Arkisto tiedotteille ja lausunnoille 2013

19.6.2013 9.46

Lausunto Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013-2025

Dnro 17/2013       

 

Lausuntopyyntönne: OM 11/03/2012, 22.4.2013

LAUSUNTO OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMASTA VUOSILLE 2013–2025 (OM:N MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 16/2013)

 

Suomen Asianajajaliitto (jatkossa ”Asianajajaliitto”) kiittää lausuntopyynnöstä koskien oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa (jatkossa ”ohjelma”) ja lausuu kohteliaimmin seuraavaa:

 

 

YLEISTÄ

 

1.             Asianajajaliitto tiedostaa ohjelmaa valmistelleelle neuvottelukunnalle asetetut raamit ja sen, että neuvottelukunnan työlle on asetettu lähtökohdaksi säästöjen toteuttaminen siten, että ne mahdollisimman vähän vaarantaisivat kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa. Asianajajaliitto pitää hyvänä sitä, että taloudellisten edellytysten tiukentuessa kaikkea toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja myös kartoitetaan ne mahdollisuudet, joita toiminnan tehostaminen eri alueilla antaa. Rajallisia resursseja tulee myös pyrkiä kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti sekä asiallisesti että alueellisesti.

 

Asianajajaliitto kuitenkin katsoo, että oikeudenhoidolle asetetut säästötavoitteet, edellä todetusta huolimatta, ovat kohtuuttomat ja yleisen edun vastaiset eikä tavoite oikeusturvan vaarantamatta jäämisestä ohjelmassa toteudu. Ottaen huomioon oikeusministeriön hallinnonalan osuuden pienuuden valtion koko budjetissa, tavoiteltavat säästöt eivät ole niistä saatavaan hyötyyn nähden järkevässä suhteessa.

 

2.             Asianajajaliitto ilmaisee huolensa siitä, että oikeudenhoidon kokonaisuus näivettyy ja asioiden käsittely siirtyy vähitellen tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelle, sikäli kun asioita enää käsitellään ollenkaan. Asianajajaliiton käsityksen mukaan olisi kartoitettava ensin se, mitä tehokas oikeudenhoito vaatii ja määritettävä siitä aiheutuvat kustannukset ja varattava tämän toteuttamiseen riittävät varat. Asianajajaliitto uskoo myös, että nyt toteutettavia leikkauksia on hyvin vaikea korjausliikkein tulevaisuudessa palauttaa, joten tehtävät ratkaisut ovat kauaskantoisia.


 

3.             Asianajajaliiton käsityksen mukaan tuomioistuinten vähentyvät asiamäärät varsinkin riita-asioiden osalta johtuvat merkittäviltä osin siitä, että luottamus oikeuslaitokseen on horjunut.  Useita asioita ei ajeta lainkaan oikeudenkäyntien pitkän keston ja kuluriskin pelossa. Kansalaiset ja yritykset jäävät vaille oikeussuojaa. Erityisesti keskituloisten kansalaisten asema on ongelmallinen, ei vähiten oikeusturvavakuutusten puutteellisen kattavuuden vuoksi.

 

Yritykset puolestaan siirtävät asioitaan usein välimiesmenettelyyn. Vaikka välimiesmenettelyinstituutio on sinänsä hyvä ja kannatettava, sen laajalla yleistymisellä on myös varjopuolensa: yleisten tuomioistuinten tuomareiden osaaminen ko. oikeudenaloilla ei kehity. Välimiesmenettelyn ei-julkisuus puolestaan johtaa siihen, ettei julkinenkaan oikeuskäytäntö kehity.

 

4.             Asianajajaliitto on huolestunut siitä, että oikeuslaitoksen uudistukset maksatetaan asiakkailla. Sinänsä on lähtökohtaisesti kannatettavaa, että tuomioistuinyksiköiden kokoja suurennetaan, jotta esimerkiksi tuomareiden erityisosaamisen kehittäminen on mahdollista ja päällekkäistä hallintoa voidaan karsia. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että esimerkiksi ns. matkakäräjiä ja videokuulemisia hyödynnetään, ja että asianosaisten, asiamiesten ja todistajien matkustamisesta aiheutuvat lisäkustannukset eivät kaadu asiakkaiden kannettavaksi. Asianajajaliitto haluaa siten korostaa oikeusturvan kokonaishinnan huomioimista päätöksenteossa.

 

5.             Asianajajaliitto esittää, että tuomareiden erityisosaamista erityisesti kaupallisella puolella kehitetään ja tuomareille asetetaan pakollinen täydennyskouluttautumisvelvoite. Samalla on huolehdittava siitä, että tuomarit myös pääsevät ratkaisemaan niitä asioita, joista ovat hankkineet erityisosaamista. Niin ikään Asianajajaliitto esittää, että asioissa, joissa jompikumpi tai toinen osapuolista on yksityishenkilö, olisi pakollinen sovitteluvaihe, ennen kuin asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Sovittelijana voisi toimia joko siihen koulutettu tuomari tai Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen saanut asianajaja. Sovittelukoulutuksen saaneita asianajajia on tällä hetkellä n. 300.

 

6.             Vielä Asianajajaliitto esittää, että oikeusaputoimistoja kehitetään entistä enemmän oikeudellisia neuvontapalveluja ja talous- ja velkaneuvontaa antaviksi sekä lähinnä oikeudellisia asiakirjoja laativiksi yksiköiksi. Asianajajaliiton mielestä tulisi selvittää, mitä oikeusaputoimistojen antama oikeusapu itse asiassa maksaa. Oikeusaputoimistojen verkoston ilmeinen tuleva karsiminen johtaa väistämättä jo nyt olemassa olevien esteellisyysongelmien lisääntymiseen entisestään.

 

Asianajajaliitto katsoo, että oikeudenkäyntiasioiden hoitaminen tulisi ulkoistaa oikeusaputoimistoista kokonaan asianajajille ja luvan saaneille oikeudenkäyntiasiamiehille. Asianajajaliiton käsityksen mukaan asiat tulisivat hoidettua tätä kautta kustannustehokkaammin, edellä todettu esteellisyysongelma poistuisi ja yksityisten palveluntarjoajien edellytykset ylläpitää praktiikoitaan paranisivat. Mitä tulee viimeksi todettuun, tällä hetkellähän osassa maatamme oikeusaputoimistot ”kilpailevat” yksityisten palveluntarjoajien kanssa tilanteessa, jossa oikeusaputoimistojen palveluista ei peritä arvonlisäveroa. Tämä Asianajajaliiton käsityksen mukaan epäreilu kilpailu ei kuulu oikeusaputoimistojen tehtäviin, ja samalla se heikentää yksityisten palveluntarjoajien toimintaedellytyksiä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

 

7.             Ohjelman sivulla 12 todetaan henkilöstön eläköityminen. Sama ilmiö koskee myös asianajajakuntaa. Asianajajaliitto esittääkin huolensa siitä, ettei kasvukeskusten ulkopuolella enää tulevaisuudessa löydy avustajia esimerkiksi rikosasioissa. Valtakunnansyyttäjä on esittänyt erityisen avustajapäivystysjärjestelmän perustamista. Tällaiselle avustajapäivystykselle ei kuitenkaan ole edes perusedellytyksiä, mikäli maakunnissa ei ole riittävästi asianajajia ja muita oikeusavustajia.

 

 

Asianajajaliiton KOMMENTIT OHJELMAN YKSITTÄISIIN KOHTIIN

 

3. Lisätään ICT:n, sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien hyödyntämistä kaikessa toiminnassa (ja muut ohjelmassa esitetyt ns. tekniset keventämiskeinot)

 

Asianajajaliitto korostaa, että yllämainittujen asioiden valmisteluun on myös asiamiehet syytä kytkeä mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

 

Asianajajaliitto pitää erityisen tärkeänä, että hankkeet toteutetaan huolellisesti suunniteltuina, kustannustehokkaasti ja koko käyttäjäkentän tarpeet ja järjestelmien yhteensopivuus huomioiden. Muutoin on vaarana, että muualla saavutettavia säästöjä hukataan teknisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi ohjelman kohdissa 33. ja 34. todetut toimet, mikäli ne toteutetaan, tulee teknisesti koordinoida keskenään.

 

Asianajajaliitto kiinnittää huomiota jo olemassa olevan tekniikan hyödyntämiseen. Usein esimerkiksi yksinkertaisten asioiden valmisteluistunto voidaan ja tulee toteuttaa puhelimitse.

 

 

4. Koulutustoimintaa kehitetään kaikilla oikeudenhoidon sektoreilla ja tasoilla

 

Kuten kohdassa ”Yleistä” olemme todenneet, Asianajajaliitto katsoo, että tuomareiden täydennyskoulutus tulisi säätää pakolliseksi. Tämä mahdollistaisi tuomarikunnan erityisosaamisen kehittämisen. Pitkällä tähtäimellä tämä Asianajajaliiton käsityksen mukaan vähentäisi myös muutoksenhakua, jolloin saavutettaisiin säästöjä. Useissa tilanteissa ”takuu” tuomarin erityisosaamisesta saattaisi myös johtaa siihen, että kolmen tuomarin käsittelyiltä vältyttäisiin.

 

Asianajajaliitto toivoo, että asianajajia voidaan jatkossa ottaa entistä enemmän mukaan OM:n järjestämiin koulutuksiin, erityisesti yliopistopaikkakuntien ulkopuolella. Asianajajakunta hankkii koulutuksensa omilla varoillaan, mikä korostaa koulutusyhteistyön merkitystä asianajajakunnan kannalta.

 

 

6. Perustetaan tuomioistuinvirasto huolehtimaan tuomioistuinhallinnosta

 

Asianajajaliitto katsoo, että tuomioistuinviraston perustaminen on tarpeen tuomioistuinlaitoksen irrottamiseksi OM:n viime kädessä poliittisesta ohjauksesta. Vaikka riippumattomuusongelmia ei nykyisessä järjestelmässä ole käytännössä ilmennyt, länsimaisen oikeusvaltion perusperiaate, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus, tulee turvata myös muodollisesti.

 

Asianajajaliitto kuitenkin esittää huolensa ohjelman noudattamisesta syntyvistä kustannuksista, jotka ovat huomattavat. Ottaen huomioon, että virat uuteen virastoon tulisivat Asianajajaliiton käsityksen mukaan siirrettäviksi nykyisistä oikeusministeriön viroista, esitetty n. 1 miljoonan euron kustannus on huomattava ja näissä olosuhteissa vastaavasti pienentää lainkäyttötoimintaan käytettävissä olevia resursseja. Asianajajaliitto katsoo, että ko. kustannusmuodostuma tulee selvittää ennen lopullisen päätöksen tekemistä viraston perustamisesta.

 

 

Kohdat 7-9: Tuomioistuinlinjojen yhdistämisen selvittäminen, rangaistusluonteiset hallinnolliset sanktiot

 

Asianajajaliitto kannattaa ohjelmassa esitettyä. Paitsi, että samassa asiassa voi tulla esiin useampi prosessilaji, kuten viime aikoina runsaasti esillä ollut ne bis in idem -problematiikka, tuomioistuinlinjan valinta tulkinnanvaraisissa asioissa on haasteellista ja väärä valinta voi aiheuttaa oikeudenmenetyksiä.

 

 

10. Sosiaalivakuutusta ja toimeentuloturvaa koskevien asioiden oikeusturvajärjestelmä

uudistetaan kokonaisvaltaisesti  

 

Asianajajaliitto katsoo, että hyvälläkään valmistelulla ja päätösten perusteluilla ei täytetä legitimiteettivajetta, jollei selvitetä itse ratkaisujen oikeellisuutta ja yhteiskunnallista vaikutusta. Tyytymättömyys ratkaisuihin ei juuri vähene hyvin perustelluilla päätöksillä, vaan ratkaisuilla, jotka ovat lopputuloksiltaan yleisesti hyväksyttäviä. Myös ratkaisujen lopputulosten empiirinen tutkimus on siten tarpeen.

 

 

11. Jatketaan käräjäoikeuksien rakenneuudistusta

 

 

12. Jatketaan hovi- ja hallinto-oikeusverkoston uudistamista tavoitteena toiminnallisesti ja laadullisesti sekä väestöpohjaltaan vahvat tuomioistuimet

 

Kuten edellä olemme todenneet, sinänsä on lähtökohtaisesti kannatettavaa, että tuomioistuinyksiköiden kokoja suurennetaan, jotta esimerkiksi tuomareiden erityisosaamisen kehittäminen on mahdollista ja päällekkäistä hallintoa voidaan karsia. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että esimerkiksi ns. matkakäräjiä ja videokuulemisia hyödynnetään, ja että asianosaisten, asiamiesten ja todistajien matkustamisesta aiheutuvat lisäkustannukset eivät kaadu asiakkaiden kannettavaksi.

 

Asianajajaliitto pitää erikoisena lähestymistapaa, jonka mukaan tuomiopiirien tulee vastata poliisin ja syyttäjän toimialueita. Asianajajaliitto näkee asian siten, että tuomioistuinten tuomiopiirit tulee muodostaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Istuntopaikkoja tulee säilyttää riittävä määrä, varsinkin alueeltaan laajoissa tuomiopiireissä.

 

Viittaamme edellä kohdassa ”Yleistä” esittämäämme koskien niitä syitä, jotka Asianajajaliiton käsityksen mukaan osaltaan ovat johtaneet juttumäärien vähentymiseen.

 

 

13. Uudistetaan hallinto-oikeuksien jutturyhmien jakautumista

 

Asianajajaliitto on 3.2.2011 lausunut hallintolainkäytön tasotyöryhmän mietinnöstä, koskien hallinto-oikeuksien tehtäviä ja tehtävien jakoa, muun muassa seuraavaa:

 

”Asianajajaliitto yhtyy työryhmän esityksiin hallinto-oikeuksien vahvistamisesta ensi asteen yleisinä hallintotuomioistuimina. Asioiden hajauttamiseen kaikkien hallinto-oikeuksien kesken välillistä verotusta koskevissa asioissa sekä turvapaikka- ja muuta kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa ei liitto vastusta, mutta olisi kuitenkin harkittava sitä, onko syytä jakaa niitä kaikkien hallinto-oikeuksien kesken. On asioita, joiden käsittely on keskitettävä yhteen tai muutamaan hallinto-oikeuteen, koska näin saadaan riittävä asiantuntemus turvatuksi. Tämä on liiton mielestä parempi ratkaisu kuin erityistuomioistuinten perustaminen. Myös asioiden vähälukuisuus voi olla syynä keskittämiseen.”

 

Asianajajaliitto uudistaa ao. lausunnossa esittämänsä. Erityisesti Asianajajaliitto kiinnittää tässäkin yhteydessä huomiota siihen, ettei ympäristö- ja vesiasioita tulisi hajauttaa edes kahteen hallinto-oikeuteen.

 

 

14. Keskitetään summaaristen riita-asioiden käsittely siirtämällä ne ulosottoviranomaiselle tai enintään kolmeen käräjäoikeuteen

 

Asianajajaliitto vastustaa summaaristen asioiden keskittämistä harvoihin käräjäoikeuksiin. Ongelmaksi muodostuisivat esimerkiksi tilanteet, joissa summaarinen asia osoittautuu riitaiseksi.

 

 

15. Laajennetaan jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalaa

 

Asianajajaliiton käsityksen mukaan ei ole käytettävissä tutkimustietoa siitä, miten nykyinen jatkokäsittelylupajärjestelmä on toiminut käytännössä. On siten epäselvää, mihin perustuu ohjelman sivulla 28 todettu, jonka mukaan järjestelmä ”on yleisesti ottaen täyttänyt hyvin sille asetetut oikeusturva- ja muut tavoitteet.”

 

Asianajajaliitto vastustaa lupajärjestelmän laajentamista sekä riita- että rikosasioissa oikeusturvanäkökohtiin vedoten. Laajentaminen heikentäisi kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa kohtuuttomasti. Joka tapauksessa päätöksiä ei Asianajajaliiton käsityksen mukaan tule tehdä ennen kuin nykyjärjestelmän vaikutukset on selvitetty.

 

Asianajajaliitto vastustaa ohjelmassa sivulla 29 ehdotettua, jonka mukaan ”pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa yksin näytön arvioinnin riitauttamisen perusteella tulisi nykyistä harvemmin kysymykseen.” Asianajajaliitto katsoo, että niissä jutuissa, joissa hovioikeusmenettely käydään, muutosta tulee voida hakea oikeusturvasyistä myös alioikeuden näyttöratkaisuun. On myös todettava, että raja oikeus- ja näyttökysymysten välillä ei ole aina selkeästi vedettävissä.

 

 

16. Selvitetään tarve ja mahdollisuudet siirtyä noudattamaan normaalia oikeusastejärjestystä eräissä rikoksentekijän luovuttamista koskevissa asioissa sekä eräissä kansainvälisissä perheoikeusasioissa

 

Asianajajaliitto katsoo, että asianomaisessa kohdassa todettuja asioita voidaan jakaa niin sanotun normaalin oikeusastejärjestyksen mukaisesti, kuitenkin huomioiden sen, että asian ratkaisevan lainkäyttöhenkilöstön erityisasiantuntemus on turvattu. Jotkin asiat ovat vuositasolla lukumääräisesti vähäisiä, joten erityisasiantuntemuksen säilymiseen tulee näissä asioissa kiinnittää erityistä huomiota. Asioiden jakautuminen tulee rajoittaa harvoihin käräjäoikeuksiin, juuri edellä todetun erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi ratkaisutoiminnassa.

 

Poikkeuksen edellä todetusta oikeusastejärjestyksestä muodostavat ns. lapsikaappausasiat, joiden tulee Asianajajaliiton näkemyksen mukaan säilyä Helsingin hovioikeuden ensiasteena ratkaistavina. Helsingin hovioikeudella on hyvä asiantuntemus kyseisistä asioista, jotka ovat luonteeltaan kiireellisinä ratkaistavia. Näitä asioita on vuosittain alle kymmenen.

 

 

18. Laajennetaan oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalaa

 

Asianajajaliitto katsoo, että mitä enemmän oikeudenhoidon painopistettä siirretään oikaisuvaatimusmenettelyyn, sitä enemmän tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä siirretään asianomaisille viranomaisille. Tällöin kustannusvaikutuksen positiivisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Asianajajaliitto korostaa niin ikään, että oikeusapupalvelujen saatavuus kansalaisille tulee turvata myös näissä käsittelyvaiheissa.

 

Vaikka pakollinen oikaisumenettely vähentää tuomioistuimiin tulevia asioita, kansalaisen kannalta oikaisuvaatimus on usein vain hidastava ja monimutkaistava tekijä, varsinkin, jos oikaisupäätös on vain alkuperäisen päätöksen toisinto, kuten asianlaita usein valitettavasti on. Asianajajaliitto korostaa viranomaisten velvollisuutta itseoikaisuun myös valitusasian vireilläolon kaikissa vaiheissa, jolloin lähestytään siviilioikeudellisissa asioissa esillä olevaa pyrkimystä asian sopimisesta. Viranomaisten tulee panostaa oikeudelliseen osaamiseen oikaisujen hoitamisessa, jotta oikaisujärjestelmän laajentamisesta saataisiin tavoiteltu hyöty. Esimerkiksi ympäristöasioissa ratkaisut annetaan tyypillisesti kuulemisvaiheen jälkeen, päätökset ovat usein laajasti perusteltuja ja joissain tapauksissa asiat ratkaistaan kollegiaalisesti usean asiantuntijan kesken. Tällöin oikaisuvaatimusmenettelyllä ei olisi saavutettavissa olennaista hyötyä vaan se ainoastaan hidastuttaisi prosessia perusteettomasti.  Sama koskee oikaisumenettelyn soveltamista esimerkiksi välillistä verotusta koskeviin asioihin.

 

 

19. Selvitetään mahdollisuus siirtyä järjestelmään, jossa lasten huostaanotosta

päättäisi ensi vaiheessa moniammatillinen toimielin

 

Asianajajaliitto ei kannata esitettyä.

 

Moniammatilliset lastensuojelun toimielimet ja niiden päätösmenettely ovat Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ongelma, koska sekä lapsille että vanhemmille on taattava turvallisin tapa saada oikeusturvaa tasapuolisesti.

 

Vastikään vuonna 2010 toteutuneen lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä käytiin keskustelua sekä lapsen että vanhempien oikeusturvan parantamisesta. Sitä pidettiin painavana perusteena huostaanottojen siirtämiselle tuomioistuinkäsittelyyn (pohdittiin mm. näiden asioiden siirtämistä käräjäoikeuksille).  Aikaisemminhan ko. asiat ratkaistiin viranhaltijamenettelyssä/sosiaalilautakunnassa, samankaltaisessa moniammatillisessa järjestelmässä, jota ohjelmassa nyt esitetään.

 

Huostaanottoasioissa tuomioistuinmenettely on järkevä ja puolustettava, koska tuomioistuinmenettelyssä voidaan mm. ottaa vastaan kirjallisia todisteita ja henkilötodistelua, jotka kuitenkin ovat osaltaan päätöksenteon pohjana. Juuri tähän kilpistyvät ongelmat, jos päätöksen tekisi lastensuojelun sosiaalityöntekijä joko yksin tai moniammatillisessa toimielimessä. Ko. moniammatilliset ryhmät edustavat asianajajakunnan kokemuksen mukaan usein äärimmäisen sovittelevia keinoja tilanteissa, joissa olisi tarvetta päättäväisesti tarttua ongelmaan. Tuomioistuinten ulkopuolisissa toimielimissä ei usein tunneta tai tiedosteta lain tarjoamia ratkaisukeinoja.

 

Esitetty moniammatillinen toimielin olisi uusi lisäporras, johon osallistuisi useampi henkilö, jolloin menettely ei ainakaan kevenny. Nämä resurssit olisivat toisaalta pois muusta perustyöstä. Moniammatillisen toimielimen perustaminen vääjäämättä aiheuttaa myös perustamis- ja ylläpitokustannuksia eikä se tämäntyyppisissä asioissa välttämättä kuitenkaan vähentäisi asianosaisten muutoksenhakuhalukkuutta. Näin ollen myöskään säästötoimien näkökulmasta uusi porras ei välttämättä tuo, yllä lausuttu huomioiden, taloudellisesti lisäarvoa tai lisää asianosaisten oikeusturvaa.

 

 

23. Laajennetaan asiantuntija-avusteinen huoltoriitamenettely koko maahan

 

Huoltoriitasovittelun (HRS) valtakunnallistaminen tarjoaa mahdollisuuden kohtuullisen sopuisille vanhemmille saada apua lapsen huoltoriidan ratkaisuun siten, että lapsen näkökulmaa ja etua arvioidaan ulkopuolisin, ammatillisesti osaavin silmin avoimemmin kumpaankin vanhempaan nähden. Kun asianosaisina ovat sovittelunhaluiset vanhemmat ja jos he pääsevät sopimaan kaikista lasta koskevista erimielisyyksistään, menettely säästää niin tuomioistuimen kuin sosiaalitoimenkin resursseja. 

 

Asianajajaliitto kannattaa HRS-menettelyn laajentamista koko maahan. Sovittelumenettelyn valtakunnallisen käyttöönoton yhteydessä tulisi kuitenkin ratkaista vanhempien taloudellisesti hyvin epätasa-arvoinen asema menettelyn aiheuttamien oikeudenkäyntikulujen näkökulmasta – julkista oikeusapua saava vanhempi ei pääsääntöisesti maksa menettelystä mitään, kun taas itse maksavalle siitä voi aiheutua todella merkittäviä kuluja ilman, että menettelyssä päästään ratkaisuun. Tulisikin harkita mahdollisuutta, että sovittelumenettelyyn vanhemmat voisivat saada julkista oikeusapua tuloista riippumatta. Muussa tapauksessa voidaan arvioida, että menettely jää pääosin käytettäväksi vain tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat saavat julkista oikeusapua, jolloin suuri osa vanhemmista tulee taloudellisista syistä jäämään menettelyn ulkopuolelle.

 

Asianajajan rooli ei sovittelussa ole täysin selkiytynyt tai jäsentynyt. Yhtenä ongelmana on ollut, että kokeiluyksiköissä sekä niin kutsutut pilottituomarit että muutkin asiantuntijat ovat saaneet runsaasti sellaista koulutusta, jonka ulkopuolelle asianajajat ovat jääneet. Jotta eri tahojen odotukset muun muassa asianajajien roolista saadaan kohtaamaan, tarvitaan yhteistä koulutusta.

 

 

24. Vähennetään lautamiesten lukumäärää kokoonpanoissa

 

Asianajajaliiton käsityksen mukaan lautamiesjärjestelmästä tulisi kustannussyistä luopua kokonaan.

 

 

26. Rikosprosessia kevennetään näytöllisesti selvissä asioissa ja tiivistetään rikosprosessiketjua

 

Asianajajaliitto kannattaa esitettyä, edellyttäen, että syyttäjä selkeästi ilmoittaa rangaistus- ja muut vaatimuksensa perusteineen, kuten ohjelmassa on todettu.

 

Asianajajaliitto katsoo, että ehdotettu kirjallinen menettely ja ohjelman kohdassa 35. esitetty suullisten perusteluiden käyttöönotto ovat menettelyinä ristiriidassa. Olisi siis valittava toinen näistä vaihtoehdoista. Asianajajaliiton käsityksen mukaan suullisten perusteluiden antaminen tulee rajoittaa vain hyvin yksinkertaisiin ja selviin asioihin.

 

 

29. Käytetään nykyistä useammin nopeutettua käsittelyä, syyttäjähaastetta ja ns. yhden kosketuksen toimintamallia rikosasioissa

 

Asianajajaliitto suhtautuu esitettyyn lähtökohtaisesti positiivisesti edellyttäen, että riittävät oikeusavun resurssit, myös mahdollisille tähän liittyville uusille avustajapäivystystarpeille, turvataan.

 

 

33. Lisätään videotallenteiden käyttöä hovioikeudessa

 

Asianajajaliitto kannattaa esitettyä videotallenteiden käytön selvittämistä muutoksenhakutuomioistuimessa. Kuten edellä on todettu, Asianajajaliitto vastustaa ns. näyttömuutoksenhaun kieltämistä, mikä puoltaa sitä, että videotallenteiden kautta saatavat prosessiekonomiset ja oikeusvarmuuteen liittyvät vaikutukset on syytä selvittää.

 

Asianajajaliitto toteaa, että teknisistä investoinneista arvioidut kustannukset ovat huomattavat. On siksi tarkoin harkittava esimerkiksi sitä, kuinka monta salia per tuomioistuinyksikkö varustetaan teknisillä välineillä.

 

 

34. Lisätään videokuulemisten käyttöä tuomioistuimissa

 

Asianajajaliitto kannattaa videoneuvottelujen käytön lisäämistä edellyttäen, että rakennetaan tekninen verkosto, joka todella palvelee myös asianosaisia ja heidän avustajiaan siten, että oikeusturvanäkökulmat eivät vaarannu.

 

 

35. Otetaan rajoitetusti käyttöön tuomioiden suullinen perustelu ja harkitaan myös muita keinoja keventää kirjallisten tuomioiden laatimista

 

Asianajajaliiton käsityksen mukaan mahdollinen suullisten perusteluiden antaminen tulee rajoittaa vain hyvin yksinkertaisiin ja selviin asioihin.

 

 

36. Syvennetään oikeuslaitoksen henkilöstön yleis- ja erityisosaamista tavoitteena prosessin johdon ja asiasubstanssin vahva asiantuntijuus

 

Asianajajaliitto ehdottaa tuomareille pakollista täydennyskouluttautumisvelvoitetta heidän erityisosaamisensa kehittämisen mahdollistamiseksi. OM:n antamaa koulutusta tulisi pyrkiä kohdentamaan entistä enemmän myös yritystoimintaan liittyvään juridiikkaan.

 

 

39. Tuomioistuinmaksujen käyttöalaa laajennetaan ja maksuja korotetaan

 

Asianajajaliitto korostaa, että mahdollisten maksujen lisääntymisen ja korottamisen tulee olla hyvin maltillista eivätkä ne saa muodostua esteiksi oikeusturvan saatavuudelle.

 

 

42. Otetaan käyttöön syyteneuvottelumenettely

 

Asianajajaliitto lähtökohtaisesti kannattaa syyteneuvottelumenettelyn käyttöönottoa. Asianajajaliitto on antanut lausuntonsa asiasta työryhmävaiheen jälkeen kesällä 2012, esittäen, että tiettyihin seikkoihin tulee vielä kiinnittää asian jatkovalmistelussa huomiota.  Asianajajaliitto tulee ottamaan kantaa hiljattain annettuun hallituksen esitykseen siitä järjestettävän lausuntokierroksen yhteydessä.

 

 

Asianajo ja julkinen oikeusapu

 

45. Tarkistetaan julkisen oikeusavun kattavuus

 

 

46. Jatketaan oikeusaputoimistojen hallinnollista uudistamista

 

Kuten edellä on todettu, Asianajajaliitto esittää, että oikeusaputoimistoja kehitetään entistä enemmän oikeudellisia neuvontapalveluja, mm. puhelinneuvontaa, ja talous- ja velkaneuvontaa antaviksi sekä asiakirjoja laativiksi yksiköiksi. Asianajajaliiton käsityksen mukaan tutkimuksin tulisi siis selvittää, mitä oikeusaputoimistojen antama oikeusapu maksaa. Oikeusaputoimistojen verkoston ilmeinen tuleva karsiminen johtaa väistämättä jo nyt olemassa olevien esteellisyysongelmien lisääntymiseen entisestään.

 

Asianajajaliitto katsoo, että oikeudenkäyntiasioiden hoitaminen tulisi ulkoistaa oikeusaputoimistoista kokonaan asianajajille ja luvan saaneille oikeudenkäyntiasiamiehille. Asianajajaliiton käsityksen mukaan asiat tulisivat hoidettua tätä kautta kustannustehokkaammin, edellä todettu esteellisyysongelma poistuisi ja yksityisten palveluntarjoajien edellytykset ylläpitää praktiikoitaan paranisivat. Mitä tulee viimeksi todettuun, tällä hetkellähän osassa maatamme oikeusaputoimistot ”kilpailevat” yksityisten palveluntarjoajien kanssa tilanteessa, jossa oikeusaputoimistojen palveluista ei peritä arvonlisäveroa. Joillakin alueilla ns. täysin maksavat asiakkaat muodostavat käytettävissä olevan tiedon mukaan jopa kymmeniä prosentteja oikeusavun volyymista. Tämä Asianajajaliiton käsityksen mukaan epäreilu kilpailu ei kuulu oikeusaputoimistojen tehtäviin, ja samalla se heikentää yksityisten palveluntarjoajien toimintaedellytyksiä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Yksityisten asianajajien tarjoamien oikeusapupalvelujen laatu on käytettävissä olevan tutkimustiedonkin perusteella yleisesti ottaen hyvällä tasolla.

 


47. Oikeusavun sähköistä asiointia ja etäpalveluja laajennetaan

 

Asianajajaliitto epäilee, miten tehokkaasti oikeusapupalveluja voidaan antaa etäpalveluina, lukuun ottamatta ensikontaktia asiakkaaseen. Etäpalveluiden toimivuus edellyttää suojattua videoyhteyttä käytännössä ympäri vuorokauden, josta järjestelmästä aiheutuva kustannus olisi huomattava.

 

 

48. Tehostetaan tuomioistuimien ja valvontaelinten roolia oikeudenkäyntiavustajien laadun valvomisessa

 

Asianajajaliitto katsoo, että mikäli tuomioistuin katsoo sille olevan aihetta, asiamiehen toiminnasta tulee tehdä ilmoitus Valvontalautakunnalle. Tämän tulee Asianajajaliiton käsityksen mukaan olla ensisijainen valvontamekanismi. Asianajajaliitto pitää virheellisenä ohjelman sivun 58 liitteestä 2 ilmenevää lähtökohtaa, jonka mukaan ehdotuksen kohdan 48. säästövaikutukseksi on arvioitu 400 000–1 000 000 euroa. Tällä ikään kuin etukäteen ”perustellaan” avustajien palkkioiden leikkaukset, kun lähtökohtana tulee olla päinvastoin se, että kaikki tehty työ korvataan, ellei erityisistä, tuomioistuimen päätöksen perusteluihin kirjattavista yksilöidyistä syistä johtuen, ole aihetta avustajan palkkion alentamiseen.

 

Asianajajaliitto tuo tässäkin yhteydessä esiin oikeusaputaksojen jälkeenjääneisyyden yleiseen ansiokehitykseen ja markkinoilla vallitseviin hintoihin verrattuna. Ellei asiaan puututa, ammattitaitoisen oikeusavun saanti ja kansalaisten oikeusturva tulevaisuudessa vaarantuu.

 

Asianajajaliitto huomauttaa, että ohjelmassa ei kiinnitetä huomiota muiden oikeudenhoidon toimijoiden kuin avustajien työn laadun valvontaan. Asianajajaliitto toivoo, että asian jatkovalmistelussa tähän kiinnitetään huomiota.

 

 

51. Sovintomenettelyjen laajentaminen

 

Asianajajaliitto esittää, että asioissa, joissa jompikumpi tai toinen osapuolista on yksityishenkilö, olisi pakollinen sovitteluvaihe, ennen kuin asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Sovittelijana voisi toimia joko siihen koulutettu tuomari tai Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen saanut asianajaja. Sovittelukoulutuksen saaneita asianajajia on tällä hetkellä n. 300.

 

 

53. Selvitetään mahdollisuus valtiollistaa talous- ja velkaneuvonta ulosoton tai oikeusavun yhteyteen

 

Asianajajaliitto katsoo, että talous- ja velkaneuvonta sopisi hyvin oikeusaputoimistojen annettavaksi samassa yhteydessä, kun oikeusaputoimistojen tehtäviä muutettaisiin toisaalla tässä lausunnossa esittämällämme tavalla.

 

 

Helsingissä kesäkuun 19. päivänä 2013

 

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

 

Risto Sipilä

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

 

Tämä lausunto on valmisteltu Suomen Asianajajaliiton hallituksessa.


Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje