Oikeudelliset uutiset, kotim. tuomioistuimet, arkisto 2012
Oikeudenkäynnin pitkittyminen kahdella vuodella hyvitettiin 300 eurolla, joka kuittaantui hovioikeuden tuomitsemalla kulukorvausvelvollisuudella
THO:2012:2 Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäynnin viivästymishyvitys Asianosaisen kulut
Oikeudenkäyntikuluvaatimus on ratkaistava eri perustein riippuen siitä, ovatko korvattavaksi vaaditut kulut aiheutuneet pääasian ajamisesta vai hyvityksen vaatimisesta oikeudenkäynnin viivästymisestä. Pääasian osalta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen on sovellettava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Hyvityksen vaatimisen osalta mainitut säännökset syrjäyttää erityislakina oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 10 §.
A häviää valituksensa vahingonkorvausta koskevan pääasian osalta hovioikeudessa, joten hänet on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan valtion oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Hovioikeus katsoo valtion kohtuullisiksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 300 euroa viivästyskorkoineen.
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 10 §:n mukaan jos asianosaiselle myönnetään sanotussa laissa tarkoitettu hyvitys, hänelle määrätään samalla valtion varoista korvattavaksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei niitä muutoin korvata valtion varoista.
A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta on pääteltävissä, että siinä kysymys on hänen oman työnsä korvaamisesta.
Hovioikeus katsoo, että perustetta tulkita edellä tarkoitettua 10 §:n säännöstä niin, että siinä olisi tarkoitettu muiden edellytysten täyttyessä määrätä korvausta myös hyvitystä saavan omasta työstä, ei ole. A:n korvausvaatimus on sen vuoksi hylättävä kokonaan siitäkin huolimatta, että A voittaa osittain hyvitystä koskevan vaatimuksensa.
