Pääkirjoitus: Lakimiesammattien sääntelyä yhdenmukaistettava

 
Vain asianajajien toimintaa oikeudenkäyntiavustajana tai
-asiamiehenä valvotaan ja säännellään eettisin ohjein.  Niin sanotut ”villit lakimiehet” toimivat sääntelystä ja valvonnasta vapaina. Tällainen kaksijakoinen järjestelmä on Euroopassa harvinainen, kirjoittaa Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen pääkirjoituksessa.

Tämä aiheuttaa vaikeuksia yhdentyvässä Euroopassa, kun yleiseurooppalaista käsitystä lakimiesammattien sääntelystä yritetään sovittaa Suomen lainsäädäntöön. Tästä on useita esimerkkejä.

Euroopan komissiossa on ollut vireillä rikosoikeudellisten päätösten ja tuomioiden vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvä ehdotus rikoksesta epäillyn ja syytetyn vähimmäisoikeuksista. Komissio ehdotti, että vain asianajajajärjestön jäsen voisi antaa oikeusapua epäillylle tai syytetylle. Suomen hallitus ja eduskunta pitivät myönteisenä sitä, että unionin tasolla laaditaan vähimmäissäännöt, mutta ongelmallisena sitä, että oikeusapua voisi antaa vain asianajajajärjestön jäsen.

Toinen esimerkki liittyy kolmannen rahanpesudirektiivin määräysten voimaansaattamiseen. Uuden rahanpesudirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on vaadittava toimivaltaisia viranomaisia seuraamaan, että ilmoitusvelvolliset noudattavat direktiivin vaatimuksia epäillessään rahanpesua. Asianajajien osalta tämä toimivaltainen viranomainen on Asianajajaliitto. Muiden oikeudellisia palveluja tarjoavien osalta valvovaksi viranomaiseksi esitetään lääninhallitusta, mikä saattaa loukata oikeusvaltion periaatetta oikeudellisten palveluntarjoajien riippumattomuudesta julkisesta vallasta.

Oikeusministeriö on asettamassa tätä kirjoitettaessa työryhmän pohtimaan oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistamista. Työryhmän tehtävä on tarkastella mahdollista lupajärjestelmää ja siihen liittyen velvollisuutta noudattaa eettisiä sääntöjä ja alistumista toiminnan valvontaan. Toivon, että työryhmä löytää sääntelyyn sellaisen ratkaisun, joka noudattaa yleiseurooppalaista käsitystä lakimiesammattien sääntelystä. Tällainen lopputulos lopettaisi myös ne vaikeudet, joihin Suomi on törmännyt pannessaan täytäntöön Euroopan unionin lainsäädäntöhankkeita.

Markku Ylönen
Asianajajaliiton pääsihteeri
 

Tapaohjeuudistus etenee

 
Asianajajaliiton valtuuskunta otti kantaa tapaohjeuudistukseen ylimääräisessä kokouksessa huhtikuussa. Tapaohjetyöryhmä sai paljon pohdittavaa, kun valtuuskunta työsti ryhmissä alustavia muutosehdotuksia. Näkemykset erosivat muun muassa esteellisyyskysymyksissä.

Valtuuskunta käsittelee tapaohjeita jälleen tällä viikolla kesäkokouksessaan Porissa. Tavoitteena on tapaohjeiden selkeyttäminen ja ajanmukaistaminen. Syksyllä ohjeista pyydetään lausunnot osastoilta ja sidosryhmiltä. Valtuuskunta päättää lopullisista muutoksista tapaohjeisiin tammikuussa 2009.

Raija Lahtinen

Oikeusapupalkkiot muuttuivat

 
Oikeudenkäyntiavustajien palkkioperusteita yksinkertaistettiin kesäkuun alussa. Palkkio määräytyy ensisijassa tehtyjen työtuntien eikä kiinteiden palkkioiden perusteella, kuten ennen.


Sekä tuntipalkkio että matkakorvaus nousivat 100 euroon. Osa asianajajista on kritisoinut uusia palkkioperusteita peläten palkkioiden alenevan etenkin pienten, vähäistä valmistelua vaativien juttujen osalta.

Esimerkiksi rikosasiassa avustamisesta vähimmäispalkkio on käräjäoikeudessa 400 euroa ja yli kolmen tunnin istuntokäsittelyssä 600 euroa. Ennen rikosasioiden valmistautumisesta maksettiin 272 euroa ja suullisesta käsittelystä tuomioistuimessa 327 euroa, mikä takasi 599 euron palkkion riippumatta siitä, paljonko avustajalta kului aikaa jutun parissa.

Tiina Komi

 

Toimitusjohtaja alan ulkopuolelta

 

Suomen vanhin asianajotoimisto Castrén & Snellman on kasvanut sadan juristin toimistoksi ja toiminta on laajentunut Venäjälle. Yrityksessä kaivattiin vetäjää, joka voi keskittyä kasvavan ja kansainvälistyvän asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Asianajotoimistoissa on tyypillistä, että toimitusjohtajuus kiertää osakkaiden keskuudessa samalla, kun hoitaa asiakastyötä. Castrén & Snellman päätyi uudenlaiseen ratkaisuun ja palkkasi osakaskunnan ulkopuolisen toimitusjohtajan.

Jukka Niemi on tehnyt pitkän, kansainvälisen uran juridiikan ja rahoitusalan johtotehtävissä. Hänellä on kokemusta sekä asiantuntijaorganisaation johtamisesta että liiketoiminnan kehittämisestä. Juristina hän on toiminut 14 vuotta pankissa ja teollisuudessa.

– Tämä oli rohkea ratkaisu molemmille osapuolille. Minulle tämä merkitsee ainutlaatuista mahdollisuutta päästä hyödyntämään kaikkea osaamistani, Niemi toteaa.

Raija Lahtinen