Pääkirjoitus: Osallistu Advokaatin kehittämiseen

Miten auttaa asianajajaa hänen arjessaan, antaa käytännön vinkkejä, kertoa ajan ilmiöistä ja edistää ammattikunnan yhteenkuuluvuutta? Miten kertoa liiton ohjeistuksista niin, että juttu myös luettaisiin? Tällaisia asioita Advokaatin toimituksessa pohditaan, kertoo Advokaatin toimituspäällikkö Raija Lahtinen pääkirjoituksessa.

Asianajajaliiton ammatti- ja jäsenlehti Advokaatti pyrkii yhdistämään lukijan tarpeet ja liiton tavoitteet hyväksi lukukokemukseksi. Neljän vuoden takaisen lukijatutkimuksen mukaan Advokaattia pidetään asiantuntevana, ajankohtaisena ja luotettavana. Vain uskottavalla lehdellä on merkitystä.

Nyt Advokaatti teettää uuden lukijatutkimuksen. Palautteen avulla kehitetään lehteä. Lukijatutkimukseen vastaamalla lukija voi vaikuttaa lehden sisältöön.

Raija Lahtinen

Tietosuoja vaarassa

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala (Vihr.) on huolissaan erilaisten rekisterien lisääntymisestä, sillä tietosuoja ei vahvistu samaa tahtia.


Unionin jäsenmaat ovat hyväksyneet kolmannen pilarin tietosuoja-asetuksen, mikä parantaa tilannetta herkän rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Hautala ei luota siihen, että kaikilla 27 EU-maalla olisi toimivat tietosuojamekanismit tai, että niitä noudatettaisiin.

Lakivaliokunta kiinnitti viime syksynä huomiota siihen, että EU:ssa, kuten YK:ssakin, on listat terroristijärjestöistä, joita koskevat tietyt rajoitukset.

– Suomen tulisi puolustaa laillisuutta niin, ettei listoille joudu puutteellisin tiedoin, ja sieltä on oltava mahdollisuus päästä myös pois. Kansainvälisen terrorismin vastainen taistelu on heikentänyt ihmisoikeustilannetta maailmassa.

Vaalikauden suurin työ lakivaliokunnan näkökulmasta on vielä edessä. Esitutkintalain, poliisilain ja pakkokeinolain uudistusta pohtii laaja työryhmä, jonka määräaika oli lokakuun loppuun, mutta se pidentynee kevääseen.

Työryhmällä on käsillä mittava työ, ja hiljattain herätettiin eloon vielä vanha ehdotus syyttäjien vaitiolovelvollisuudestakin. Työryhmä on keskustellut siitä, mutta vielä ei tiedetä, otetaanko se mukaan toimikunnan pohdintaan, johon se ei alkuperäisessä toimeksiannossa kuulu.

– Syyttäjien vaitiolovelvollisuus saattaa osoittautua perustelluksi, esimerkiksi tilanteen saattamiseksi vastaamaan poliisien vaitiolovelvollisuutta, mutta missään nimessä kysymystä ei saisi käsitellä erillään tästä laajasta kokonaisuudistuksesta, Hautala toteaa.

Raija Lahtinen

Kouluttaudu, erikoistu, seuraa ilmiöitä

Asianajon tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta se edellyttää monipuolista kouluttautumista, erikoistumista ja ajan ilmiöiden seuraamista. Yhteiskunnan muuttuessa myös asianajotoiminnan on uudistuttava, sanoo Roschier Asianajotoimiston hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Tomas Lindholm.


– Maantieteellinen toiminta-alue kasvaa ja kaikki toimivat erilaisissa konteksteissa ja verkostoissa yli rajojen eri maissa, eri kielillä. Pärjätäkseen kansainvälisesti tarvitaan hyvä tuntemus niin historiasta kuin politiikasta ja kulttuuristakin. Silloin kykenee navigoimaan monikulttuurisessa ympäristössä.

Tulevaisuuteen voi varautua seuraamalla, mitä maailmalla tapahtuu ja opettelemalla lainalaisuuksia, jotta näkee, millainen dynamiikka yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja asianajoalan välillä on.

– Muutoksen tarve on havaittava niin varhain, että pystyy sopeutumaan siihen.

Asianajajia puhuttaa kautta Euroopan, mihin suuntaan asianajajajärjestelmiä tulisi kehittää.

– Mikä asianajajakunnan rooli on yhteiskunnassa? Asianajajakunta on oikeudenhoidon orgaani. Palveleeko se vain yleistä intressiä ja kansalaisten etua, vai huolehtiiko se myös asianajajien omien etujen edistämisestä? Nämä voivat olla ristiriidassa.

Uskottavuusnäkökulma on tullut yhä tärkeämmäksi. Voivatko ammattikunnan etua ajavat henkilöt valvoa asianajajia uskottavasti ulkopuolisten silmin? Monissa maissa valvonnan ja edunvalvonnan ristiriita on ratkaistu jakamalla tehtävät eri tahoille.  Suomessa molemmat tehtävät on hoitanut Asianajajaliitto ja onnistunut siinä Lindholmin mielestä hyvin.

Roschier suuntautui vuosituhannen alussa Baltiaan aloittamalla yhteistyön virolaisen, latvialaisen ja liettualaisen asianajotoimiston kanssa Roschier-Raidla -yhteenliittymänä. Syksyllä 2005 Roschier kohautti asianajopiirejä perustamalla toimiston Ruotsiin.

– Ruotsin kilpailluilla markkinoilla oli kuitenkin selvä markkinarako toimistolle, joka pystyy hoitamaan vaativimmat transaktiot ja kansainväliset arbitraatiot.

Raija Lahtinen