Suurenna tekstin kokoa Pienennä tekstin kokoa
Suomen Asianajajaliitto

 

Advokaatti 4/2011

                                                                  

Pääkirjoitus: Viesti kirkastuu


Asianajajaliitto on panostanut viime vuosina voimakkaasti asianajajakunnan uskottavuuden lisäämiseen oikeudenhoidon toimijoiden parissa, kertoo Advokaatin pääkirjoituksessa asianajaja, liiton hallituksen jäsen Hanna Räihä. Liiton jäsenet ovat aktiivisesti mukana lainsäädäntöuudistusten valmistelussa työryhmien jäseninä ja asiantuntijoina. Liitosta lähtee vuosittain kymmeniä lausuntoja, jotka laaditaan yleensä oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä. Asianajajakunta on vakavasti otettava toimija suomalaisessa oikeudenhoidossa ja jäsentemme asiantuntemusta arvostetaan.


Miten on oman jäsenistömme laita? Tuntuu siltä, että arvostuksemme oikeudenhoidon muiden toimijoiden silmissä on korkeampi kuin jäsenistömme. Yllättävän moni kollega kokee liiton edelleen vain kurinpitoelimeksi, josta saatava hyöty on olematon. Koetaan, että liitto ei tee mitään jäsenkunnan edunvalvonnan eteen.


Eikö liiton toimisto ja luottamusmiesjohto kykene viestimään riittävästi siitä, mitä liitossa tehdään asianajajakunnan arvostuksen ja toimintaedellytysten lisäämiseksi, vai eikö viesti mene perille? Tietoa on saatavilla sekä Advokaatista, liiton verkkosivuilta että jäsenkirjeistä.


Ehkä ratkaisu löytyy sanoman yksinkertaistamisesta. Ydinviesti voi hukkua informaatiotulvan keskelle. Se on syytä nostaa viestinnän kärjeksi.

Liitossa parhaillaan uudistettavan viestintästrategian haaste ovat jäsenet ja lupalakimiesjärjestelmän myötä toivottavasti liittoon liittymistä harkitsevat lakimiehet – ei suuri yleisö. Ulospäin suunnattu viestintä ei tunnu aidolta, jos asianajajat eivät itse koe sitä omakseen.


Ammatillisen valiokunnan brändityöryhmä on miettinyt Asianajajaliittoon kuulumisen syitä. Miksi haluamme olla asianajajia ja mikä meitä yhdistää? Arvostusta on vaikea saada ulkopuolisilta, jos ei ensin itse arvosta itseään.


Visio, missio ja brändityöryhmän johtopäätökset ovat uuden viestinnän ydin. Viestin kirkastamiseen käytetään viestintätoimiston asiantuntija-apua. Tavoitteena on, että liiton jäsenet kokevat asianajajakuntaan kuulumisen tärkeänä ja hyödyllisenä ja ovat ylpeitä omasta ammattikunnastaan. Teemme tärkeää ja hienoa työtä.


Uutta viestintää on odotettavissa syksyllä – ehkä myös uusia viestintäkeinoja. Facebookissa tavataan?

 

Hanna Räihä,

asianajaja, hallituksen jäsen


Asiakaspalvelussa kohennettavaa

 

Liikejuridiikkaan keskittyneillä asianajotoimistoilla on paljon kohennettavaa asiakaspalvelussaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suurista ja keskisuurista yrityksistä ei ole valmis suosittelemaan viimeksi käyttämäänsä asianajotoimistoa. Tutkimuksessa selvitettiin asianajotoimistojen asiakaspalvelun laatua, ei juridista osaamista.


Tutkimukseen vastasi 91 suurta ja keskisuurta yritystä. Vastaajista vain 42 prosenttia oli valmis suosittelijaksi. Käyttämäänsä asianajotoimistoon suhtautui tyytyväisen neutraalisti 38 prosenttia. Palveluun tyytymättömiä oli 20 prosenttia.


Yrityksiltä kysyttiin myös kokonaisarviota kaikkien käyttämiensä asianajotoimistojen asiakaspalvelusta. 58 prosenttia vastaajista antoi hyvän arvosanan. Vain kuusi prosenttia piti palvelua kiitettävänä. Tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi palvelun arvioi 36 prosenttia vastaajista.


Vastaajista 55 prosenttia oli joko vaihtanut tai harkitsi vakavasti asianajotoimiston vaihtamista palvelun huonon laadun vuoksi.


– Laadun vaihtelussa on suuri hajonta. Keskimääräisesti näyttää siltä, ettei asianajotoimistojen laatu ole kovin hyvällä tasolla. Alalla on paljon toimistoja, joiden palvelu on suorastaan huonoa, toteaa seniorikonsultti Martti Timgren tutkimuksen tehneeltä Sales Energyltä.

 

Raija Lahtinen