Pääkirjoitus: Koko ei ratkaise ongelmia

 
Käräjäoikeusuudistuksessa koko ei ratkaise ongelmia, arvelee Asianajajaliiton hallituksen jäsen Martti Kainulainen Advokaatin pääkirjoituksessa.

Käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevan mietinnön (2007:12) mukaan käräjäoikeusverkostoa harvennetaan 54 käräjäoikeudesta 25:een. Pysyviä istuntopaikkoja jäisi viisi ja sivunkanslioita 30.

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta suurempien tuomioistuinyksiköiden muodostamisesta korostaen kuitenkin sitä, että ratkaisutoiminnan laadun kehittämisestä on huolehdittava erityisesti, mikäli muutoksenhakuoikeutta rajoitetaan tulevaisuudessa. Tämä edellyttää alioikeuksien resurssien lisäämistä.

Lakkautettavaksi suunnitellut pienet käräjäoikeudet toimivat nyt tehokkaasti, vaikka huomioitaisiinkin, että niissä tilastoja eivät ole rumentamassa suuret talous- ja huumerikokset, kuten pääkaupunkiseudun alioikeuksissa. Pääkaupunkiseudun ongelmat eivät ratkea ilman merkittävää taloudellista panostusta resurssien lisäämiseksi.

Kolmen tuomarin käsittelyjen lisääminen pelkästään käräjäoikeusverkostoa harventamalla ei voi toteutua ilman lisäpanostusta, vaikka suurempi yksikkökoko tämän mahdollistaisikin.

Yksikkökokojen kasvaessa on pystyttävä eliminoimaan isoihin yksiköihin usein liittyvä tehottomuus, lisääntyvä kasvottomuus ja se, ettei tuomioistuinlaitos itse koe korostetusti niin sanottujen tavallisen ihmisen ongelmia niin pieniksi, että niihin olisi tarvetta panostaa riittävästi.

Käräjäoikeusverkoston supistuminen koskettaa ennen siirtymäkauden sivukanslioiden lakkauttamistakin noin sataa asianajajaa. Keskittäminen merkitsee heille jutun hoitoon kuluvan matka- ja hukka-ajan lisääntymistä. Vaarana on asianajopalveluiden maantieteellinen keskittyminen pyrittäessä eliminoimaan mainitsemiani negatiivisia seurauksia. Tällainen kehitys olisi asiakkaiden kannalta huolestuttava. Samanaikaisesti kun käräjäoikeusverkostoa kehitetään työryhmän suuntaviivojen mukaisesti, tulisi huolehtia asianajajien mahdollisuuksista toimia lähellä asiakkaita.

Matka-aika tulee huomioida julkisen oikeusavun maksuperusteissa ja oikeusapulainsäädännön muutostarpeita valmistelleen työryhmän ehdottamaa matka-ajan yhden tunnin omavastuuaikaa ei pitäisi toteuttaa muuttuvissa oloissa julkisen oikeusavun asioissa. Tavoitteena ei voine olla, että julkista oikeusapua saavien henkilöiden avustajat joutuisivat kehitystyön seurauksena kustantamaan tämän ajan menetyksen. 

Martti Kainulainen
asianajaja ja hallituksen jäsen

Asianajajat huolissaan käräjäoikeusuudistuksesta

 
Asianajajat eri puolilla Suomea vastustavat oikeusministeriön työryhmän ehdotusta käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi. Käräjäoikeusverkoston supistaminen heikentää asianajopalvelujen tarjontaa ja asianajajien toimintamahdollisuuksia.


Asianajajat ovat olleet aktiivisia, lähettäneet omia lausuntojaan työryhmälle sekä keskustelleet asiasta oikeusministerin kanssa. Helmikuussa oikeusministeri Tuija Braxia kävi tapaamassa lähetystö, johon kuului savonlinnalainen asianajaja ja liiton Mikkelin osaston puheenjohtaja Antti Vainio sekä Savonlinnan kaupunginjohtoa.

Työryhmän esitys on herättänyt vastustusta niillä paikkakunnilla, joista käräjäoikeus halutaan lakkauttaa tai muuttaa sivutoimiseksi palvelupisteeksi. Myös sivukanslioiden tarve on herättänyt keskustelua. Lopullinen päätös muutoksista tehtäneen kesäkuussa.

Tiina Komi

Valtion kuolinpesien kilpailutus markkinaoikeuteen

 
Valtiokonttori kilpailutti taannoin valtiolle tulevien kuolinpesien pesänhoidon asianajajilla. Kilpailutus vietiin kuitenkin markkinatuomioistuimeen, koska valittaja katsoo kelpoisuusvaatimuksen rajaamisen asianajajiin rajoittavan kilpailua.

Valtiokonttori ehti valita halvimmat tarjoukset. Asianajajat ihmettelevät hintojen polkemista. Valtiokonttori sai asianajajilta 130 tarjousta. Tuntihinnoista 36 alitti sadan euron tuntihinnan.

Asianajajatutkimuksen mukaan pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien asianajajien arvonlisäveroton tuntilaskutus oli 150 euroa vuonna 2006.

Asianajajat tarjosivat pesänhoitoa alimmillaan 24,5 eurolla tunti, korkeimmillaan 180 euroa tunti.

Raija Lahtinen
 

Venäjällä käytäntö ja laki eri linjoilla

Venäjän virallisten instituutioiden tunteminen ei naapurin kanssa asioidessa riitä, vaan on tunnettava myös käytännön toimintatavat. Maiden oikeuskulttuurissa on huomattavia eroja.


Venäjän oikeuskulttuuriin heijastuu yhteiskunnan jo parikymmentä vuotta kestänyt ”siirtymävaihe”. Talous kasvaa voimakkaasti. Demokratia alkaa olla muodollisesti kunnossa, mutta sitä ei ole sisäistetty. Vaikka Venäjä pyrkii oikeusvaltioksi, sen traditiot vetävät sitä toisaalle.

Professori Soili Nystén-Haarala Joensuun yliopistosta valotti Venäjän oikeuskulttuuria oikeusministeriön ja Asianajajaliiton Kouvolassa järjestämässä seminaarissa helmikuussa.

Raija Lahtinen