehottanut hallitusta ryhtymään toimiin, jotta oikeus avustajaan heti vapaudenmenetyksen alussa myös käytännössä toteutuisi.

Toisessa momentissa on säädös tilanteeseen, jossa vapautensa menettäneelle on viranomaisen tai tuomioistuimen toimesta määrätty oikeusavustaja tai puolustaja. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. sellaiset, jossa henkilö on alle 18-vuotias tai hän ei kykene itseään puolustamaan. Tällöin vapautensa menettänyt ei välttämättä lainkaan ymmärrä olevansa oikeusavun tarpeessa ja juuri siksi avustaja tai puolustaja saattaa olla hänelle määrätty. Hän voi myös psyykkisesti olla sellaisessa tilassa, ettei ymmärrä omaa etuaan tai asian kiireellisyyttä. Laki (laki oikeudenkännistä rikosasioissa 2 luku 7 §) myös edellyttää, että puolustaja, niin pian kuin mahdollista, neuvottelee päämiehensä kanssa ja ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, joita tämän oikeuksien valvominen vaatii. Mikäli neuvottelu päämiehen kanssa tällaisessa asiassa jäisi riippumaan siitä, että vapautensa menettänyt haluaa ja pyytää tapaamista, ei puolustaja voi toteuttaa lakisääteistä velvollisuuttaan. Tapaaminen on siis voitava viimekädessä toteuttaa vaikka vastoin vapautensa menettäneen tahtoa.

Neuvotteluiden lisäksi asianajajat tekevät työtään myös puhelimitse, kirjeitse ja sähköisiä tiedonvälitystapoja käyttäen. Esimerkiksi kansliatuomiot on avustajan toimitettava vangitun päämiehen tietoon ja tällöin telefaksi on nopein tapa kertoa tuomiosta.

Puhelimen käytön osalta esitys on puutteellinen. Sen mukaan olisi puhelinyhteys avustajan kanssa enemmän rajoitettua kuin muut puhelut. Näin ei ole varmaankaan ollut tarkoitus säätää. Erillisen sääntelyn (6 luku 6 § 1 ja 2 mom.) tarkoitus lienee ollut termi "…omalla kustannuksellaan…" joka puuttuu 2 momentista.

Jotta sanamuoto ei tosiaankaan johtaisi siihen, ettei edes omalla kustannuksellaan saisi olla yhteydessä avustajaansa kun asiat pitäisi hoitaa kirjeitse, olisi säännöstä tarkistettava. Avustajan suhteen ei ole perusteltua edellyttää yhteydenpidon tapahtumista omalla kustannuksella. Muutos voitaisiin kirjata esim. seuraavasti:

6 § Puhelimen käyttö

Vapautensa menettäneelle on mahdollisuuksien mukaan annettava omalla kustannuksellaan mahdollisuus olla puhelimitse yhteydessä säilytystilan ulkopuolelle, jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 1 luvun 18 b §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu. Säilytystilan järjestyssäännössä voidaan antaa säilytystilan toiminnan ja järjestyksen kannalta välttämättömiä määräyksiä puhelimen käyttöajoista.

Vapautensa menettäneelle on lisäksi varattava tilaisuus olla puhelimitse yhteydessä 4 §:ssä tarkoitettuun asiamieheensä sekä muutoinkin säilytystilan ulkopuolelle sellaisten asioiden hoitamiseksi, joita ei voida toimittaa kirjeitse tai tapaamisella.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuun asiamieheensä vapautensa menettäneellä on oikeus olla yhteydessä puhelimitse valtion kustannuksella.

Todettakoon, että puhelimen käytön vaihtoehto on tapaaminen säilytyspaikassa, mistä valtio maksaa avustajalle 91 euron tuntipalkkion.

Myös kirjeenvaihtoa (laajassa merkityksessä) koskeva säännös tulisi kirjoittaa hieman enemmän avustajan/puolustajan työtä huomioivaksi.

Edellä olevaa muutosehdotusta mukaillen säännös 6 luvussa voisi olla seuraavankaltainen:

6 a § Yhteydenpito asiamiehen kanssa


Vapautensa menettäneellä on oikeus pitää puhelimitse ja kirjeitse yhteyttä häntä oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa tai kyseeseen vapaudenmenetykseen johtaneessa asiassa avustavan henkilön (tai lakimiehen) kanssa.

Vapautensa menettäneelle oikeusapulain nojalla määrätyn avustajan tai hänelle määrätyn puolustajan puhelut on välitettävä ilman aiheetonta viivytystä vapautensa menettäneelle.

Tämän pykälän mukaisia keskusteluja ei saa kuunnella.

Toissijaisesti, jos erillistä pykälää avustajan yhteyksistä ei kirjoiteta, 6 luvun 4 §:än tulisi tehdä muutoksia:

4 § Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa

Vapautensa menettäneen asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa tarkastaa eikä lukea.

Vapautensa menettäneelle saapunut kirje- tai muu postilähetys taikka telefaksiviesti, jonka kirjekuoresta tai josta muutoin käy luotettavasti ilmi, että kirjeen lähettäjä on 1 momentissa tarkoitettu asiamies, saadaan vain vapautensa menettäneen läsnä ollessa tarkastaa avaamalla, jos on syytä epäillä, että kirje sisältää 4 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä. Muutoin tarkastuksessa noudatetaan, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään.

Jotta kirjeenvaihto olisi mahdollista poliisin tiloista käsin, olisi vapautensa menettäneen saatavilla olla avustajan tehtäviä hoitavien lakimiesten luettelo osoitteineen ja puhelinnumeroineen. Muutoin oikeus kirjeenvaihtoon jää näennäiseksi.

2 luvun 3 §:ssä säädetään säilytystilan oloista tiedottamisesta. Sen lisäksi, että sälytystiloissa on oltava kokoelma vapautensa menettäneitä koskevia säännöksiä, siellä tulisi aina olla myös luettelo henkilöistä, jotka ko. alueella hoitavat oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviä. Asianajajaliiton paikallisosastot pitävät yllä rikosasioita hoitavien asianajajien luetteloa.

--

Vapautensa menettäneiden saatavilla on oltava kokoelma vapautensa menettäneitä koskevista säännöksistä sekä luettelo henkilöistä, jotka kyseisellä seudulla toimivat 6 luvun 4 §:n tarkoittamissa asiamiehen tehtävissä.

Esityksen säännökset asiamieheen liittyen on luettavissa siten, että erityissäännökset tapaamisesta tai muusta yhteydenpidosta koskisivat vain ko. vapaudenmenetetykseen johtanutta asiaa hoitavaa lakimiestä. Näinhän ei voida lakia tulkita mm. ihmisoikeusvelvoitteiden vuoksi. Sen takia olisi ehkä syytä mietinnössä korostaa sitä, että esim. säilöönotettu ulkomaalainen voi olla yhteydessä myös rikosasiaa tai karkotusta hoitavaan asiamieheensä.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120