OPTL:tä julkaisu Tuomioistuinsovittelu Suomessa

Suomessa otettiin vuonna 2006 käyttöön yleisissä tuomioistuimissa tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinsovittelussa on kyse tuomarin johdolla tapahtuvasta vapaaehtoisesta

menettelystä, jossa tarkoituksena on saada osapuolet itse löytämään heitä

tyydyttävä ratkaisu konfliktiinsa. Siinä ei siis pyritä lain mukaiseen ratkaisuun,

vaan ratkaisuun, joka tyydyttää osapuolten tarpeet ja intressit. Tuomioistuinsovittelua

käytetään riitaisissa siviiliasioissa (riita- ja hakemusasiat).

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa (Kaijus Ervasti:

Tuomioistuinsovittelu Suomessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia

256) on selvitetty tuomioistuinsovittelun yleisyyttä ja toimivuutta tuomioistuinasiakirjojen valossa järjestelmän kolmen ensimmäisen toimintavuoden (2006–2009) ajalta.

Sovittelun käyttö käynnistynyt hitaasti

Vuosien 2006–2009 aikana tuomioistuinsovittelua pyydettiin käräjäoikeuksissa 412

tapauksessa, joista sovittelu aloitettiin 358:ssa tapauksessa. Kun sovittelua on pyydetty, se käynnistyy siis 86 prosentissa tapauksista. Tavallisimmin sovittelu ei

käynnisty sen vuoksi, että toinen osapuoli ei halua sitä. Kyse onkin vapaaehtoisesta

menettelystä

Tällä hetkellä noin 100–150 tapausta etenee vuosittain tuomioistuinsovitteluun.

Se tarkoittaa 1,3 prosenttia riitaisista siviiliasioista. Järjestelmä on käynnistynyt siis

Suomessa suhteellisen hitaasti. Tuomioistuinsovittelun käyttö vaihtelee myös paljon

käräjäoikeuksittain. kaikkein eniten tuomioistuinsovittelua käytetään Oulun käräjäoikeudessa, jossa 6 prosenttia asioista päätyy sovitteluun. Kun kyse on täysin

uudesta ja perinteisestä tuomarin roolista poikkeavasta toimintatavasta, on eduksi,

ettei järjestelmä ole laajentunut ennen kuin riittävästi tuomarikuntaa on saatu koulutettua sovittelusta.

Sovittelua käytetään kaikenlaisissa jutuissa

Tuomioistuinsovittelua käytetään kaikenlaisissa siviilisioissa, joita tuomioistuimissa

muutoinkin käsitellään. Erityisen paljon menettelyä käytetään kuitenkin yksityishenkilöiden

välisissä asioissa (62 %). Osapuolilla on yleensä sovittelussa mukana

lakimiesavustajat. Keskimääräinen riidanalainen intressi on sovittelutapauksissa

16 274 euroa. Määrä vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä tuomioistuinten

siviiliasioissa. Keskeisimmät asiaryhmät yksityishenkilöiden kannalta tuomioistuinsovittelussa ovat perheeseen ja asumiseen liittyvät riidat.

Lisätietoa 

Palaa otsikoihin