EIT: Vähäisessäkin rikosasiassa tulee pääsääntöisesti järjestää suullinen käsittely

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi hiljattain antamassaan tuomiossa, että jutussa, jossa poliisi oli määrännyt noin 625 euron suuruisen sakon valittajalle, olisi tullut järjestää suullinen käsittely huolimatta siitä, että valittaja ei nimenomaisesti tätä ollut ensi asteessa vaatinut.

Finlex-lyhennelmästä:

EIT pani merkille, että valittaja ei ollut nimenomaisesti pyytänyt suullista käsittelyä. Toisaalta kansallisen lain mukaan suullinen käsittely tuli pitää, jos tuomari katsoi, että juttu tuli käsitellä yleisen rikosprosessilain mukaan. Päätös jäi tuomarin harkinnan varaan. Laissa ei ollut säännöstä siitä, että vastaaja saisi pyytää suullista käsittelyä. Näissä oloissa EIT katsoi, ettei valittajan luopuminen oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ollut yksiselitteistä. Päinvastoin hän oli nimenomaisesti vedonnut suullisen käsittelyn puuttumiseen perustuslakituomioistuimessa. Toisin kuin esim. ylinopeus- ja rattijuopumusjutuissa, jossa näyttö saatiin objektiivisin menetelmin liikennetutkalla ja alkoholitestillä, käsillä olevassa tapauksessa, joka koski väkivaltaista käyttäytymistä, näyttö oli perustunut poliisien kertomuksiin. Sakon olivat määränneet samat poliisit, jotka olivat olleet paikalla teon aikaan. Sakkoa oli perusteltu varsin lyhyesti. Mitään kirjeenvaihtoa ei ollut käyty ennen jutun viemistä oikeuteen eikä senkään jälkeen. Oikeus oli pysyttänyt sakon poliisin jättämien asiakirjojen perusteella eli nojautumalla yksin sakkomääräykseen ja tapahtumakertomukseen. Viedessään jutun oikeuteen valittaja oli riitauttanut sakon ja tiettyjä tosiasialuonteisia kysymyksiä kuten poliisin eräiden lausumien uskottavuuden. Näissä oloissa EIT katsoi, että juttua ei ollut voitu päättää asianmukaisesti ottamatta välittömästi vastaan todistelua suullisessa käsittelyssä. EIS 6 artiklan 1 kohtaa oli rikottu.

Finlex-seloste: 29.09.2011

Koko tuomio: Flisar v. Slovenia

Palaa otsikoihin