Tuomioistuinviraston johtokuntaan ei tule asianajajajäsentä
16.1.2019 | OikeusuutisetLakivaliokunnan mietintö tuomioistuinvirastosta valmistui. Valiokunta esittää virastolle esitystä suurempaa toimivaltaa tuomioistuinten virkoihin liittyen.
…
Lakivaliokunta on tässä
yhteydessä harkinnut myös asianajajan kuulumista Tuomioistuinviraston
johtokuntaan. Hallituksen esitykseen ei sisälly tätä koskevaa ehdotusta
(HE, s. 24—25), mutta viraston perustamista pohtinut toimikunta on tätä
ehdottanut (Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 23/2017).
Asianajajan kuulumiselle viraston johtokuntaan voidaan lakivaliokunnan
mielestä esittää vahvoja perusteita. Tätä puoltaisi muun muassa se, että
asianajajat tuntevat työnsä vuoksi tuomioistuinten toimintaa erittäin
hyvin ja edustavat laajasti tuomioistuimissa eri rooleissa asioivia.
Asianajajaedustaja toisi siten johtokuntaan merkityksellistä
tuomioistuinten asiakasnäkökulmaa ja monipuolistaisi sitä. Myös muissa
Pohjoismaissa tuomioistuinviraston johtokunnassa on asianajajien
edustus.
yhteydessä harkinnut myös asianajajan kuulumista Tuomioistuinviraston
johtokuntaan. Hallituksen esitykseen ei sisälly tätä koskevaa ehdotusta
(HE, s. 24—25), mutta viraston perustamista pohtinut toimikunta on tätä
ehdottanut (Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 23/2017).
Asianajajan kuulumiselle viraston johtokuntaan voidaan lakivaliokunnan
mielestä esittää vahvoja perusteita. Tätä puoltaisi muun muassa se, että
asianajajat tuntevat työnsä vuoksi tuomioistuinten toimintaa erittäin
hyvin ja edustavat laajasti tuomioistuimissa eri rooleissa asioivia.
Asianajajaedustaja toisi siten johtokuntaan merkityksellistä
tuomioistuinten asiakasnäkökulmaa ja monipuolistaisi sitä. Myös muissa
Pohjoismaissa tuomioistuinviraston johtokunnassa on asianajajien
edustus.
Asianajajien
edustus ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätön Tuomioistuinviraston
tai sen johtokunnan tehtävien kannalta, ja tuomioistuimilla on muitakin
keskeisiä sidosryhmiä, kuten syyttäjät ja julkiset oikeusavustajat.
Lisäksi esityksen mukainen kokoonpano, jossa on yksi
tuomioistuinlaitoksen ulkopuolinen jäsen, täyttää kansainväliset
suositukset.
edustus ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätön Tuomioistuinviraston
tai sen johtokunnan tehtävien kannalta, ja tuomioistuimilla on muitakin
keskeisiä sidosryhmiä, kuten syyttäjät ja julkiset oikeusavustajat.
Lisäksi esityksen mukainen kokoonpano, jossa on yksi
tuomioistuinlaitoksen ulkopuolinen jäsen, täyttää kansainväliset
suositukset.
Saamaansa
selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta on päätynyt
puoltamaan hallituksen esittämää ratkaisua. On kuitenkin tärkeää, että
Tuomioistuinviraston ja sen johtokunnan työssä huolehditaan yhteistyöstä
eri sidosryhmien kanssa ja otetaan huomioon yhteistyössä esille
tulleita näkökohtia viraston ja tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä.
Esityksen mukaisen kokoonpanon toimivuutta on jatkossa myös aiheellista
seurata.
selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta on päätynyt
puoltamaan hallituksen esittämää ratkaisua. On kuitenkin tärkeää, että
Tuomioistuinviraston ja sen johtokunnan työssä huolehditaan yhteistyöstä
eri sidosryhmien kanssa ja otetaan huomioon yhteistyössä esille
tulleita näkökohtia viraston ja tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä.
Esityksen mukaisen kokoonpanon toimivuutta on jatkossa myös aiheellista
seurata.
***
Lakivaliokunta ei
… pidä Tuomioistuinviraston perustamisen lähtökohdat ja
tavoitteet huomioon ottaen perusteltuna ehdotusta siitä, että
tuomioistuinten virkaehtosopimuksia sekä tuomioistuinlaitoksen virkojen
perustamista, lakkauttamista ja siirtämistä koskeva toimivalta
säilytetään oikeusministeriöllä. Mainittu toimivalta on keskeinen
Tuomioistuinviraston perustehtävissä, kuten tuomioistuinten toiminnan ja
tuloksellisuuden kehittämisessä sekä voimavarojen jakamisessa, joten
mainitun toimivallan jääminen oikeusministeriöille heikentäisi
Tuomioistuinviraston mahdollisuuksia huolehtia tuomioistuinten
toimintaedellytyksistä eikä vahvistaisi tuomioistuinten
riippumattomuutta. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä
antamassaan lausunnossa katsonut, että kyseisen toimivallan
säilyttäminen oikeusministeriöllä on jännitteisessä suhteessa viraston
perustamisen keskeisimmän tavoitteen kanssa (PeVL 49/2018 vp, s. 4). Toimivallan tällaista hajauttamista voidaan pitää myös epätarkoituksenmukaisena.
… pidä Tuomioistuinviraston perustamisen lähtökohdat ja
tavoitteet huomioon ottaen perusteltuna ehdotusta siitä, että
tuomioistuinten virkaehtosopimuksia sekä tuomioistuinlaitoksen virkojen
perustamista, lakkauttamista ja siirtämistä koskeva toimivalta
säilytetään oikeusministeriöllä. Mainittu toimivalta on keskeinen
Tuomioistuinviraston perustehtävissä, kuten tuomioistuinten toiminnan ja
tuloksellisuuden kehittämisessä sekä voimavarojen jakamisessa, joten
mainitun toimivallan jääminen oikeusministeriöille heikentäisi
Tuomioistuinviraston mahdollisuuksia huolehtia tuomioistuinten
toimintaedellytyksistä eikä vahvistaisi tuomioistuinten
riippumattomuutta. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä
antamassaan lausunnossa katsonut, että kyseisen toimivallan
säilyttäminen oikeusministeriöllä on jännitteisessä suhteessa viraston
perustamisen keskeisimmän tavoitteen kanssa (PeVL 49/2018 vp, s. 4). Toimivallan tällaista hajauttamista voidaan pitää myös epätarkoituksenmukaisena.
Edellä
olevan perusteella virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja
siirtämiseen sekä tuomioistuinten virkaehtosopimuksiin liittyvän
toimivallan on lakivaliokunnan mukaan perusteltua olla
Tuomioistuinvirastolla.