B 13 SOVITTELUOHJEET ASIANAJAJIEN VÄLISIÄ ERIMIELISYYKSIÄ VARTEN (1.6.1962)

1       Milloin asianajajien kesken syntyy riitaa jostakin heidän asianajotoimintaansa koskevasta tai siihen liittyvästä kysymyksestä tai milloin asianajaja katsoo toisen asianajajan syyllistyneen epäkollegiaaliseen tai muutoin hyvän asianajajatavan vastaiseen menettelyyn häntä kohtaan, on pyrittävä, ennen kuin asia saatetaan liiton hallituksen käsiteltäväksi, oikaisemaan mahdolliset väärinkäsitykset ja saattamaan asia ratkaisuun sovittelemalla sillä tavoin kuin jäljempänä määrätään.

2       Asianajajan, joka haluaa sovittelua, tulee kirjallisesti pyytää sitä liiton sen osaston puheenjohtajalta, johon hänen riitapuolensa kuuluu. Kaksoiskappale hakemuksesta on hakijan samalla toimitettava riitapuolelleen.

3       Saatuaan hakemuksen tulee osaston puheenjohtajan kutsua asianosaiset sekä lisäksi yksi tai kaksi sopivaksi katsomaansa asianajajaa johdollaan tapahtuvaan sovintoneuvotteluun.

Neuvottelu, jonka ajan ja paikan puheenjohtaja määrää, on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut puheenjohtajalle, eikä siihen asianosaisten lisäksi kutsuttu asianajaja saa kieltäytyä ottamasta osaa neuvotteluun, ellei hänellä ole puheenjohtajan hyväksymää estettä.

4       Menettely neuvotteluissa on suullista ja salaista eikä siitä pidetä pöytäkirjaa. Neuvottelussa ei edellä mainittujen lisäksi saa olla muita henkilöitä saapuvilla.

5       Jos neuvottelun osanottaja ilman asianomaisen lupaa ilmaisee jotakin, mitä hän on neuvottelun yhteydessä saanut tietoonsa, on hänen menettelyään pidettävä hyvän asianajajatavan vastaisena; rikkomusta arvosteltaessa on huomiota kiinnitettävä siihen, onko ilmaiseminen tapahtunut hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

*************************

[1]  Sovitteluohjeet, joita on pidetty tarpeellisina kollegiaalisten erimielisyyksien varalta, on laadittu pääasiassa Tanskasta saadun esikuvan mukaan. Ks. lähemmin Pedersen, Indledning till advokatgerningen II s. 154-155.